Omenapuista
Mikä lajike olisi paras lämpimälle etelätontille Helsinkiin? Entäs miten paljon sille puulle pitää varata tilaa?
Kommentit (5)
Mahdollisimman helppohoitoisia ja maukkaita omenoita, joita voi napsia puusta ja saa vähän piirakkaa tms.
En ehdi säilöä, hillota tms. vaan ihan vaan käyttöön sellaisinaan syötäviksi sitä mukaa haluaisin makeita omenoita.
Tonttia piisaa kyllä, mutta paikka mihin niitä mietin, on vähän sellainen kulma, jossa toisella puolella on katu ja toisella puolella naapuri, joten en halua oksien ulottuvan aidan yli liikaa.
Ap
ns. herkkuomenalajikkeen. Niitä on mm. Lobo, Sortavalan Imelä, Åkerö, Maikki (Maikilla on muumiotautiriesa, en ottaisi sitä)ym.ym. Kannattaisi valita kääpiöivä lajike, jonka oksien kasvu pysyy kurissa. Lisäksi on ns. ballerinaomenapuita, jotka pysyvät pieninä. Itse pidän Åkerön mausta, kuin kaupan omenat.
Piirakkaan ym. talouskäyttöön on parhaita happamat lajikkeet.
jos taimitarha myy "hillittykasvuista" omenapuuta, esim. Åkerötä?
eikä hirveän iso puu.
hillittykasvuinen tarkoitta nykmitassa alle 2 metrin latvusta.
lämpimällä etelätontilla helsingin alueella kasvaa ihan mikä omenapuu vain. Kysymys kuuluu sen jälkeen, että millaisia omenoita haluat? Aikaisia? MYöhäisiä? Talviomenoita? Makeita? kirpeitä? Happamia? Kestäväkuorisia? Punaisia? Vihreitä?
Jos et osaa päättää, hanki perheomenapuu, jossa on 3-5- eri lajiketta eri oksissa.
Kun saat selville lajikkeen, saat selville myös varattavan tilan. Kaikki lajikkeet ovat eri kokoisia. Jonkun punakanelin latvus on 10 metriä korkea ja 7 metriä halkaisijaltaan, kun taa sjonkun modernin lajikkeen, vaikka Huvituksen latvus on vain pari metriä halkaisijaltaan. Juuret vie noin samanverran tilaa kuin mikä on latvuksen halkaisija.