Pettämistaktiikoita:

Kaikki eivät reagoi itkemällä tekemiinsä typeryyksiin, ainakaan heti pettämisen selvittyä. Eikä edes muutaman viikon sisällä.

Esim. tämä. Onko jossakin nainen, jonka pitäisi opetella itkemään??

Jos kaikesta huolimatta tupeksit ja jäät kiinni, niin opettele vaikka itkemään,

Sanotte ettei seksi ole tärkeää ja silti olette sen seksin harrastamisen vuoksi mahdollisesti riskeeraamassa kaiken sen mitä olette puolisonne kanssa rakentaneet. Vähän ristiriitaista minusta. Ja sivuhuomautuksena: patjojen hankkiminen oman työhuoneen kaappiin on jo aika kuvottavaa touhua.



Minulle mies on tehnyt selväksi, että saan lähteä samantien kalppimaan jos muiden sänkyyn eksyn. Mitä tämä kertoo siis minun miehestäni? Ettei hän luota minuun, niinkö? Avio-onnea meillä on kuitenkin kestänyt 14 vuotta ja uskallan väittää, että luottamus mm. on ihan kohdallaan.



Filosofiani on se, ettei elämästä kannata tehdä liian monimutkaista. En siis edes jaksaisi kehitellä verukkeita ja tarinoita, jotta voisin salaa nussia naapurin kaveria. Eihän sellainen ole mitään elämää, että pitää koko ajan muistaa omat valheensa, jottei jää kiinni. Kotona pitää tietysti sekin, että olen täydellisesti tyydytetty.

siis nainen, pitää minua kynnysmattona. Vaan mihinkäs näillä asumisen hinnoilla muutat, kun sossu nyhtää elatusmaksuna niin paljon että pitäisi palkan nousta parilla tonnilla jotta uskaltaisi erota. Tai sitten pitäisi olla työtön. Tai ainakin pitää odottaa, että EY-tuomioistuin panee suomen sossun epätasa-arvon ruotuun niin on taloudellisesti mahdollista erota.



Luuletteko te pettäjät, miehet että naiset, ettei se petetty tiedä noita teidän metkuja. AINA jää jokin merkki johonkin, joku tutuntuttu näkee jotakin, sattuma törmäyttää yhteen jne. Kerran törmäsin puolison panoon kaupan kassalla kun se puhui puolisolle, tunnistin puheenaiheesta. Myös lukemattomat "kokoukset" ja "seminaarit" on nähty ja kuulut, jumppaankin voi mennä farkuissa, korkkareissa tai paljainjaloin. Pahimmat tapaukset päätyy jonkun kuvaamana nettiin ja siellä ne kummittelee vielä sittenkin kun omat lapset ja niiden kaverit surffailee pornoa. On se varmaan kiva nähdä kun äiskä antaa ulkomaanluokkaretkell puistonpenkillä persettä parhaan luokkakaverin iskälle.... Kaveri lörpöttelee kännipäissään kapakan tiskillä kaverilleen liikaa, joku tuttu näkee lentokentällä ja kertoo mitä näki puolison tekevän jne jne jne.

YOU CAN FUCK, BUT YOU CANT HIDE!



Kakkoskämpän pyörityskin onnistuu, jos puolisolta salaa riittävästi esim. verovapaita kulukorvauksia ja kumpikin maksaa vuokrasta osansa tai mukana on useampi salarakastavaisten pari.



Naiset takaa toisensa yhtä sujuvasti kuin miehet, löytyy vale tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Naisten kaverien käytöksestä näkee mistä tuulee, joskin pro-lutkat osaa vakuuttavasti värittää kavereilleen kotioloista sellaisen kuvan että saavat hyväksynnän (aloinpa tässä kirjoittaessa pohtia, että asunkohan psykopaatin kanssa...).



Pahinta tässä on se, että tällaiset pettäjät ovat lopulta sitten niitä pahimpia pihtareita ja kylmimpiä kokeilijoita, joita täälläkin voivotellaan. Meissa kotona olevissa on niitäkin, joille vaihtelu kelpaisi JA sellaista puolisolleenkin toivoisi kuin hierontaa ikään, kunhan se olisi rehellistä. Jotta tulisin ymmärretyksi niin vertaisin tätä asiaa vaalirahoitukseen: vaalirahoituksessa ei ole mitään pahaa, kunhan se on läpinäkyvää. Suhtaudun samoin vieraisiin makuihin: se mitä en tiedä, loukkaa eniten sitten KUN saan tietää.

Eli varmasti koettua kauraa tuo. Mutta olennaista omasta mielestäni tässä kaikessa on pohtia sitä, että mistä tässä kaikessa on loppujen lopuksi kyse. Siis ihan loppujen loppujen lopuksi. Eli miten syntyy tuo "lutka" tai "pettäjä" tai "patologinen panomies"? Tilaisuuden salliessa varmasti joo toki, mutta miksi joku käyttää tilaisuuden ja joku toinen ei?



Mitä seksi on? Nautintoa, joo. Mutta ei kait se riitä vastaukseksi. Omasta mielestäni seksi on myös valtaa:





Vaikututusvaltaa.







Arvovaltaa.







Päätäntävaltaa.









Eli niitä kaikkia vallan muotoja jota ne, jotka valtaa haluavat, havittelevat. Ja vallassahan on monille sellainen piirre, että kun sitä on saanut maistaa, sitä haluaa lisää. Jotta ymmärtäisitte tämän väitteen teidän pitää hetki tarkastella mitä "valta" on. Valta on toki sitä, että voi päättää siitä tekee oman maan armeija ilmaiskun Irakiin. Mutta se on myös sitä, että salliiko vaimonsa lähteä firman pikkujouluihin vai ei.







Ja SEKSI, se se vasta valtaa onkin: Antaessasi seksiä jollekin, olet päätäntävaltasi kukkuloilla. Kun sinua halutaan ja himoitaan, kieriskelet arvovaltaisuuden keskiössä. Ja kun flirttailet, saat kierrettyä vastapuolen pikkurillisi ympärille ja järjestämään aikataulujaan sinun ehdoillasi, käytät vaikutusvaltaasi.





Naurettavaa? Ja vitut. Keskeisimpiä asioita tässä koko pettämis-keskustelussa. Ihminen jonka elämä junnaa paikallaan tai menee päin persettä. Ei ole seksiä TAI ei vain haluta enää se jota ennen halusi, haluaa tuntea taas tuon aikaisempien vuosien vallantunteen - olla haluttu, voida leikkiä sillä että antaako vai ei ja tehdä päätöksiä joissa antaa tai ei anna.







Eikä tuolla ole mitään tekemistä sellaisten asioiden kanssa kuin "rakkaus", "hellyys" tai "välittäminen" - ellei sitten aleta puhumaan itserakkaudesta.







No, en silti hyväksy kirjoituksessasi sitä sävyä, että kaikki pettäjät olisivat "pahoja", "ilkeitä", "epätoivoisia" tai "huoria". Ei, meitä on niin valtavan moneen junaan, että mitään yhtä totuutta ei ole eikä löydy.







Mutta tuota valta-näkökulmaa et voi mitenkään sivuuttaa. Sillä en ole koskaan tuntenut ketään, joka haluaisi olla epäseksikäs, epähaluttava tai muuten luotaantyöntävä.





Ja sellainen jonka osa on muiden mielestä olla tuollaista, kokee todella raskaita tunneelämän ongelmia itsensä kanssa.







Sillä hänkin haluaisi maistaa sitä valtaa, että joku haluaisi nimenomaan häntä. Olla haluttu - siis arvovaltainen ja vaikutusvaltainen jonkun silmissä. Puhumattakan että myös päätäntävaltainen tuon jonkun suhteen.









Valta meitä kiehtoo. Ja siksi me myös petämme.











Ap

Pettämisen perussyy on hyväksytyksitulemisen tarve. Että joku haluaa ja himoitsee. Vallantunne on täysin eri asia kuin tunne olla hyväksytty.

Mitä valtaa siihen muka tarvitaan, että päästää puolituntemattoman miehen pukille? Ei niin mitään.

Jos jollakin on salapano, niin ei siinä leikitä vaikeasti tavoiteltavaa. Loppuisi aika lyhyeen, jos saisi salapanoltakin alkaa vonkaamaan oman vaimon lisäksi.

Ihminen jonka elämä junnaa paikallaan tai menee päin persettä. Ei ole seksiä TAI ei vain haluta enää se jota ennen halusi, haluaa tuntea taas tuon aikaisempien vuosien vallantunteen - olla haluttu, voida leikkiä sillä että antaako vai ei ja tehdä päätöksiä joissa antaa tai ei anna.

seksi ei todellakaan ole valtaa. Se voi olla vallankäytön väline.

Joten kehoitan pohtimaan tuota "valta"-termiä vähän laajemmin kuin olet tähän asti pohtinut.





Väitätkö että presidenttiehdokkaalla, joka laittaa itsensä ehdolle, ei muka olisi hyväksytyksitulemisen tarve?





Sinä sanot hänestä, että hän haluaa valta-asemaan. Mutta hän itse kokee voimakasta tarvetta tulla ensin hyväksytytyksi - että siis pääsisi valtaan.







Jos et näe, että että nämä kaksi asiaa ovat synonyymejä, niin minkäs minä sille voin. Mutta jos yrität ymmärtää, niin autan sinua hieman:





"Jumaluuspyrkimys" on ihmisen peruspyrkimykisä. Se on meissä kaikkissa, niissäkin jotka sinä erottele sellaisiksi, jotka "kaipaavat tulevansa hyväksytyiksi". Mutta hiljaisimmankaan ujon hiirulaisen pyrkimyksissä ei perustaltaan ole mitään eroa - he molemmat haluavat tulla hyväksytyiksi. Eli valtaa - suhteessa joihinkin tai johonkuhun.







Näe "valta" ensin ilman negatiivisia vivahteita ja miellä se peruspyrkimykseksesi. Sen jälkeen ymmärrät ehkä mistä ylipäätään puhun edes.







ap

että pettäminen olisi pelkkää seksiä? Jos joku hyvännäköinen nainen tulisi ehdottamaan minulle seksiä, saattaisin suostua, mutta en tiedä miten se liittyisi vallankäyttöön. Olisihan se imartelevaa ja kokisi taatusti hyväksytyksi tulemista. Miten minä käytän valtaa tässä tilanteessa? Tarkoitatko, että käytän valtaani kun hyväksyn ehdotuksen? En ymmäärrä.

Mutta hiljaisimmankaan ujon hiirulaisen pyrkimyksissä ei perustaltaan ole mitään eroa - he molemmat haluavat tulla hyväksytyiksi. Eli valtaa - suhteessa joihinkin tai johonkuhun. Näe "valta" ensin ilman negatiivisia vivahteita ja miellä se peruspyrkimykseksesi. Sen jälkeen ymmärrät ehkä mistä ylipäätään puhun edes. ap

- Meidän väittelymme on valtataistelua.



- Että jos nainen tulee ehdottamaan sinulle seksiä, sinulla on valta suostua, mutta myös kieltäytyä - samalla kun nainen itse testaa vaikutusvaltaansa sinuun.





Elämä ilman minkäänlaista valtaa mihinkään on painajaismaista. Ei vain seksissä tietty, mutta muutenkin. Ne joilla ei ole mitään valtaa tai valtapyrkimyksiä, makaavat katuojassa ja odottavat kuolemaa.







Toki ymmärrän että koet sanan "valta" hirmuisen negatiiviseksi. Niin moni muukin kokee, koska liittää sen poliitikkoihin ja muihin päättäjiin ja viranomaisiin. Mutta pikajuoksija juoksee samasta syystä, uraohjus paiskii hommia samasta syystä, isä komentaa lapsiaan samasta syystä ja näyttää kaapin paikan.





Ei valta ole NEGATIIVINEN asia. Se on LUONNOLLINEN asia. Luonnollinen pyrkimys. Ja välttämätönkin pyrkimys. Ilman sitä pyrkimystä mikään ei etenisi eikä kehittyisi. Esimerkiksi "Tieto on valtaa" ei ole vain sananparsi vaan sanasta sanaan totta.







Mutta toki tämä pyrkimys monta kertaa johtaa kaikenlaisiin karmeuksiin, joista kansanmurhat toki karmivimpia, mutta myös siihen, että joku pettää puolisoaan. Erilaisista syistä tietty. Joku ei kestä parisuhteensa katuojassa sitä, että hän odottaa kuolemaansa vailla minkäänlaista seksiä. Joku toinen taas kokee, että haluaa tehdä mitä haluaa tai ei ainakaan pysty eikä halua vastustaa kiusausta, jos joku on antamassa hänelle valtikan astua sänkyynsä.









Mutta jos haluat jatkaa valtataisteluamme tämän väittelyn voittamiseksi, niin mikäs siinä, jatketaan vaan. (Mulla saattaa nyt tulla vaan noita töihin liittyviä pyrkimyksiä eteen, joten miekkaillaan vähän myöhemmin jos sopii? ;-)

- Meidän väittelymme on valtataistelua.



- Että jos nainen tulee ehdottamaan sinulle seksiä, sinulla on valta suostua, mutta myös kieltäytyä - samalla kun nainen itse testaa vaikutusvaltaansa sinuun.





Elämä ilman minkäänlaista valtaa mihinkään on painajaismaista. Ei vain seksissä tietty, mutta muutenkin. Ne joilla ei ole mitään valtaa tai valtapyrkimyksiä, makaavat katuojassa ja odottavat kuolemaa.







Toki ymmärrän että koet sanan "valta" hirmuisen negatiiviseksi. Niin moni muukin kokee, koska liittää sen poliitikkoihin ja muihin päättäjiin ja viranomaisiin. Mutta pikajuoksija juoksee samasta syystä, uraohjus paiskii hommia samasta syystä, isä komentaa lapsiaan samasta syystä ja näyttää kaapin paikan.





Ei valta ole NEGATIIVINEN asia. Se on LUONNOLLINEN asia. Luonnollinen pyrkimys. Ja välttämätönkin pyrkimys. Ilman sitä pyrkimystä mikään ei etenisi eikä kehittyisi. Esimerkiksi "Tieto on valtaa" ei ole vain sananparsi vaan sanasta sanaan totta.







Mutta toki tämä pyrkimys monta kertaa johtaa kaikenlaisiin karmeuksiin, joista kansanmurhat toki karmivimpia, mutta myös siihen, että joku pettää puolisoaan. Erilaisista syistä tietty. Joku ei kestä parisuhteensa katuojassa sitä, että hän odottaa kuolemaansa vailla minkäänlaista seksiä. Joku toinen taas kokee, että haluaa tehdä mitä haluaa tai ei ainakaan pysty eikä halua vastustaa kiusausta, jos joku on antamassa hänelle valtikan astua sänkyynsä.









Mutta jos haluat jatkaa valtataisteluamme tämän väittelyn voittamiseksi, niin mikäs siinä, jatketaan vaan. (Mulla saattaa nyt tulla vaan noita töihin liittyviä pyrkimyksiä eteen, joten miekkaillaan vähän myöhemmin jos sopii? ;-)

etkö voisi perustaa vaikka omaa lahkoa? Clinton liittyy siihen varmaan ihan mielellään...

- Meidän väittelymme on valtataistelua.

Ei ole, vaan mielipiteiden vaihtoa. Ei minulla ole mitään valtaa sinuun, kun en edes tiedä mikä/kuka olet

- Että jos nainen tulee ehdottamaan sinulle seksiä, sinulla on valta suostua, mutta myös kieltäytyä - samalla kun nainen itse testaa vaikutusvaltaansa sinuun.

Ei ole kysymys vallasta. On kyse järjen ja halun taistelusta. Taidat sekoittaa kontrollin ja vallan keskenään. Vallan alle alistutaan. Jos toinen tietää, että voi tulla pakit, ei siinä ole kysymys alistumisesta vaan hyväksymisestä tai hyväksymättä jättämisestä.

Mutta jos haluat jatkaa valtataisteluamme tämän väittelyn voittamiseksi, niin mikäs siinä, jatketaan vaan. (Mulla saattaa nyt tulla vaan noita töihin liittyviä pyrkimyksiä eteen, joten miekkaillaan vähän myöhemmin jos sopii? ;-)

Ei ole kyse valtataistelusta. Filosofointisi perusteella sinulla ei mielestäni ole realistisia mahdollisuuksia selvitä väittelystä voittajana.

Ja kun olemme niin eri tasolla, mitään taistelua ei ole.

Mutta selvitä nyt tätä edes vähän, hih:





"Filosofointisi perusteella sinulla ei mielestäni ole realistisia mahdollisuuksia selvitä väittelystä voittajana. Ja kun olemme niin eri tasolla, mitään taistelua ei ole."





Eli eikö tämä olekaan mielipiteiden vaihtoa kuten aikaisemmassa lauseessa sanoit? Mitämitämitä? Onko tämä jotain sellaista kuin "väittely" kuten sanoit, josta voi tai ei voi selvitä "voittajana" - kuten niin ikään sanoit.







No niin, lähdetäänpä siis sinun linjoillesi hetkeksi eli







"Pettämisessä on kyse hyväksynnän saamisen tarpeesta"







Ja nyt kun joku veti Clintoninkin tähän mukaan, jolla muistaakseni oli joku syrjähyppy myös, niin mitäs luulet, mikähän sai yhdysvaltain presidentin niin läheisriippuvaiseksi, että koki vastustamatona "hyväksynnän saamisen tarvetta" nuorta työharjoittelijaa kohtaan? Olisiko se miesparka romahtanut, jos tämä-mikä-sen-nimi-nyt-olikaan olisi sanonut, että "ei, herra presidentti, en minä kyllä ime "sikarianne""







No, oli miten oli, olet oikeassa että tämä on loppumaton väittely, koska pyrkimksesi ei ole ymmärtää sanaa "valta" muulla kuin omalla tavallasi. Eräs psykologi sanoi, että jos unohdetaan se, mitä ihminen elämässään työkseen tekee ja missä asemassa/sivilisäädyssä ylipäätään on, niin hänen peruspyrkimyksensä on:







Naida, tappaa ja olla jumala.







Tarkemmin eriteltynä - että ymmärtäisit että kaikki ei ole kirjaimellista aina - näin:







Naida = saada nautintoa. Eli vain naimalla vaan myös syömällä, ryyppäämällä, hankkimalla asunto, auto yms elämänlaatua ja nautintoa lisäävää.





Tappaa = Kukistaa vastustajansa. Aikaisemmin historiassa puunuijalla ohimolle, mutta tänä päivänä esim. opiskelemalla enemmän, kohoamalla korkeammalle hierarkiassa, tienaamalla enemmän jne.





Olla Jumala = nousta muiden yläpuolelle siinä yhteisössä missä vaikuttaakaan.











Noh, tuo kyyniseltä kuullostava lista kyllä sallii ja pitää sisällään kyllä rakkauden ja muiden sellaisten nyanssien kaipuun - nehän ovat kuitenkin osa "naimista" ja "jumaluutta".











Mutta koska kiistamme onkin melkolailla käsitteellinen, niin liekö tätä edes järkevää kovin pitkälle jatkaa..? Voimmehan me esimerkiksi sopia, että sinun maailmassasi petetään "hyväksynnän saamisen tarpeesta" ja minun maailmasta jumaluuspyrkimyksestä johtuen. Liekö tämä maailma siitä paljoa kärsi, vaikka päätyisimmekin kompromissiin tässä tulen palavan tärkeässä asiakokonaisuudessa...?

Väittely on mielipiteiden vaihtoa. Hyvin perusteltu väittely voi tuoda voiton. Valtataistelua se ei kuitenkaan ole.

Mitämitämitä, ähäkutti.

Voittajana voi selvitä jostain muustakin kuin valtataistelusta. Vaikkapa väittelystä.

Kuten jo totesin, et voi voittaa. Todistit sen väittämällä, että väittely ei ole mielipiteiden vaihtoa. Käsitteet valta ja kontrolli eivät tosiaankaan ole synonyymejä. Tällainen mielipiteiden vaihtaminen netissä on turhan raskassoutuista. Mielummin livenä. Niinpä keskityn kevyempiin ja kiinnostavampiin aiheisiin.

Eli eikö tämä olekaan mielipiteiden vaihtoa kuten aikaisemmassa lauseessa sanoit? Mitämitämitä? Onko tämä jotain sellaista kuin "väittely" kuten sanoit, josta voi tai ei voi selvitä "voittajana" - kuten niin ikään sanoit.