Lue keskustelun säännöt.
Huomaan muuttuvani äitini kaltaiseksi - inhoan sitä!
28.08.2009 |
Huomaan päivä päivältä muuttuvani enemmän ja enemmän äitini kaltaiseksi kasvattajaksi. Ei minusta pitänyt tulla tällainen äiti, minusta piti tulla paljon parempi. Nyt huomaan toistavani samoja fraaseja kuin äitini hoki minulle. En osaa opettaa tulistuvaa lastani käsittelemään tunteitaan ja pääsemään niistä yli vaan hermostun myös itse ja huudan, koska äitinikään ei ole osannut kohdata minun tunteitani muutoin kun huudolla.
Minä olin se kiltti tyttö joka kuunteli äitini huutoa ja otti tukkapöllyt ja luunapit vastaan. Lopulta en uskaltanut edes näyttää tunteitani ja niinpä ne kaatuvat nyt päälleni lapseni raivotessa. Tänään sitten ylitin sen rajan mitä en ikinä halunnut ylittää - annoin luunapin. Olo on paska. Maanantaina soitan neuvolaan ja pyydän apua. On sen verran ristiriitaiset tunteet äitiä kohtaan, joten lapsi kärsii. En halua olla äitini kaltainen äiti!!! Lapseni ansaitsee paljon parempaa.
Vielä kun saisin tämän itseruoskinnan loppumaan, jotta saisin nukuttua ja voisin yrittää huomenna olla parempi ja rauhallisempi äiti raivoavalle uhmaikäiselle.
Kommentit (3)
Ap:lle: kaikkihan me kannamme mukanamme lapsuuden kodin taakkaa ja toimimme hyvin pitkälti sen varassa, mitä olemme kotoa oppineet. On hyvä jutella tuntemuksista ulkopuolisen kanssa - sekään ei ole hyvä, että ruoskit itseäsi liikaa ja syyllistyt turhaan, joku balanssi pitäisi löytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äitini kaltaiseksi kasvattajaksi. Halusin olla jotain muuta, mutta hankalaa on. Huomaan myös kasvatuken ulkopuolella muuttuvani äitini kaltaiseksi, vaikka aina olen ajatellut etten ikinä tulisi samanlaiseksi.
Moni ei tiedosta ja ilman tiedostamista ei ole muutosta.