Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka antaneet lapsen adoptioon?
27.08.2009 |
Itse annoin kun lapsi oli 6v kirjoitin viralliset adoptiopaperit.Oli talousmurheita ja silloinen mies kuoli ja ennen kuolemaansa adoptiosta päätettiin.Nyt saa varoa ettei adoptiosta puhu kenellekkään ja missään koska ihmiset eivät ymmärrä.
Kommentit (155)
mutta olen itse adoptoinut, tosin kv. puolelta. 6 v on kyllä jo aika iso adoptoitavaksi. Tiedätkö miten lapsen kävi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yleensä lapsensa pois antaminen on jotain niin hirveää että sitä harva pystyy edes harkitsemaan. Sitten joskus se lapsi pidetään itsellä vaikka joku muu paikka voisi ehkä olla parempikin.
Paljon tsemppiä sinulle ja olet toiminut rakkaudesta lapseen. Olet halunnut hänelle parasta mahdollista alkua elämälle.
En ole alkkis enkä käytä huumeita.Oli sijaislapsena jo ollut 2v eli 4v lähtien.Sitten tuli kouluunmeno ja ajattelin ettei aina tarvitse koulua vaihtaa niin on hyvä jos he haluavat adoptoida niin minä suostuin siihen mieheni kanssa.
Siihen saakka jaksoit muttet enää pitemmälle? :(
toki tiedän.Käy normaalia koulua nyt yläasteen ekaa,hänellä on kavereita ja harrastuksia ja kaikki ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskostani tuli pojan äiti kun poika oli vuoden. Adoptio tehtiin vasta kun poika oli kuusi. Ei ollut nähnyt biologista äitiään kahteen vuoteen.
jo puolet elämästään sijoitettuna, oikeen hyvä päätös suostua adoptioon. Tuohon ei pitäisi mammoillakaan olla sanomista. Sitähän toitottavat, että pitäisi olla pakkoadoptio tuollaisissa tapauksissa. Vaikka muuten ei siis adoptiota hyväksytäkään.Olet tehnyt raskaan, mutta rohkean päätöksen ap. Olet kunnon ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päätimme ex-mieheni kanssa että kun hän ei parantunut vaan kuolema edessä niin adoptio oli parempi ratkaisu kuin että olisin jäänyt yh.ksi.Minulla ei ollut ammattia,ei töitä asuimme syrjässä,hometalossa.Mieheni kuoleman jälkeen tuli paljon velkoja yms.Parasta lapselle tarkoitin.
Oliko vapaaehtoista silloin? Eikä ollut mitään alkoholi- tai huumongelmia perheessä? Masennusta?
Olen itse 4 v tytön yh, ja meillä on tiukkaa (työtön). En silti katso, että pelkän talousvaikeuksien takia mun kannattaisi antaa tyttö sijaislapseksi tai adoptioon.
En ole alkkis enkä käytä huumeita.Oli sijaislapsena jo ollut 2v eli 4v lähtien.Sitten tuli kouluunmeno ja ajattelin ettei aina tarvitse koulua vaihtaa niin on hyvä jos he haluavat adoptoida niin minä suostuin siihen mieheni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meni sijaislapseksi kun oli monia ongelmia.Ei alkoholi eikä huume.Raha ongelmaa,mieheni vakavan sairauden takia ongelmaa,ongelmaa meidän syrjäisen asuinpaikan suhteen.Ei kaikki sijaislapsiksi tai adoptioon menevien lapsien vanhemmat ole alkkiksia tai narkkareita,ongelmia voi olla muitakin.
Kai sen voi sanoa. Mulla kaikki asiat menisi entistä huonompaan jamaan, jos luopuisin lapsestani. Menettäisin mielenterveyteni. Kaikesta muusta voisin maailmassa luopua, mutten lapsestani. Toivottavasti sinä olet kuitenkin vahvempi ja olet selvinnyt siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joten olen aina ajatellut, että heidän äitinsä ajatteli lastensa parasta luopuessaan heistä.
Silti tuntuu huimalta ajatus, että joku mitenkään voi luopua lapsestaan, jos on elänyt tämän kanssa kuusi vuotta. Lapseni ovat nyt 4 ja 6 ja ajatus, että mikään saisi minua jättämään heidät on mahdoton.
Näen joka päivä, mitkä jäljet se on heihin jättänyt, enkä tiedä saako niitä arpia koskaan pois.
Ei tarvitse ymmärtää.Kyllä olen toipunut.Muutin paikkakuntaa,menin uusiin naimisiin,sain uuden lapsen ja nyt sain vielä muutaman vuoden haun jälkeen opiskelupaikan.Olen hyvin tyytyväinen nykyiseen elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olisin varmaan antanut adoptioon lapsen jo paljon aikaisemmin jos olisin tajunnut ettei ex-mieheni parane.Kai hänkin kuvitteli että selviää hengissä.
tai mielenterveysongelmaisia. Siis sijaislapsiksi menevistä.
Mun täytyy nyt sanoa, että en ymmärrä. Jos on hometalo, muuttaa pois. Kunta hommaa kyllä asunnon lapsiperheelle. Syrjäinen sijainti -> muuttaa pois. Miehen vakava sairaus on vaan kestettävä. Monet on joutuneet saattohoitamaan ja leskiksi, eikä lapsia ole annettu pois.
Jos ei oo töitä tai ammattia, niin 6 v lapsi on jo eskarissa, kohta koulussa, voi mennä kurssille ja hakeutua hommiin. Rahaongelmissa varmaan sossu auttaa, kun asunto on asuinkelvoton, mies on kuolemansairas, eikä oo koulutusta eikä töitä. Sitä varten se sossu on olemassa.
Ootko nyt töissä vai onko uusikin lapsi vaarassa joutua pois kotoaan? Vai loisitko nyt jonkun uuden miehen siivellä etkä ottanut opiksesi?
meni sijaislapseksi kun oli monia ongelmia.Ei alkoholi eikä huume.Raha ongelmaa,mieheni vakavan sairauden takia ongelmaa,ongelmaa meidän syrjäisen asuinpaikan suhteen.Ei kaikki sijaislapsiksi tai adoptioon menevien lapsien vanhemmat ole alkkiksia tai narkkareita,ongelmia voi olla muitakin.
Jos asuisin liian syrjässä, muuttaisin sinne missä olisi parempi. Jos olisi velkoja eikä tuloja menisin velkaneuvontaan. Ja hankkisin töitä. Jos omistaisin hometalon olisin sen kanssa varmaankin jumissa... ottaisin mahdollisuuksien mukaan lisää lainaa, korjaisin ja myisin. Eikö muuten vakuutus korvaa?
Mutta vaikka mikä olisi lapsista en luopuisi.
sai aikuisena tietää sen, kun sille soitettiin ja sanottiin, että sun äitis on kuollu (siis tää bio). Se oli sille kova pala, siis se ettei sille koskaan kerrottu.
No olisin varmaan antanut adoptioon lapsen jo paljon aikaisemmin jos olisin tajunnut ettei ex-mieheni parane.Kai hänkin kuvitteli että selviää hengissä.
miehen kuoleman välillä on? Nyt lapsi menetti sekä isänsä että äitinsä.
Uusi lapsi on meidän hoidossamme tietenkin eikä joudu ikinä pois.Olen opiskelemassa 2v kuluttua saan ammatin ja töivöttavasti töitä.En loisi mieheni siivellä meillä on ihan hyvin rahaa.
Olitko alkkari vai mikä selittää??