Onko enää muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa yhteys tähän lapsiperheeseen?

tottakai sinä saat sanoa omassa kodissasi, miten lapsen tulee siellä käyttäytyä. Ja jos vanhemmat siitä ottavat pultin, niin menköön tuo kaveruus.

Ja pallosta: hyvä on, jos kerran lapsi itse vaati, ettei palloa kiinnitetä, niin ei sitten. Mutta kun näin siis tehtiin, vaikka varoitettiin, että pallo voi lähteä lipsimään, niin minä olisin vain todennut "julmasti" : no näinpä siinä voi käydä - uutta palloa ei tule.

Ja muuten: kiellä toisen kolmannen neljännen kerran, jos kerran ei muuten onnistu; älä alistu vanhempien lailla. Näin saatat tehdä lapselle todella suuren palveluksen tulevaan elämään.

olisiko teistä siis okei, jos sanoisin että meillä ei piirretä matolla vaan pöydän ääressä, tai että kahvipöytään ei mennä istumaan ja roikkumaan ennen kuin kaikki yhtäaikaa? Ihmettelen vaan kun vanhemmat eivät sano mitään, yleensä vasta sitten, jos jotain jo sattuu. Melkein arvaa, että mehulasi jossain vaiheessa kaatuu, jos sitä aikansa keikuttelee. Ilmapallosta vielä, että hänelle ei luonnollisestikaan sopinut, että pallo kiinnitetään rattaisiin tai vaikka housun lenkkiin. Pallon karkaaminen ei myöskään ollut ihan vahinko, vaan hän vaan päästi siitä irti, alkoi itkeä hurjasti ja sanoi että pallo pääsi irti.

miten toimitaan pompottavan 4v:n kanssa.



jos ei 4v. saada kuriin niin entäs sitten 10v tai 14v?!!!



voi HYVÄNEN AIKA!

kai jo juoruilun piikkiin, mutta tässä yksi esimerkki perheelle normaalista toiminnasta.

Olimme heille kylässä, me ja toinen perhe ja isäntäväki tietenkin. Lapset villiintyivät melko hurjiksi, ja rauhottuivat ainoastaan kun saivat katsoa suosikkiohjelmaa dvd:ltä. Meidän aikuisten normaaliääninen keskustelu kuitenkin häiritsi tämä puheenaolevan lapsen tv:n katselua niin paljon, että me aikuiset siirryttiin terassille istumaan. Tämä oli ihan okei siihen asti, kunnes alkoi tulla viileää. Perheen nuorimmaiselta ei vaan tullut lupaa saada tulla sisälle, vaikka äiti kävi sitä välillä kysymässä ja nuorimmainen vain karjui että olkaa hiljempaa. Vierailu päättyi vähän turhan aikaisin, sillä vierailuvaatteissa olevien vieraiden alkoi tulla kylmä.

Ymmärtäisin, että vanhemmat ovat niin väsyneitä lapsen kiukutteluun ja huutoon, että tekevät mitä tahansa että saavat olla rauhassa. Vaatimukset tuntuvat vaan kasvavan, sillä alkuun "riitti" että muiden puheen sai keskeyttää miten vain, mutta nyt pitää mennä ulos asti meluamasta.

ap

ja kohdannut seuraukset. Omassa lähipiirissä on myös yksi aika vaikea (tai siis konfliktia pelkäävien vanhempiensa vaikeaksi kasvattama) lapsi. Hänen en ole antanut ainoankaan kerran käyttäytyä sopimattomasti kylässä ollessaan tai muutenkaan pompotella. Olen myös puuttunut toimintaan joka kerran itse, koska tiedän että vanhempansa eivät siihen kykene.

Kumma kyllä tämä lapsi kunniottaa minua ja pitää minusta ihan erityisen paljon. Monesti tulee oikein syliin sen jälkeen kun olen pistänyt kunnolla rajoja...

niin on tiukka keskustelu vanhenmpien kanssa (jossa tämä 4v ei ole paikalla)



käskekää heidän jaksaa kuunnella huudot ja itkut ja kiukut ettei lapsi saa kaikkea periksi. ainakaan tuommoisia typeriä käytöksiään "ilkeydessään".

kyllä minä sinuna ottaisin ja puhusin avoimesti noiden vanhempien kanssa, luulis heidän nyt itsekin tajuavan et ei toi ole normaalia

ja omassa kodissani, minä kyllä puutun asioihin jos vanhemmat eivät puutu,

saman teen kaikkialla missä liikun leikkiknetällä, ihan missä tahansa, sano kuka mitä tahansa

kyllä on puututtava, etenkin jo kyseessä toisten ja lapsen omakin turvallisuus

Omani kohdalla olen toiminut nimenomaan noin; kieltänyt ja poistanut. Satoja ja tuhansia kertoja. Laittanut jäähypenkille, vienyt leluja narikkaan, jättänyt karkit ja herkut saamatta, perunut kivat menot... Siitä huolimatta, vuosien jankkauksen jälkeen, olleen edelleen tilanteessa, jossa lapsi lyö, sylkee, rikkoo tavaroita jne.



Psykologit tai muutkaan eivät ole saaneet mitään tolkkua tuohon käytökseen. Toki tässä tapauksessa on eri, jos lapset eivät koskaan pidä sanomisiaan... Silti, on raastavaa olla äiti, jonka lapsi on huonokäytöksinen... Ja aina saa kuulla, että "miksi et laita lastasi ruotuun" :(



Terveisin, 13.

lapsesi on todennäköisesti adhd tms



kyllä normaali lapsi oppii hyvin pian kohtuulliset käytöstavat

ja vähän pidemmällä aikavälillä hyvät käytöstavat



tuo ei voi olla normaalia, onko lapsi käynyt psykiatrilla tms tutkimuksissa

minkä ikäinen lapsi on nyt

Psykologilla on käynyt pitkään, psykiatrille ollaan jonossa. Kesti yli 2v saada edes minkään sortin tutkimuksiin, vaikka kuinka pyysin.

ADHD:ta en sinällään kuvittelisi, osaa kuitenkin toisinaan keskittyä asioihin (jotka ovat mieleisiä ja tarpeeksi vaativia). On ollut aina hieman ikäisiään edellä, oppi puhumaan ja kävelemään todella varhain.

Käytöstavoissa on äärimmäisesti hiottavaa, käyttäytyy "aina huonosti", niin kotona kuin päiväkodissa ja muissakin hoitopaikoissa. Ei usko ketään, jos sanot poikkiteloisen sanan, alkaa ääretön huuto - ja vaikka siihen ei koskaan reagoida eikä anneta periksi, niin joka päivä käydään samat taistelut (mm. käsienpesusta, vaikka sitä on tehny aina). Ruokaa heittelee lattioille ihan surutta, nauraa päälle, kun poistetaan pöydästä. Voi olla useita päiviä syömättä, ihan vain siksi, ettei vain tottelisi äitiä (tai muita). Nukkuminen on aina ollut hankalaa, taisteluja siitä käydään tunnista kuuteen... Vaikka iän kaiken on ollut samat rutiinit ja toimet.



Toivoisin tämän kaiken ratkeavan jollain ADHD-diagnoosilla (sitten kuitenkin) ja saavani jotain apua. On kamalaa elää sotatantereella jokainen minuutti, ja saada miettiä mihin uskaltaa ja kehtaa lähteä lapsen kanssa.



13

voi kun kuulostaa pahalta, olen pahoillani puolestasi,kuulostaa, että olet itse todellakintenyt parhsilapsella on jokin häiriö, kyllä 4v yleensä jo uskoo ja ymmärtääkin asioita, kuten ruokaa ei saa heitellä on kyllä tuossa iässä jo ihan itsestään selvä asia lapselletoivottavasti pääseee lapsesi pian alan asiantuntijalle ja ssatte siten apua, ja neuvoja joilla pärjätä päivän askareistavoimia sinulleitsellänikin 4v lapsi ja ei aina ole helppoa, mutta perusasiat kunnossa käytöksestä on hallinnassa

No tietysti saat asettaa sääntöjä vieraalla lapselle omassa kodissasi.



Eli "meillä ei lapset saa leikkiä veitsellä", "meillä ei saa törkkiä kakkua".



Nämä säännöt koskevat myös lapsen vanhempia. Jos vanhemmat sen takia että lapsi alkaa itkemään, antaisivat tämän tehdä sinun kodissasi asioita, joita sinä olet kieltänyt, niin sitten varmaan tapaisin näitä vanhempia vain ilman lasta!



Voin vain kuvitella miten rasittavaa olla tuollaisen perheen kanssa tekemisissä. Ongelma ei kuitenkaan ole lapsi, vaan lapsen vanhemmat, jotka eivät uskalla pitäytyä "ei"ssä, vaan antavat periksi, jos lapsi suuttuu tai antaa itkeä. Tekevät kyllä todellisen karhun palveluksen lapselleen, sillä lapsi ei opi sosiaalisen elämän sääntöjä ja normeja, eikä tule osaamaan leikkiä muiden kanssa, kun lapset eivät olekaan täysin tämän talutusnuorassa niin kuin vanhempansa.



Lapsi ei ole ilkeä. MInä olen melko varma, että tuo lapsi nauraa ja kiroilee sinulle siksi, että hermostuu.Se on hänen tapansa peitellä hämmennystä.



Ainakin minun aika kiltti lapseni myös nauraa minulle, jos suutun oikein kovasti tms. Aluksi loukkaannuin siitä, mutta olen tajunnut, että hän vain esittää välinpitämätöntä ja naureskelee minulle siksi, että on nolo ja hämmennyksissään, muttei kehtaa sitä tunnustaa.

Meillä yksi lapsista käyttäytyy huonosti jos syöö sopimatonta ruokaa, esim tiettyjä mausteita, liikaa lisäaineita, sitruksia, pähkinöitä, kalaöljykapseleita jne.



Toinen käyttäytyy huonosti ja riehuu jos esim. korvavat vaivaavat. Ja meillä meni melkein neljä vuotta ennenkuin saatiin lääkärit uskomaan että tällä lapsella on korvien kanssa ilmastoitumisen kanssa ongelmia. Nyt taas alkoi käytöshäiriöt ja kun käytin lääkärissä niin putkihan oli irtoamassa korvasta ja se ilmeisesti tuntuu pahalta eli seurauksena käytöshäiriöt.



Vaikuttaako teillä lapsen käytökseen jos antaa säännöllisesti kipulääkettä pari vuorokautta ? Jos vaikuttaa voisi lapsi olla jostain kipeä ja se osaltaan herkistäisi käytöshäiriöille.



Ja toisekseen jos pidät ruokapäiväkirjaa + oirepäiväkirjaa niin löytäisitkö mitään yhteyttä tiettyihin ruoka-aineisiin ja oireisiin. Meillä meni kyllä ehkä useampia päiviä ennenkuin lapsi rauhoittui kun kaikki pahikset oli pois ja sen jälkeen rähinä on alannut 1-3 tuntia sopimattoman ruuan nauttimisesta (noin yleisesti).



Meillä muuten molemmilla ruualle oirevalla ja korvien takia oireilevalla on ollut levoton yöuni ja heräilyjä myös silloin kun on ongelmia.





Tsemppiä !!

tuo kuulostaa järkevältä

voisitko kertoa muita helpottaaksesi, että mitkä ruokaaineet teillä aiheutti oireita

luin tuon joskus aiemminkin jonkun kirjoittamana, olisitko ollut jopa sinä? :)



Mietin lapsen ollessa pieni, voisiko joku ruoka-aine vaikuttaa itkuisuuteen (itki yötä päivää lähes 2vuotta), mutta jokaista ruoka-ainetta syötiin lähes viikko kerrallaan, eikä mikään pahentanut sitä itkua...

Tomaatin huomasin aiheuttavan punoitusta ja siitä lapsi todella karjui - lopetettiin se vuodeksi, nykyisellään ei aiheuta mitään oireita (ts. ainakaan tee sen kiukkuisemmaksi, kuin mikään muukaan...). Lapsi on kaikkiruokainen, ei koskaan sen ihmeemmin valita ruuasta (paitsi, jos on sillä tuulella, heittää vaikka lempiruokansa tai jättää syömättä...).

Maidonkin jätin välistä pois, sekään ei muuttanut asiaa. Hetken luulin kalanmaksaöljyjen auttavan, oli viikon parempi jaksa... Sitten taas jatkui samat touhut. Monet muutkin yleisesti allergioita aiheuttavat aineet olen jättänyt pois yksi kerrallaan, ei vaikutusta...



Korvatulehduksia ei lapsella juuri ole ollut (korkeintaan 3 elämässään), ja juuri hetki sitten kävin näytättämässä korvat varmuuden vuoksi (oli vielä normaalia ärtyisämpi).



Nuorempana pidin useita tunteja sylissä, sillä halusi satuttaa itseään (löi päätä lattiaan, verta valui, vaan ei lopettanut) tai muita, rikkoi tavaroita. Tämä alkoi alta vuoden iässä. Sillä ei ollut merkitystä kohtauksien loppumisessa pidinkö sylissä vai en, huusi joka tapauksessa, joten koin parhaaksi pitää sylissä, ettei saisi pahoja vaurioita itseensä. Usein valuin itsekin verta, jos onnistui iskemään vaikka nenään takaraivolla.



Mikään ei tunnu auttavan, teen niin tai näin, aina väärin päin. Ja koskaan en ole antanut periksi, vaikka kuinka olisi huutanut (nyt huijaan, kerran annoin, koska olin niin poikki, että menin vaan sohvalle makaamaan ja itkemään).



Tämä on vähän OffTopic, mutta jos täällä jollain tosissaan jotain neuvoja olisi (kuten 40:llä), niin mielellään jokaisen kuulisin...



13

Meillä ongelmallisia ruoka-aineita on ollut vaihtelevasti. Kaksi vuotiaaksi asti ei ollut mitään ongelmia. 2 vuotiaana maistoi ekaa kertaa pähkinöitä ja parin viikon päästä tajuttiin yhdistää hirveät uhmakohtaukset pähkinöiden syöntipäiviin. Puolivuotta myöhemmin alkoi yhtäkkiä oireilla mansikallekkin. Ihmeteltiin kun iltapala alkoi olla taistelua ja sen jälkeinen aika. Toisinaan oksentelikin mansikkajugurtin...



Myöhemmin on monta kertaa tullut taas tilanne että perheen hermot on olleet tosi kireällä ja aina on löytynyt jokin uusi ruoka-aine joka ei enää sovi ja toisaalta taas melkein kaikki aikaisemmin sopimattomat on taas saatu takaisin ruokavalioon jonkin ajan kuluttua.



Mentholin makuinen fluoritabletti ja kalaöljykapseli ovat edelleen pahiksia. Samoin jotkut lisäaineet. En tiedä mitkä koska sietää jonkinverran lisäaineita mutta jos saa liikaa niitä niin taas riehutaan. Eli kyse on myös yhteisvaikutuksesta joten on vaikea saada tarkkaa selvyyttä kaikista. Kaakaota kestää hieman mutta isommat määrät näyttävät olevan ongelmallisia. Sitrukset ja pähkinät aiheuttavat jo pienistä määristä ongelmia (esim. yksi pähkinä).



Jos epäilee jotain tällaista niin helpointa olisi kun antaisi lapselle mahdollisimman yksinkertaista kotona tehtyä ruokaa ja mielellään vaihdellen ruoka-aineita (siis ei jokapäivä kaakaota, ketsuppia jne). Ja kaikki mahdollinen ylimääräinen pois siltä ajalta kun seuraa tilannetta.



Vaatii mielettömän paljon salapoliisityötä ja vaivaa mutta meillä kyllä on ainakin ollut todella palkitsevaa kun on löydetty sopiva ruokavalio ja sekä LAPSI ETTÄ VANHEMMAT voi hyvin. Äitinikään ei alkuun uskonut tuohon ruokavalion ja käytöshäiriöiden yhteyteen mutta nyt huomauttaa jo välillä itsekkin kyläillessään että poika on tainnut saada syödä jotain sopimatonta. Se näkyy niin selvästi kun tavallisesti poika on rauhallinen ja sopuisa ja sitten sopimattomia syötyään hiiltyy pienistäkin asioista ja kaikki vastoinkäymiset on maailman loppu asioita.



Meillä nuo perinteiset yleisallergisoivat + mausteet ja lisäaineet on tosiaan olleet kaikista pahimpia. Ja koivun kukinnan aikaan kaikki raaat juurekset ja hedelmät aiheuttavat samanlaisia oireita (poika on tosiaan koivulle allerginen ja sitten näkyy tuo ristireakointi esim. porkkanalle ja omenalle silloin).

Kiitos pitkästä kirjoituksesta.

Ongelmaksi tuossa ikävä kyllä käy se, että päiväkodilla ei tietenkään ole resursseja alkaa valmistamaan lapselle mitään yksinkertaistettuja ruokia. Sillon kun ilmoitin, että selkeästi reagoi tomaattiin, sanoivat, että voivat poistaa tomaatit esim. salaatista, mutta erityisruokaa (siis ilman tomaattia) ei voi saada kuin lääkärintodistuksella. Ja yhden ruoka-aineen takia ei lapsia testailla..



Ihanaahan se olisi, jos jonkun selkeyden tähän asiaan saisi, pinnat on todella kireällä tässäkin perheessä. Mikään ei ole hyvin, ei edes silloin, kuin muilla lapsilla on (ts. karkkipäivänäkin huutaa kurkku suorana, muut kun ymmärtävät laittaa suunsa kiinni edes karkinsyönnin ajaksi...). Turhauttavaa... :(



13

Sanot että ystäväpiirisi on kaventunut olemattomiin lapsen käytöksen takia. Oletko siis ottanut lapsen mukaan joka ikinen kerta, kun näet ystäviäsi? (Tekstistäsi tulkitsin, että et ole yh.) Etkö koskaan ole kaivannut kahdenkeskistä hetkeä aikuisten ystäviesi kanssa? Oletko niitä ihmisiä, jotka ei enää lapsen saatuaan halua poistua kotoa vaan vaativat, että muut tulevat heille kyläilemään?

Joo olen kirjoitellut aikaisemminkin tuosta. Monesti harmittaa kun ajattelee että monia muitakin voisi auttaa ruokavalio jos vain tietäisivät että sillä voi olla niin voimakas vaikutus kaikkien elämään.



Meillä ei paljoa auttanut yhden ruoka-aineen poisjättäminen pahimpina aikoina koska niin monta muuta ongelmallista ruoka-ainetta oli kuitenkin häiritsemässä. Parhaiten toimi se että mietittiin noin 12 ruoka-ainetta jotka jätettiin käyttöön ja muut pois viikoksi. Sitten jos ei auttanut niin vaihdettiin ainakin osa noista 12 ja taas uusi viikon kokeilu. Sitten kun tilanne rauhoittui niin sen jälkeen palautettiin nippu todennäköisemmpi sopivia. Ja jatkettiin kunnes taas oireet palasi ja tiedettiin taas tarkemmin mikä voisi olla syyllinen. Usein löytyi samalla kertaa monta syyllistä ja jos niitä etsi yksi kerrallaan niin ruokavalioon jääneet pahikset peittivät hyödyn eikä tilanne ratkennut.



Kuvauksesi perusteella en ihmettelisi vaikka lapsella olisikin ollut allergioita pienenä. Jos niitä on vaan laajalti niin niitä on tosi vaikea saada selvitettyä.



Korvajutuista sen verran että meillä oli jonkinverran tulehduksia mutta ne eivät juurikaan ole ongelma vaan se että meillä keskimmäisen korvat ovat kipeät. Yksikin kokenut tk-lääkäri katsoi lapsen korvat ja sanoi ettei ne voi olla kipeät ja niissä ei ole mitään vikaa. Mutta kun saatiin tapeltua putkitus parin päivän päästä niin lapsi muuttui kuin eri ihmiseksi. Jatkuva kipu loppui ja lapsi rupesi leikkimään ja nauramaan... Eli meillä lapsen korvissa ei ole mitään näkyvää ongelmaa mutta kipeät ne kuitenkin ovat ellei ole putkia / Nasonex nenäsumutetta joka ilta kumpaankin sieraimeen.



Nyt käydään tosi hyvällä yksityisellä lastenlääkärillä Oulussa ja elämä on helpottanut aivan mielettömästi kun on lääkäri joka on nähnyt monenlaisia tapauksia ja osaa auttaa aivan toisella lailla kuin kukaan muu lääkäri tähän mennessä (ja meillä on sentään takana monta lastenlääkäriä ja osastojaksoa yliopistollisessa sairaalassa). Mistäpäin Suomea olet ? Oletko käynyt oikeasti hyvällä allergioihin erikoistuneella lastenlääkärillä ? Kannattaa itse etsiä hyvä lääkäri (tai voin vinkata jos asutte pohjoisessa niin S K-T lastenlääkäri ODL:ssä Oulussa) niin asioihin voi löytyä yllättäviä ratkaisuja.



Onko lapsesi nenään katsonut kokenut lastenlääkäri. Meillä ainakin määrättiin nuorimmallekkin antihistamiini ja nenäsumute käyttöön kun limakalvon on niin turpeat. Nekin voivat aiheuttaa lapselle kipua / käytöshäiriöitä jos ei hoideta.

Jos mahdollista niin kokeile seuraavana viikonloppuna tiukkaa ruokavalioa. Suunnittele etukäteen ruuat ym. tilanteet äläkä anna syödä mitään muuta kuin listalle suunnittelemaasi ruokaa. Ja katso onko mitään vaikutusta käytökseen ? Jos on niin sitten ainakin kannattaa harkita hyvällä allergia lääkärillä käyntiä ja miettiä miten pääsisi asiassa eteenpäin. Jos ei ole vaikutsta niin oletpahan kokeillut sitäkin.



Ja viikollakin voit kokeilla kipulääkettä säännöllisesti pari päivää yötä päivää oikealla annostuksella ja seuraat onko vaikutusta. Jos ei niin taas olet kuitenkin tehnyt parhaasi ja muuta ei oikein voi tehdä. Jos sillä taas on vaikutsta niin sitten pitää vaan etsiä lääkäri joka uskoo että muksu on kipeä ja rupeaa tutkimaan asiaa niin että ongelma ja ratkaisu löytyvät.



Itse olen oppinut että kannattaa kokeilla ja etsiä sillä itse sitä on paras asiantuntija oman lapsen kohdalla.



Tsemppiä

ÄLÄ anna sen lapsen terrorisoida omassa kodissasi. Jos vanhemmat eivät kykene laittamaan lapselleen rajoja niin sun on tehtävä se. Jos annat kynät piirtämistä varten ja lapsi kielloista huolimatta piirtää lattiaan tms., otat kynät pois ETKÄ anna takaisin. Tee se niin ettei vanhemmilla ole mahdollisuutta antaa niitä kyniä.



Poista ruokapöydästä ja sano että MINUN KODISSANI toimitaan näin, äläkä anna vanhempien tätäkään sabotoida.



jne., sä itse tiedät parhaat tavat toimia kussakin tilanteessa, kunhan teet sen sillä asenteella että vastuu näissä tilanteissa on (valitettavati) sinulla.