N. 2 vuotiaan lapsen hautajaisiin sopivia runoja ja laulua.

1.Täällä, pohjantähden alla,

on nyt kotomaamme;

Mutta tähtein tuolla puolen

toisen kodon saamme.



2.Täällä on, kuin kukkasella,

aika lyhyt meillä;

Siellä ilo loppumaton,

niinkun enkeleillä.



3.Täällä sydän huokailee, ja

itku silmän täyttää;

Siellä sydän iloitsee, ja

silmä riemun näyttää.



4.Sinne toivon siivillä jo

sydän pieni lennä;

Siellä kun on kotomaani,

sinne tahdon mennä

Kuun valo kattomme harjalla hohtaa ilta kun joutunut on. Lepoon on käyneet pikkuiset linnut, aika jo sinunkin on. Aamulla heräät ja aurinko loistaa kirkkaana tielläsi sun. Uinu mun lapseni, poikani pieni, rakkaani, aarteni mun. Nuku jo, lintuni, pulmuni pieni, kehtoosi keinahtavaan. Puutteet ja huolet ei valtaansa vielä pienoista sydäntä saa. Murhetta, tuskaa en toivisi sulle, kun rakennat elämää. Uinu, mun lapseni, poikani pieni, tyynylle paina jo pää. Pieni oot vielä, mut kasvat ja vartut, vudoet kun vierivät pois. Toivoisin siipies kantavan silloin, kun lennät pesästäs pois. Hetken vain kuljen ä elämän tietä yhdessä kanssasi sun. Uinu, mun lapseni, poikani pieni, rakkaani, aarteni mun.

Puhutaan kasvamisesta ja varttumisesta, siipien kantamisesta elämän tiellä. Tämä lapsi ei saa kasvaa.

Meidän poika täytti juuri 2 vuotta, kouraisi kurkusta tuo viestisi...

mutta eilen illalla kun olin lukenut tämän ketjun ja menin nukkumaan niin minulta päsi itku kun mietin kaikkia jotka menettäneet lapsena. itse en ole mutta ajatuskin sai kyyneleet silmiin..otan osaa kaikkien lastensa menettäneiden puolesta. Äidin ja lapsen välinen rakkaus on suurinta tässä maailmassa ja se ei varmasti sammu vaikka lapsi lentäisikin enkeleiden luo.

Nyt olen vapaa

ja mukana tuulen

saan kulkea rajalla ajattomuuden.

Olen kimallus tähden,

olen pilven lento,

olen kasteisen aamun pisara hento.

En ole poissa

vaan luoksenne saavun

mukana jokaisen nousevan aamun.

Ja jokaisen tummuvan illan myötä

toivotan teille hyvää yötä.



Eino Leino

Voimia kovasti sinulle ja perheellesi.

Olen suunnattoman pahoillani puolestanne, ihan todella. Urhea pikku-enkeli lensi taivaan kotiin.

Anna-Mari Kaskisen sanoittama ja Pekka Simojoen säveltämä laulu kuolleen lapsen muistolle. Löytyy ainakin Lauluja Särkyneille CD-levyltä.



"...tiedämme täällä, levon saat päällä Jumalan kämmenen. Taivaaseen nousit valoa päin, yöhön mä yksin pimeään jäin..."



Osanottoni ja voimia ap:lle

Tuonen lehto

öinen lehto

siell on hieno

hietakehto

sinnepä lapseni saatan



Siel on lapsen lysti olla

tuonen herran vainiolla

kaitsea tuonelan karjaa



Tuonen viita

rauhan viita

kaukana on

vaino riita

kaukana kavala maailma



A.Kivi



Voi olla että tässä on enemmänkin sanoja. Lauluna on aika vaikea, mutta pakahduttavan kaunis.



Tiesittekö että ennen vanhaan oli oikeasti tapana laulaa tämäntyyppisiä kehtolauluja, joissa lapselle toivottiin "hyvää kuolemaa" -siis siihen aikaan kun lapsiluvut oli ihan toista kun nykyään ja oli enemmän tavallista kun poikkeuksellista että kaikki eivät eläneet aikuisiksi asti. Näitä kehtolauluja voisi siis löytyä enemmänkin.

Ja uudempi versio vähän samasta ajatuksesta on se aiemmin mainittu Kauniin kuoleman maa. Itse kuuntelin sitä lapsena ymmärtämättä ollenkaan mistä siinä puhutaan, ja sitten myöhemmin teininä itketti ihan hirveästi kun löysi lapsuudesta tutun laulun uudelleen ja tajusi vihdoin mistä siinä oikeastaan lauletaan.



Ap:lle osanottoni.

Ihmeellinen on elämän lahja

Kaunis mut hauras ja silti niin vahva

Hetkessä iloa surua tunnen

Muistojen kanssa maailmassa kuljen



Rakasta mä miksi en omistaa voi?

Rakkauden tunteen silti sä mulle toit.

Rakkaus elää ei rakkaus kuole

Hennolla äänellä kuiskaan sen sulle



Sylissä tyhjässä lämpösi tunnen

Muistan viel äänesi ja naurusi kuulen

Valon suuren meille elämälläsi soit.

Sammu ei koskaan tuo kajastus jonka toit.



Lähde nyt rauhassa nukkuen kulta

Peittelen sinut ja suukkokin multa

Äidillä ikävä pientä on kova

Enkeli mun kaunis hento ja soma



Hyvää yötä ja kauniita unia - pieni hauras onnen lapseni.

Ota hänet vastaan, suuri pyhä Jumala. Ota hänet vastaan, kaipaavia lohduta. Ota hänet vastaan taivaan kotiin avaraan, ota hänet vastaan iloon loppumattomaan.



Ota hänet vastaan, tuuli hiljaa puhaltaa, ota hänet vastaan, virta kantaa kulkijaa. Ota hänet vastaan rantaan suuren rauhan maan, ota hänet vastaan kotisatamaan.



Ota hänet vastaan meillä on niin ikävä, ota hänet vastaan, murheellisten ystävä. Ota hänet vastaan silta yli pimeyden, ota hänet vastaan syli rakkauden. Ota hänet vastaan syli rakkauden.



san. Anna-Mari Kaskinen säv. Petri Laaksonen



Otan osaa menetyksenne vuoksi, rinnasta riipaisee äitinä ajatella lapsen menettämistä, olen todella pahoillani. Jaksamista!

Elämä osaa olla välillä niin julma. Onneksi saitte hänet kuitenkin pitää hetken. Jaksamista koko perheelle. Ilo vielä surun voittaa ja muistot lämmittää.

Meillä tämän laulun lauloi 9 vuotias isosisko pikkuveljensä hautajaisissa. Meillä kuoli toinen kaksospojista ennen joulua 2005 kaksi päivää syntymän jälkeen. Isosisko halusi itse laulaa kyseisen laulun. Odotti molempia veljiään niin kovasti sairaalasta kotiin.



Aurinko nousee on kastetta maassa.

Aika on herätä, nousta ja lähteä.

Kohdata ystävä kallehin.



Niin kaunis on maa, niin korkea taivas.

Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas

ja varjoisat veet, niin varjoisat veet.



Päivä on kirkas, vain metsässä tuulee.

Aika on naurun ja leikin ja riemun.

Mukana ystävä kallehin.



Niin kaunis on maa, niin korkea taivas.

Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas

ja varjoisat veet, niin varjoisat veet.



Aurinko laskee jo pitenee varjot.

Aika on eron ja jäähyväisten.

Poissa on ystävä kallehin.



Niin kaunis on maa, niin korkea taivas.

Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas

ja varjoisat veet, niin varjoisat veet



Itken vieläkin poikaamme, varsinkin kun kuulen laulun. Ikävä on vieläkin rakas.

Enkeli

Nyt kerron mä sulle, mun lapseni,

kuinka kaunis on taivahan enkeli.

On kutrinsa kullan keltaiset ja siipensä hontavan valkoiset.

Sitä vartenpa vain, ovat enkeliparvet

valveilla ain.



Nyt kerron mä sulle, mun lapseni,

kuinka toimivi taivahan enkeli:

Kun lapsi on äidillä sairaana,

niin valvovi enkeli lapsosta.

Sitä vartenpa vain, ovat enkeliparvet

valveilla ain.



Jos nähdä sä tahtoisit enkelin,

harvinaista se täällä on kuitenkin.

Vaan silmäsi kerran kun sammuvi,

hän vuoteesi vierellä välkkyvi.

Sitä vartenpa vain, ovat enkeliparvet

valveilla ain.

Ja jaksamista surun keskellä.



Minä olisin ehdottanut myös tuota Onpa taivaassa tarjona lapsillekin. Se on kaunis ja herkkä laulu. Oman vauvamme hautajaisissa soitettiin Tuonen lehto, öinen lehto, olisi ollut hienoa jos joku olisi laulanutkin sen mutta eipä kenestäkään ollut laulamaan siinä tilanteessa. Tuo soi sitten kun lähdimme kappelista haudalle.

1. Jeesus, joka lempeänä itkeviä lähestyt, laske murheellisten ylle hellät paimenkädet nyt. Vapahtaja, edessäsi nukkuu pieni ystäväsi. Katso hiljaa sydämiin lyötyihin ja tuskaisiin.



2. Lapsen, jonka Herra antoi, Herra otti luoksensa. Herralla on kädessänsä syntymä ja kuolema. Jeesus, seiso vierellämme, kun niin vähän ymmärrämme teitä pyhän Jumalan alla murheen vaikean.



3. Auta meitä surun tiellä taivaan Isään luottamaan, luovuttamaan Jumalalle rakkaimpamme kokonaan. Kiitos, että muistoissamme, lähellämme, matkallamme yhä lapsensilmin hän lahjana on elämän.



4. Taivaan valtakunnan annoit, Vapahtaja, lapsille. Armostasi, Jeesus, heille taivaassa myös kuuluu se. Meidätkin tee uskoviksi, auta lasten kaltaisiksi. Lasten valtakunnassa täytä meidät toivolla.



5. Rakkautesi on, Jeesus, väkevämpi kuolemaa. Kuolemasi kautta kulkee silta kuolemankin taa. Anna usko sydämeemme, ohjaa itse askeleemme, niin ei meitä kuolema rakkaastamme erota.



6. Turvissasi, Vapahtaja, viemme hänet syliin maan. Nyt hän nukkuu, mutta herää lasten riemuun kirkkaimpaan. Kiitos, että saamme kerran tulla yhteen luona Herran. Sinne uskon, toivon tie täältä taivaan kotiin vie.

niin kuolleen lapsen muistolle sopisi minusta myös nämä lastenrunot:



Tiitiäinen metsäläinen, pieni menninkäinen.

Posket on tehty puolukasta, tukka naavan tuppurasta,

Silmät on siniset tähdet.



Tiitiäinen metsäläinen, pieni menninkäinen.

Keinu kuusen kainalossa, tuutu tuulen kartanossa,

Sammuta siniset tähdet.



- - - -



Nukkuos prinssini vaan

linnutkin lens´uinumaan.

Niityll´ei perhoja näy

mettiset pesäänsä käy.

Päivä on painunut pois

kuin unta ollut se ois

nukkuos hohtehessaan

Nukkuos prinssini vaan.

Oi uinu vaan.



- - - -



Aa aa lapsoseni

tuu tuu tuppuseni

nuku nuku nuppuseni

lennä unipilveen.



Paina pääsi pilven syliin,

pilvi vie sinut tähtien kyliin,

jo sinne muutkin lapset meni.

Aa aa lapsoseni.



Mutta kaikkien mielestä ne eivät ehkä ole tilanteeseen sopivia, mutta itse tykkään niistä kovasti ja minusta kehtolaulun-tyyppiset sopivat hyvin lapsen muistolle. Sitten tuli mieleen vielä tämä kaunis runo:



Lapsen laulu äidille

Äiti, minun täytyy jatkaa.

Joku kutsuu kulkemaan.

Täytyy taittaa taival matkaa,

vaikken tietä tunnekaan.



Siellä missä toisiansa

aallot vievät tansseihin,

siellä, veden loiskinassa,

siellä olen minäkin.



Siellä, missä korkealla

siintää pilvi sulavin,

siellä, sinipilven alla,

siellä olen minäkin.



Äiti, katso, kuinka kasvan !

Kuule, kuinka kohisen !

Minkä kasvoin viime vuonna,

tänään kasvan ohi sen.



Avara on taivaan syli.

Tuulen teitä purjehdin.

Pääsky lentää pääsi yli,

siinä olen minäkin.



Älä pelkää. Tulen kyllä.

Tulen kyllä takaisin.

Iltatuulen hyväilyssä:

siinä olen minäkin.

(Anna-Mari Kaskinen)

myös melodia on niin hieno

Niin kaunis on maa on todella kaunis mielestäni. Ajattelisin, että lapsen ristiäisvirret ym olisivat hautajaisissakin kauniita.

enkku nimeä?