Isä hylkää lapsensa....?

mutta hirveeltä tuntuu.. Voimia paljon teille.. Toivottavsti kaikki nyt kääntyis vielä paremmaksi..



Sun tarvis saada isä vakuutettua että taistelee oikeuksistaan ja yrittää pitää niistä kiinni.. Ei välttämättä ole helppoa ja vaatii aikaa, mutta toivotaan parasta..

Mutta älä vaan anna miehen antaa periksi. Kyllä lapselle sillä on varmasti merkitystä, kun jossain vaiheessa tajuaa, miten isä on tehnyt kaikkensa saadakseen olla lapsen kanssa.



Eikö tuossa nyt olisi jo perusteita vaatia isälle huoltajuutta, kun kerran sosiaalityöntekijät ovat joutuneet puuttumaan äidin toimintaan monta kertaa?

niin en ainakaan miettisi lapsen hylkäämistä vaan järjestäisin sitten vaikka vastentahtoisesti olosuhteet sellaisiksi että äiti ei kokisi oloaan uhatuksi.



Jos äiti reagoi noin vahvasti uuteen tyttöystävään niin onko hänen (sinun) pakko olla mukana tapaamisissa? Eikö isä voisi alkaa kyläillä ensin äidin luona ja kun tilanne rauhoittuu niin sitten kahdestaan lapsen kanssa?



Äiti toimii ehdottoman väärin jos lapsella oikeasti on kaikki hyvin tapaamisissa, mutta aina ei kannata olla kovapäinen ja pitää itsepintaisesti kiinni omista oikeuksista vaan joskus on viisaampaa olla se fiksumpi ja joustaa. Kumpi on loppujen lopuksi tärkeämpää; 1) isä ja lapsi tapaavat säännöllisesti vai 2) isä ei joustanut ja uusi nainen sai olla mukana tapaamisissa vaikka isä sitten menettikin lapsensa?



Ihannemaailmassa on toki selvää miten kaikki menisi parhaiten, mutta me emme valitettavasti asu siellä. :(

että voisiko isä ostaa lapselle oman kännykän ja vähän puheaikaa/kk. Isä voisi olla suoraan yhteydessä lapseen.

Itse hakisin uhkasakkoa, ainakin lapsi myöhemmin tietäisi, että olisin tehnyt kaikkeni. Kyllä se hakutilanne asiallisesti järjestetään kun sen aika on. En usko, että äidille menee mikään muu perille kun kovat otteet.



Toinen tosiasia on se, että minä ottaisin asumuseron nyksästäni, jos exä sen takia temppuilis tapaamisista. Lapsi menee parisuhteen edelle.

naisen käytös erotilanteessa, ja asiaan auttavat vain oikeuden päätökset ja tuomiot.

Äidin toiminta kertoo paljon äidistä, siis mittaa sitä vanhemmuutta.

äiti käyttäytyy ehdottoman väärin ja on todella epäkypsä ja itsekäs persoona. Tärkeintä on kuitenkin - tavalla tai toisella - taata isän ja lapsen säännöllinen tapaaminen. Mikäli sinulla ja miehelläsi on tilanteessa "kaikki kotona" vähän paremmin kuin tällä äidillä, miettikää te, miten voisitte joustaa ja saada tapaamiset sujumaan.



Jos äiti on tuossa määrin itsekäs ja tilanteesta sekaisin, onko mitenkään lapsen etu, että hän menettää kontaktin isäänsä ja jää tämän äidin emotionaalisen vaikutuspiirin valtaan kokonaan? Lapsen hylkääminen tulisi olla viimeinen vaihtoehto: tai ei oikeastaan vaihtoehto ollenkaan.



Ja minäkin kysyn: Miksi ette hae lähivanhemmuutta? Äiti tapaavaksi osapuoleksi, jos ei tapaamiskuvio toimi tässä järjestelyssä.

valvottuja tapaamisia, määrättyjä tapaamisia, toisen vanhemman määräilyä!



Tekee niin pahaa ihan sivustakin seuratessa.



Toinen purhaa pahaa oloaan entiseen puolisoonsa - ja kaiken lisäksi lapsen kustannuksella ja nimenomaan tässä on lapsi se joka kärsii.



Se on ihmeellistä, että järkeä ei osata käyttää! Lasta ei voi jakaa puoliksi eikä kloonata molemmille omaa kopiota, vaan vanhempien pitäisi voida yhdessä arvioida, miten lapsella on hyvä ja miten vanhemmat sitä hyvää voivat yhdessä ja erikseen lapselle antaa. Lapselle on merkitystä kaikki mitä kuulee ja kaikki, mitä ei kuule ja kaikki mitä aistii. Monissa tapauksissa onnelisia ovat olleet lapset, joiden vanhempien välit ovat asialliset vielä eronkin jälkeen, mutta hyvin katkeria ne lapset, joille toinen vanhempi haukkuu toista tai ylipäänsä on estetty tapaamiset. En myöskään tiedä, miten toinen vanhempi, joka joutuu todistamaan muille kykenevyytensä vanhemmuuteen vaikka tapaamalla lasta tunnin pari kertaa kuukaudessa valvotuissa oloissa, voi luoda lapselle hyvän ja turvallisen olon. Miten ylipäänsä nöyryytetty vanhempi pääsee takaisin pinnalle.

jos se nainen sitten alkaisi tajuamaan.

Lapsen isä ja äiti siis eronneet. Heti eron jälkeen lapsen oli vaikeata tavata isäänsä ja syyksi hän kertoi sen, että tapaamisten jälkeen hänellä on aina niin kova ikävä isää. Tapaamisia kuitenkin järjestää säännöllisesti.

Tapaamisista tehtiin väliaikaisiasopimuksia lastenvalvojan luona. Äiti ei tuolloinkaan pitänyt sovituista tapaamisista kiinni vaan vetosi, että lapsi ei halua tavata.

Oli 10 kk jakso, että isä ei tavannut lasta lainkaan johtuen äidin vastustuksesta. Hän vetosi siihen, että lapsen piti saada käydä vanhempien eroa rauhassa läpi. Juuri ennen tätä äii oli saanut tietää isän uudesta kumppanista.

Isä otti yhteyttä lastenvalvojaan ja taas tehtiin määräaikainen tapaamissopimus, koska äiti ei suostunut tekemään lopullista sopimusta. Tapaamiset toteutuivat kun sosiaalityöntekijä haki lapsen tapaamisiin.

Äiti yritti määrätä, mitä tapaamisilla tulee tehdä. Isä oli uuden kumppaninsa ja lapsen kanssa Korkeasaaressa. Lapsella oli kivaa ja hän viihtyi hyvin. Isä laittoi äidille tekstiviestin, että voiko lapsen palauttaa sovittua myöhemmin, jotta Korkeasaaressa voidaan olla pidempään. Tämä ei sopinut äidille.

Pari kuukautta tapaamiset sujuivat mutta sitten isän mennessä hakemaan lasta eräänä perjantaina äiti ei avannut ovea vaan ilmoitti, että lapsi ei halua lähteä. Edes sosiaalityöntekijöiden soitto äidille ei auttanut; he sanoivat, että vanhemmuus mitataan vaihtotilnteissa. Äiti ei lasta antanut isälle.

Isä vei asian oikeuteen. Sai väliaikaismääräyksen. Parin tapaamisen jälkeen äiti aloitti taas saman: lapsi ei halua tavata ja hän ei pakota tapaamisiin.

Oikeus antoi tapaamismääräyksen, jota äiti ei ole kertaakaan noudattanut.

Isää on neuvottu hakemaan uhkasakko. Uhkasakon lopputulemahan on, että ulosottomies hakee lapen tapaamisen. Tätä isä ei halua lapsensa kokevan.

Äiti on käännyttänyt lapsen isää vastaan. Asiantuntijat ovat sanoneet, että äidin pitää lopettaa valtataistelu. Lisäksi on asiantuntija todennut, että äiti siirtää omat negatiiviset tuntemukset lapselle.

Isä on pyytänyt, että lapsen haluttomuuden syyt selvitettäisiin asiantuntijan tutkimuksin. Tähän äiti ei suostu. Hänen mielestään ei ole itään selvitettävää ja lapsi voi hyvin.

Ja kyllä olen tuo isn uusi kummppani ja olen huolissani lapsesta ja tämän tasapainoisest kehityksestä aivan kuten lapsen isäkin.

Lapsen isä on sanonut, että ei kai auta muu kuin unohtaa lapsen olemassaolo. Minusta ajatus tuntuu pahalta.

Onko kenellekään kokemusta vastaavasta ja miten tapaamiset saataisiin käyntiin? Alan ammattilaisetkin tuntuvat olevan aivan kädettömiä lapsen äidin kanssa. Jatkuvat oikeudenkäynnitkään eivät voi olla ratkaisu. Kun äiti ei kunnioita päätöksiä. Lapsi on alle 12 vuotias eli periaatteessa hän ei oi päättää mutta äitinsä on tämän vallan hänelle antanut.

ja lapsi olisi muuttanut meille. Toissijaisesti hän haki yksinhuoltoa ja lapsi olisi muuttanut meille. Äidille tapaamisoikeus joka toinen viikonloppu ja yksi arki-ilta joka toinen viikko skä puolet koulun lomista ja juhlapyhistä.



Koska isä oli muuttanut erotessaan pois yhteisestä kodista ja äiti siis oli asunut lapsen kanssa koko ajan yhdessä, antoi oikeus lähivanhemmuuden äidille ja perusteluna oli nimenomaan tuo, että lapsi oli aina asunut äidin kanssa.



Koska vanhempien välit ovat riitaisat, kuten nyt arvata saattaa, niin äidille annettiin yksinhuoltajuus. Olosuhdekartoituksessa todettiin, että molemmat vanhemmat ovat päteviä huoltajia.



Koska lapsen asuinolosuhteet haluttiin pitää muuttumattomina, ei isä voinut saada yksinhuoltajuutta.



Että näin Suomen oikeuslaitos toimii.



Käräjäoikeus edellytti äidiltä aktiivisia toimia tapaamisten suhteen.



Olemme esittäneet erilaisia vaihtoehtoja tapaamisiin. Alkaen siitä, että voisiko isä viedä lapsen jäätelölle koulupäivän jälkeen; ei onnistu.



Isä on yrittänyt soittaa lapselle mutta puhelimeen ei vastata. isä on soittanut äidin puhelimeen ja pakottanut äidin antamaan puhelimen lapselle, koska isä haluaa puhua lapsen kanssa. Yhteenkään isän lähettämään tekstiviestiin ei tule vastausta.



Isä sanoi exälleen, että jos nämä tapaamiset eivat ala onnistumaan, niin kun lapsi täyttää 20 v, hän lähettää koko kirjallisen aineiston lapselle luettavaksi ja lapsi saa sitten itse päättää, mitä tekee. Äidin vastaus oli, että isän ei pidä sillä tavoin lastaan satuttaa ja vahingoittaa.



ap

LAPSI ei halua tavata isäänsä! Hän jo 12 vuotias ja kovin kykeneväinen muodostamaan oman mielipiteensä asiasta ja hänen mielipiteensä on ettei halua isäänsä tavata *piste*



Äiti toimii ihan oikein, en minä aikanaa pakottaisi lastani vastentahtoisesti tapaamiseen jos hän ei sitä haluaisi!



Onneksi löytyy vielä lastaan suojelevia äitejä!

LAPSI ei halua tavata isäänsä! Hän jo 12 vuotias ja kovin kykeneväinen muodostamaan oman mielipiteensä asiasta ja hänen mielipiteensä on ettei halua isäänsä tavata *piste* Äiti toimii ihan oikein, en minä aikanaa pakottaisi lastani vastentahtoisesti tapaamiseen jos hän ei sitä haluaisi! Onneksi löytyy vielä lastaan suojelevia äitejä!

ap

että seuraava askel on että ulosottomies menee hakemaan lasta.



Minusta se ei ole että MIES tekee tässä väärin, hän vaan hakee oikeutta olla lapsensa kanssa.

Tällöin äitihän sen tilanteen tekee mahdolliseksi!



Minusta on hyvin väärin että äiti tekee noin.

Jos lasta ei saa muuten omalle tapaamiselle kuin haettuna, niin lapsi pitää hakea.

Ja tilanne selittää lapselle että äitiä harmittaa ero eikä haluaisi päästää lasta mutta että isä haluaa olla kanssasi ja äiti pärjää kyllä, häntä harmittaa.



Käyttäkää selkeää puhetta, että lasta kaikki rakastavat mutta äidillä on nyt vaikeaa päästää irti.



Ehdottomasti jatkatte isän oikeutta olla lapsensa kanssa!!!

Ja muistakaa että äiti tässä se kapuloita laittaa rattaisiin. Sanotte että jos ei lapsi tule niin lapsi haetaan ulkopuolisen avulla ja äiti tekee itse tilanteen pahaksi käytöksellään.

LAPSI ei halua tavata isäänsä! Hän jo 12 vuotias ja kovin kykeneväinen muodostamaan oman mielipiteensä asiasta ja hänen mielipiteensä on ettei halua isäänsä tavata *piste*

Äiti toimii ihan oikein, en minä aikanaa pakottaisi lastani vastentahtoisesti tapaamiseen jos hän ei sitä haluaisi!

Onneksi löytyy vielä lastaan suojelevia äitejä!

Ap sanoi, etta aiti antaa lapsen "paattaa", vaikka lapsi on viela alle 12 vuotias.

että sinä olet ihanan välittävä ja lämmin ihminen! Moni muu " uusi nainen" olisi vain hyvillään kun entisen liiton mukulaa ei näy liikaa, mutta sinä selvästi olet oikeasti huolissasi ja harmistunut tilanteesta!

Taidat olla parasta mitä miehellesi on aikoihin tapahtunut! Jaksa sinä tukea miestäsi, koska vaikeaa varmasti on!

Täydet pisteet sinulle, ja lämmin halaus!

Koska äiti on keskenkasvunen ja vaikea niin lapsi saattaa tuntea että hänkin jättää nyt äidin ja äidille tulee hänenkin takiaan paha mieli.



Kyllä äidille pitää sanoa suoraan että jos ei ota opikseen niin jatkossa pakko ottaa ulkopuolinen hakija.

Ja luulen että kun äiti riittävästi hankaloittaa lapsen tapaamista isänsä kanssa niin isällä alkaa olemaan isommat mahdollisuudet saada huoltajuus.

että sinä olet ihanan välittävä ja lämmin ihminen! Moni muu " uusi nainen" olisi vain hyvillään kun entisen liiton mukulaa ei näy liikaa, mutta sinä selvästi olet oikeasti huolissasi ja harmistunut tilanteesta! Taidat olla parasta mitä miehellesi on aikoihin tapahtunut! Jaksa sinä tukea miestäsi, koska vaikeaa varmasti on! Täydet pisteet sinulle, ja lämmin halaus!

Pidän lapsesta, hän on mukava! Sydäntäni raastaa se asia, että hän ei saa viettää aikaa isänsä kanssa, isän, joka rakastaa ja ikävöi häntä. Ja kaipaan häntä itsekin..hän saa minut nauramaan ja hymyilemään.

Olemme kertoneet äidille uhkasakosta. Hän sanoi, että ei uhkasakolla ole hänelle väliä, koska tarkoitus ei ole, että hän tulee meille! Tämä on suora lainaus hänen sanomisistaan.

Luuletteko, että jos kerromme hänelle, että uhkasakon jälkeen tulee ulosottomies hakemaan lasta, avautuisivatko hänen silmät? Pelkäämme vain, että jos näin pitkälle pitää mennä, niin lapsi saattaa saada traumaattisen kokemuksen. Sitä emme halua lapsen joutuvan kokemaan.

Uskon myös tuohon, että lapsi pelkää loukkaavansa äiti lähtemällä isän luo; ei halua jättää. Äidillä on jo avioliiton aikana ollut läheisriippuvuutta lähentelevä suhde lapseen ja eron jälkeen saattaa olla, että tilanne siltä osin on pahentunut. Opettaja joutui puuttumaan kun äiti soitteli lapselle kouluun koko ajan.

Kiitoksia tukevista ja asiallisista kommenteista.

ap

Hän ei ole nähnyt poikaansa nyt kahteen vuoteen. Koska äiti ei anna. Isä on luovuttanut. Toivoisin että ei luovuttaisi ja tappelisi tapaamisista.



Hyvähän se on että ajattelee lapsen etua, mutta onko se etu ettei tappele loppuun asti. Luulen että tilanne kostautuu äidille ja pahasti. Kyllä se lapsi joskus saa tietää kuka on se paska.