Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Eskari ja uskonnonopetus.
28.08.2009 |
Olen tosi vihainen ja pettynyt sekä sekaisin. Esikoisen eskariope alkoi aamulla kertoa uskontotuokioista, joita pitää evlut srk:n ihminen ja eskariope itse. Eskariope aikoo kertoa, että Jumalaan voi luottaa ja turvata hädän hetkellä ja yhteisrukoilua, lukee lapsille uskonnollista kirjaakin. LUULIN, että eskarissa ei olisi uskonnonopetusta, ei ainakaan TUNNUSTUKSELLISTA. Vastasin eskariopelle, ettei ihmettele, jos lapsemme päästää suustaan ihmeellisyyksiä, koska me kerrotaan kotona, että Jumalaa ei ole olemassa. Eskariope suuttui tästä (taitaa olla uskovainen?), ja yritin lepytellä, että ehkä me sitten kotona kerromme, että kaikki saa itse päättää uskoako vai ei.
Mieheni pettyi myös, mietti, että mitä eskariope olisi mieltä, jos kertoisimme olevamme satanistejä;) Tai ainakin "uskonnonopetus" pitäisi olla sellaista, että kaikista uskonnoista kerroittaisiin neutraalisti. Eskariope oli kummissaan jo siitä, ettemme kuulu mihinkään seurakuntaan emmekä ole uskovaisia.
En halua lastamme poiskaan noista uskontotuokiooista, pelkään, että voi vaikuttaa kaverisuhteisiin ja jopa kiusaamiseen.
Mitä voisin tehdä? Tuntuu niin pahalta, että joku puuttuu noin meidän yksityisasioihin ja "yleissivistykseen" kuuluu rukoileminen. Auttakaa, kellä kokemusta!
Kommentit (111)
Uskonnon harjoittaminen muulloin kuin uskonnon tunnilla on laissa kielletty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen kuolee joskus. Ja jos rehellinen olet, niin tuntematon varmasti pelottaa.. Taivas ja helvetti ovat olemassa. Kyseessä on ikuisuus -asiat. Kuoleman jälkeen alkaa ikuisuus. Nämä ovat äärettömän VAKAVIA asioita. Siksi niistä tulee puhua ja opettaa jo lapsesta alkaen. Siten tämä kannanotto liittyy tähän ketjuun. Kuolemaa ja sitä seuraavaa ikuisuutta ei voi kukaan väistää..ei kukaan. Meissä on sielu, jonka Jumala kerran meiltä vaatii. Sielu jatkaa elämistä, joko taivaan ihanuudessa tai helvetin tuskassa. Ei ole satua. Mutta ajatelkaa kuten tahdotte.
Jokainen kuolee joskus. Ja jos rehellinen olet, niin tuntematon varmasti pelottaa.. Taivas ja helvetti ovat olemassa. Kyseessä on ikuisuus -asiat. Kuoleman jälkeen alkaa ikuisuus. Nämä ovat äärettömän VAKAVIA asioita. Siksi niistä tulee puhua ja opettaa jo lapsesta alkaen. Siten tämä kannanotto liittyy tähän ketjuun. Kuolemaa ja sitä seuraavaa ikuisuutta ei voi kukaan väistää..ei kukaan. Meissä on sielu, jonka Jumala kerran meiltä vaatii. Sielu jatkaa elämistä, joko taivaan ihanuudessa tai helvetin tuskassa. Ei ole satua. Mutta ajatelkaa kuten tahdotte.
...Jumala ei ole kertonut itsestään valtaosalle maailman väestöstä (mm. muslimit, buddhalaiset, hindut jne)? Miksi hän on valinnut vain länsimaiset ihmiset?
Ai niin se helppo selitys: ne ketkä eivät tiedä, pääsevät taivaaseen.
jossain aiemmassa viestissä jo vastailinkin (en muista numeroa). Ehdotan, että annat lapsen osallistua uskontokasvatukseen eskarissa ihan yleissivistävästä näkökulmasta (kirkkokäynteihin, virrenveisuuseen yms.), meillä lapsi oli aika hämmentynyt näistä asioista jossain vaiheessa ja alkoi puhua jeesus-juttuja kotona (oli aika pieni silloin, noin 3 v eikä oikein tajunnut mistä on kyse). Sitten puhutte asioista yhdessä, kerrot että Suomessa monet uskovat jumalaan mutta maailmassa on muitakin tapoja ajatella jne...
Koulussa vaaditte et:n ja siihen lapsella on lain mukainen oikeuskin. Syy miksi ehdotan tätä on, että joudutte varmaan ennemmin tai myöhemmin törmääämään uskontoon jollakin tavalla ja olisi hyvä valmistella lasta tähän, että siis ymmärtää mitä kirkossa tehdään, että pääsiäisen ja joulun symboliikka avautuu paremmin jne. Suurin osa luterilaisista on tapakristittyjä, jotka haluavat kuulua kirkkoon vain "pakkorituaalien" vuoksi, en usko että ateistin vakaumus ja ajattelutapa itse asiassa poikkeaa mitenkään suomalaisten enemmistön suhtautumisesta jumalaan.
Minusta myös tuon ikäisen lapsen eristäminen jonnekin yksinään aamunavauksen tai kirkossakäynnin ajaksi on ikävää ja tuntuu rangaistukselta. Joulukirkot ym. ovat usein tärkeitä kohokohtia päiväkodissa joten lapsen pettymys on melkoinen jos ei pääse mukaan.
sekä luomaan arvotyhjiön että olemaan ääriuskonnollisia. Me kaksi ateistivanhempaa yritämme parhaamme mukaan opettaa lapsellemme omia arvojamme. Näihin arvoihin kuuluvat muun muassa luonnon arvostaminen ja suojeleminen, toisista ihmisistä välittäminen, erilaisuuden kunnioittaminen, kaunis käytös, oikeudenmukaisuus ja mielipiteenvapaus. Missä on arvotyhjiö? Siinäkö, että opetamme kuinka ihminen on itse vastuussa teoistaan ja pystyy itse vaikuttamaan maailman asioihin eikä kaikki suinkaan ole kiinni korkeammista voimista? Ja missä on se ääriliike? Miten se luodaan ateismissa? Emme huutele esimerkiksi "Jumalaa ei ole!" aamupalan yhteydessä,
En ole ateisti, mutta silti pyrin opettamaan vastaavia arvoja lapselleni. En hehkuta jumaljuttuja. Itseäni luonnehtisin lähinnä agnostikoksi. Haluan, että lapseni itse tekee omat ratkaisunsa. Olen siksi tyytyväinen, että koulumaailmassa ja päiväkodissa pääsee tutustumaan luterilaisuuteen paremmin kuin meidän perheemme kautta. Ainut ratkaisu, johon itse toivon, ettei lapseni päädy, on islaminusko. En kuitenkaan pyri ainakaan tietoisesti vaikuttamaan tähänkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko nähnyt? Todista! Mistä luulet, että kuoleman jälkeen alkaisi ikuisuus? Mikä ja missä on sielu?
Jos et osaa kunnolla perustella, niin sittenhän olet hullu ja kuulut laitokseen! Ta jos et ole hullu, niin en ole minäkään, vaikka väittäisin totuudeksi, että kuoleman jälkeen alienit nappaavat tietoisuutemme ja vievät toisiin galaksiin, jossa kaikki olemme yhtä tai jotain muuta soopaa.
Jokainen kuolee joskus. Ja jos rehellinen olet, niin tuntematon varmasti pelottaa.. Taivas ja helvetti ovat olemassa. Kyseessä on ikuisuus -asiat. Kuoleman jälkeen alkaa ikuisuus. Nämä ovat äärettömän VAKAVIA asioita. Siksi niistä tulee puhua ja opettaa jo lapsesta alkaen. Siten tämä kannanotto liittyy tähän ketjuun. Kuolemaa ja sitä seuraavaa ikuisuutta ei voi kukaan väistää..ei kukaan. Meissä on sielu, jonka Jumala kerran meiltä vaatii. Sielu jatkaa elämistä, joko taivaan ihanuudessa tai helvetin tuskassa. Ei ole satua. Mutta ajatelkaa kuten tahdotte.
Häissä, ristiäisissä ja hautajaisissa ollaan oltu kirkoissa. Hoitopaikasta on mennyt mukaan joulukirkkoon. Jatkossakin saa käydä kirkossa eskarista/koulusta. Mutta kun en halua sitä, että tuputetaan Jumalan olevan totta ja rukoilevat yhdessä!
ap
jossain aiemmassa viestissä jo vastailinkin (en muista numeroa). Ehdotan, että annat lapsen osallistua uskontokasvatukseen eskarissa ihan yleissivistävästä näkökulmasta (kirkkokäynteihin, virrenveisuuseen yms.), meillä lapsi oli aika hämmentynyt näistä asioista jossain vaiheessa ja alkoi puhua jeesus-juttuja kotona (oli aika pieni silloin, noin 3 v eikä oikein tajunnut mistä on kyse). Sitten puhutte asioista yhdessä, kerrot että Suomessa monet uskovat jumalaan mutta maailmassa on muitakin tapoja ajatella jne... Koulussa vaaditte et:n ja siihen lapsella on lain mukainen oikeuskin. Syy miksi ehdotan tätä on, että joudutte varmaan ennemmin tai myöhemmin törmääämään uskontoon jollakin tavalla ja olisi hyvä valmistella lasta tähän, että siis ymmärtää mitä kirkossa tehdään, että pääsiäisen ja joulun symboliikka avautuu paremmin jne. Suurin osa luterilaisista on tapakristittyjä, jotka haluavat kuulua kirkkoon vain "pakkorituaalien" vuoksi, en usko että ateistin vakaumus ja ajattelutapa itse asiassa poikkeaa mitenkään suomalaisten enemmistön suhtautumisesta jumalaan. Minusta myös tuon ikäisen lapsen eristäminen jonnekin yksinään aamunavauksen tai kirkossakäynnin ajaksi on ikävää ja tuntuu rangaistukselta. Joulukirkot ym. ovat usein tärkeitä kohokohtia päiväkodissa joten lapsen pettymys on melkoinen jos ei pääse mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi, että siinä ei ollut uskonnonopetuksen sisällöstä mitään. Eli saako tuputtaa Jumalaa totena ja rukoilla yhdessä...
<a href="http://www02.oph.fi/ops/esiopetus/esiops.pdf" alt="http://www02.oph.fi/ops/esiopetus/esiops.pdf">http://www02.oph.fi/ops/esiopetus/esiops.pdf</a> Luepa esiopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet. Eskarissa on uskonnonopetusta, ja vähemmistöjen pienen määrän takia heille ei aina tarvitse järjestää omaa opetusta.
Tai että on kuolemanjälkeistä elämää tms.
Onko edes se outoa, että Jeesus kuvataan vaaleana, sinisilmäisenä ja vaaleanruskeatukkaisena, vaikka vaikuttukin jossain Lähi-Idässä, jossa muu porukka ihan muun väristä.
Ja miksi Jumala on mies? Miksei nainen? Joku mies keksinyt Jumalan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyse on niin sanotusta "pyhäkoulusta" johon kaikilta vanhemmilta täytyy kysyä lupa.
ei minun mielestä voi lasta pakottaa osalistumaan tuokioihin jos on seurakunna työntekijä sitä pitämässä, pitää vanhemmilta kysyä saako heidän lapsi osallistua varsinkin jos lapsi ei kuulu kirkkoon.
lapsi voi sen aikana olla vaikka toisessa ryhmässä ja ryhmän aikuinen on lapsen kanssa sen aikaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se onkin ihan mukava tyyppi, järkeviä keskusteluja, ei uskonnon tuputtamista. Mulla kyse pelkästään eskariopesta, joka haluaa, että kaikki lapset voisivat luottaa Jumalaan ja rukoilevat yhdessä.
ap
kyse on niin sanotusta "pyhäkoulusta" johon kaikilta vanhemmilta täytyy kysyä lupa. ei minun mielestä voi lasta pakottaa osalistumaan tuokioihin jos on seurakunna työntekijä sitä pitämässä, pitää vanhemmilta kysyä saako heidän lapsi osallistua varsinkin jos lapsi ei kuulu kirkkoon. lapsi voi sen aikana olla vaikka toisessa ryhmässä ja ryhmän aikuinen on lapsen kanssa sen aikaa
niin Kiinassa, Intiassa kun Ugandassakin. Valtionuskonto on niissä maissa mikä on, mutta Jeesukseen uskovia löytyy joka maan kolkasta :) Nämä uskon asiat ovat uskon asioita. Jollei Jumala lahjoita uskoa, niin ei sitä ihmisessä itsessä ole. En odotakaan teidän yhtäkkiä tajuavan asioita. Ette voi. Niin sanoo Raamattukin. Usko on lahja ja arvokas sellainen. Jumala haluaa uskon lahjoittaa kaikille, mutta valitettavasti kaikki eivät sitä ota vastaan. Mutta siis, toivon todella teidän silmienne ja ennen kaikkea sydämenne vielä aukeavan ymmärtämään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin aikaisemmin töistä, en osannut ajatella muuta kuin esikoistani, olenkohan sitten tullut kuuluisaksi curling-vanhemmaksi? Vähäsen raotin aiemmin verhoa, että rankahko uskonnollinen tausta meillä vanhemmilla, mutten kertonut, että olimme koulukiusaaja ja koulukiusattu. Eli todellakin ollaan vähän herkempiä lastemme suhteen.
Tuohon Jeesus Sydämeen -kohkauksiin en ota nyt kantaa, mielestäni ei kuulu tähän. Jos joku/jotkut uskoo, niin ei meidän silti tarvi!
Meinasin kyllä ottaa tämän esille seuraavassa eskareiden vanhempainillassa, mutta taidankin tukkia turpani ja yrittää näyttää fiksummalta ja huolettomalta kuin olenkaan, tai sitten laittaa mies sinne? Paitsi, että mies on samaa mieltä kuin mäkin. Ehkä ei sitten alkaisi kimittään tai itkeen siellä...
Olisin silti ehkä toivonut enemmän kokemuksia uskonnottomilta, joilla ehkä samansuuntainen tilanne - onko teitä?
Vedän nyt kolmatta konjakkia ja taidan alkaa katsoa jotain uutuusscifiä, jolla kiltti mies muistanut minua.
Vielä kiitos kaikille vastaajille - pohdin viikonloppuna mahdollisia seuraaviakin vastauksia!
Oletko nähnyt? Todista! Mistä luulet, että kuoleman jälkeen alkaisi ikuisuus? Mikä ja missä on sielu? Jos et osaa kunnolla perustella, niin sittenhän olet hullu ja kuulut laitokseen! Ta jos et ole hullu, niin en ole minäkään, vaikka väittäisin totuudeksi, että kuoleman jälkeen alienit nappaavat tietoisuutemme ja vievät toisiin galaksiin, jossa kaikki olemme yhtä tai jotain muuta soopaa.
Jokainen kuolee joskus. Ja jos rehellinen olet, niin tuntematon varmasti pelottaa.. Taivas ja helvetti ovat olemassa. Kyseessä on ikuisuus -asiat. Kuoleman jälkeen alkaa ikuisuus. Nämä ovat äärettömän VAKAVIA asioita. Siksi niistä tulee puhua ja opettaa jo lapsesta alkaen. Siten tämä kannanotto liittyy tähän ketjuun. Kuolemaa ja sitä seuraavaa ikuisuutta ei voi kukaan väistää..ei kukaan. Meissä on sielu, jonka Jumala kerran meiltä vaatii. Sielu jatkaa elämistä, joko taivaan ihanuudessa tai helvetin tuskassa. Ei ole satua. Mutta ajatelkaa kuten tahdotte.
Meillä meinasi tulla ongelma päiväkodissa pyhäkoulusta. Ilmoitustaululla vain luki, että pyhäkoulu alkaa silloin ja tällöin. Ihmettelin aikani että mitä ihmettä.
Lastentarhan henkilökunta oli ihan ihmeissään kun kysyin varovasti asiasta. Mitään korvaavaa ohjelmaa ei oltu järjestetty. Asia ratkesi lopulta kun soitin päiväkodin johtajalle. Kävi myös ilmi että meitä uskonnottomia oli muitakin joten löytyi porukka joka puuhasi muuta pyhäkoulun aikana.
että keskustelet asioista ensin päiväkodin johtajan kanssa, tuot esille kokemasi epäkohdat ja kysyt, millainen linja päiväkodissa on. Mielestäni ei kannata ottaa asiaa esille vanhempainillassa, sillä se herättää vanhemmissa voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan eikä eskariopekaan välttämättä siitä riemastu, jos asiaa käsitellään vanhempainillassa.
Meinasin kyllä ottaa tämän esille seuraavassa eskareiden vanhempainillassa, mutta taidankin tukkia turpani ja yrittää näyttää fiksummalta ja huolettomalta kuin olenkaan, tai sitten laittaa mies sinne? Paitsi, että mies on samaa mieltä kuin mäkin. Ehkä ei sitten alkaisi kimittään tai itkeen siellä...
Olisin silti ehkä toivonut enemmän kokemuksia uskonnottomilta, joilla ehkä samansuuntainen tilanne - onko teitä?
tarve uskoa johonkin yliluonnolliseen: jumalaan, joulupukkiin, keijuihin, enkeleihin jne. Mitä pahaa siinä on jos lapsesi saa turvaa uskomisesta? Useinhan ateistiperheiden lapset kehittävät itselleen oman mielikuvitusystävän, johon "uskoa", jos kotona kielletään uskomasta jumaliin.
Alue: Aihe vapaa
jos lapsi eristetään uskonnontuputtamisen ajaksi ryhmästä.