Muita jotka antaneet lapsen adoptioon?
Itse annoin kun lapsi oli 6v kirjoitin viralliset adoptiopaperit.Oli talousmurheita ja silloinen mies kuoli ja ennen kuolemaansa adoptiosta päätettiin.Nyt saa varoa ettei adoptiosta puhu kenellekkään ja missään koska ihmiset eivät ymmärrä.
Kommentit (155)
pois sieltä syrjäseudulta.
Sairauksia tulee moniin perheisiin ja ei sen vuoksi lapsia anneta pois. Oliko miehelläsi mielenterveydenongelma ja lapsen ei ollut turvallista olla hänen kanssaan?
Tappoiko mies itsensä?
En käsitä syitäsi antaa lapsi adoptioon.
meni sijaislapseksi kun oli monia ongelmia.Ei alkoholi eikä huume.Raha ongelmaa,mieheni vakavan sairauden takia ongelmaa,ongelmaa meidän syrjäisen asuinpaikan suhteen.Ei kaikki sijaislapsiksi tai adoptioon menevien lapsien vanhemmat ole alkkiksia tai narkkareita,ongelmia voi olla muitakin.
Eiköhän ole sanomattakin selvää, ettei ap ole ollut täysissä sielun voimissa kun on lapsestaan luopunut. Hän on ollut kyvytön rakastamaan lastaan, todennäköisesti myös masentunut ja muutoinkin mielenterveysongelmainen. Sossu on myös puoltanut adoptiota, eli tuskin ihan hetken mielijohteesta lasta on annettu pois.
Se mikä tässä on surullisinta mielestäni, on se, että ap:lla on uusi mies ja uusi lapsi. Mies on selkeästi alistava, jos kieltää ap:ta tapaamasta biologista lastaan. Sairasta. Ja uusi lapsi sitten kasvaa tuollaisessa perheessä, jossa äiti on kynnysmatto ja isä tyranni. Toivottavasti olen väärässä, mutta kovin hyvinvoivalta ja tasapainoiselta vanhemmalta ap ei kyllä kuulosta.
huisin nevadassa, miehellä on raskaita sairauksia, mutta ikinä en lastani antaisi pois. Mitäs jos uus ukkos kuukahtaa, heitätkö taas lapsesi pois?
Mies ei tappanut itseään vaan hänellä oli vaikea krooninen sairaus.Loppuaikoina vuodepotilas.Jos uusi mieheni kuolisi,mikä on epätodennäköistä,koska itselläni on reumaa ja sydänsairautta ja hän on mua nuorempi niin tietenkin hoitaisin lapsemme kotona.
Koska sossu katsoi ettei ole hyvä että näkee niin sairasta ihmistä kuin isänsä.Lisäksi ei ollut leikkitovereita tms.niin siksi oli sijaisperheessä.
Korjaan nyt vähän asian vierestä tämänkin virheen.
Koska sossu katsoi ettei ole hyvä että näkee niin sairasta ihmistä kuin isänsä.Lisäksi ei ollut leikkitovereita tms.niin siksi oli sijaisperheessä.
mutta mieluummin hylkäisin sairaan miehen kuin lapseni...
Suomessa lapsia ei sijoiteta sijaiskotiin turhan takia. Eli siihen on ollut hyvät syyt silloin kun se päätös on tehty.
Mielestäni kamalinta lapsen kannalta on se, että häntä pompotellaan biologisten vanhempien ja sijaiskotien välillä. Kun Ap antoi sijaisanhempien adoptoida lapsen, joka oli jo kokonaan sopeutunut uuteen perheeseensä, hän esti näin nämä mahdolliset heittelyt sinne ja tänne.
Ap, vaikka nämä asoita ymmärtämättömät ihmiset eivät osaa sitä nähdä, teit hyvän ja rohkean päätöksen lapsesi onnellisen tulevaisuuden puolesta. Sinua ei voi kuin onnitella päätöksen takia, olet oikein rakastava äiti kun uskalsit päättää näin. Ei ole lapsen kannalta hyvä jos hän joutuu taas luopumaan rakkasita ihmisitään ja palamaan biovanhempien luokse vuosien sijoituksen jälkeen, vaikka vanhempien elämä olisikin ihan kunnossa ja lapsi saisi hyvää hoitoa.
Minä katson tätä tilantte sijoitettujen lasten 'isosiskona', minun vanhempani ovat siis sijaisvanhempia ja heillä on alaikäisiä sijoitettuja tyttäriä 3 kappaletta, me biolapset olemme kaikki jo aikuisia.
ap:han sanoi, että oli ollut 4v eteenpäin useissa perheissä...
Mutta sinänsä olen sun kanssa samaa mieltä, että varmaan oli parempi jäädä sinne sijaisperheeseen ja saada siellä pysyvä paikka ja ponnistusalusta elämään kuin olla äidin kanssa, joka on noin avuton, ettei osaa muuttaa pois sieltä hometalosta korvesta ja mennä sossuun.
Suomessa lapsia ei sijoiteta sijaiskotiin turhan takia. Eli siihen on ollut hyvät syyt silloin kun se päätös on tehty.
Mielestäni kamalinta lapsen kannalta on se, että häntä pompotellaan biologisten vanhempien ja sijaiskotien välillä. Kun Ap antoi sijaisanhempien adoptoida lapsen, joka oli jo kokonaan sopeutunut uuteen perheeseensä, hän esti näin nämä mahdolliset heittelyt sinne ja tänne.
Ap, vaikka nämä asoita ymmärtämättömät ihmiset eivät osaa sitä nähdä, teit hyvän ja rohkean päätöksen lapsesi onnellisen tulevaisuuden puolesta. Sinua ei voi kuin onnitella päätöksen takia, olet oikein rakastava äiti kun uskalsit päättää näin. Ei ole lapsen kannalta hyvä jos hän joutuu taas luopumaan rakkasita ihmisitään ja palamaan biovanhempien luokse vuosien sijoituksen jälkeen, vaikka vanhempien elämä olisikin ihan kunnossa ja lapsi saisi hyvää hoitoa.
Minä katson tätä tilantte sijoitettujen lasten 'isosiskona', minun vanhempani ovat siis sijaisvanhempia ja heillä on alaikäisiä sijoitettuja tyttäriä 3 kappaletta, me biolapset olemme kaikki jo aikuisia.
mutta... en millään ymmärrä, et olisi selvinnyt yh:na yhden lapsen kanssa? Sieltä korvesta voi aina muuttaa pois, opiskella voi myös yh:na ja yhteiskunta tukee sinua siinä, heikosti mutta kuitenkin.
Miten ihmeessä voi elää itsensä kanssa täysjärkistä elämää, ensin antaa lapsen pois, sitten kuitenkin kouluttautuu sinkkuna ja tapaa miehen ja tekee uuden lapsen!!!! Mä en vaan käsitä, sit tulet tänne lässyttämään että on rahaa jne.
t. 3:n lapsen yh, opiskellut ja selvinnyt täysjärkisenä.
miks vitussa menit sit hankkiin taas uuden lapsen, kun et edellistäkään jaksanu. tuli ihan mieleen kesäkissameininki.
Ap:llä on vähän tylsää... Ei pahalla, mutta puhuu niin kylmän viileesti ja vittuilevasti kaikille, et ei o tosissansa...
No vanhempani eivät silloin suostuneet auttamaan hyväksyivät ratkaisun täysin.Eivät ole koskaan lapselapsista välittäneet tai niitä hoitaneet.Nykyään ovat jo vanhainkodissa.
Ei siis mikään ihme, että itsekin hylkää lapsensa äkkiseltään katsoen aika heppoisin perustein.
Miksi ihmeessä vanhempasi eivät suostuneet auttamaan, silloin kuin sinulla, heidän OMALLA lapsellaan oli kaikkein vaikeinta???
En tiedä vanhemmillani ei ollut silloin rahaa auttaa.Mä koen tehneeni oikein ja koen oppineeni tästä.Siksi kun rakastuin uskalsin uuden miehen ottaa ja hänen kanssaan lapsen tehdä.
Itse olen ajatellut, että jos lapset oltaisiin ottamassa huostaan, niin haluaisin mielummin antaa ne adobtoitavaksi. Lapseni on 6v ja 8v ja olen miettynyt, että ottaakohan kukaan enää noin vanhoja lapsia itselleen? Minusta ei ole itsekästä haluta lapsiensa parasta.
Sijaiskodissa lapset olisivat toisarvoisia perheen omiin lapsiin nähden, eikä sijaisvanhemmat saa pitää sijaislapsiaan ominaan.
Perhekoti on laitos, jonne ei mielestäni lapseni kuulu.
Jos olisi pakko noista luopua, niin haluaisin, että joku lapseton pariskunta ottaisi ne. Kyse on kuitenkin normaaleista lapsista.
Oletko sinä kuullut lapsestasi mitään adobtion jälkeen?
Toki olen kuullut ja yhteyttä saa pitää jos lapsi isona adoptioon luovutetaan,tosin adoptiovanhemmat määrää yhteydenpitotahdin.Meillä n 1krt vuodessa.Pelastakaa lapset järjestää adoptioita suomessa parempi vaihtoehto kuin sijaisperhe tai perhekoti,mutta vaikka tämä pari oli lasta jo vuosia yrittänyt itse tehdä ja saada adoptuitua niin olivat vähän pettyneitä kun lapsi niin vanha.Rakkautta lapseen heidän puoleltaan en ole nähnyt.
Kyllähän ne sossuntädit allaolevissa tapauksissa tietävät, ettei äidin kanssa tule mitään, mutta ei heillä ole mahdollisuuksia puuttua äidin itsemäärämisoikeuteen.
Toisaalta olisi ihan hyvä määrätä lapsien tekemisissä, mutta silti minusta se rikkoo pahasti ihmisen oikeuksia. Vaikkakin äidin toiminta ei ole missään nimessä lapsille hyvä.