Miten on järkevää menetellä jos itse tahtoisi vielä vauvan, mutta mies ei?

minkäaikäisiä olette ja kuinka kauan olleet yhdessä? ottaisin kyllä puheeksi aivan vakavasti ettet jää turhaan toivomaaan mielenmuutosta jos sitä ei ikinä tule. lapsien saaminen voi olla se kynnyskysymys kannattaako yhdessä jatkaa vai ei.



vai olikos teillä jo lapsi? kyllä se lapsen saaminen ja kasvatus on sen verran rankkaa että toisenkin mielipidettä täytyy kunnioittaa , yksin et varmaan halua siihen ryhtyä, mutta miksi mies ei halua nyt? pelkääkö rahallista pärjäämistä, ehkä jos keskustelette ymmärrät hänenkin mieltään paremmin..

Että tekisin ruokaa, lapset hoitoon ja sitten mietittäisiin asiaa ihan rauhassa.



Kumpikin saa perustella omaa kantaansa. Niitä esteitä tarttis miettiä miten niistä selvitään.



Jos mies on ehdoton niin en tiedä kannattaako tuota kamalan usein jauhaa. Jos lapsi voisi tulla niin voitaisiin miettiä mitä odotetaan ja miksi.



Älä hyökkää toisen kimppuun, sillä on oikeus siinä missä sullakin. Hyökkäykseen tulee yleensä puolustus. Asiasta puhumisen valmistelisin myös, että teen illallisen perjantaina ja jutellaan asia kunnolla läpi!

mutta en siis edes kerran kuussa. Jankuttaminen ja koko ajan vihjailu ei saa kuin vastahankaan. Mutta keskustelisin miksi mies ei halua ja miksi itse haluan. Jos meinaisi mennä riitelyksi niin aikalisä.



Mutta varautuisin myös siihen että vauvaa ei enää tule (mielestäni lapset tulee tehdä yhteisellä sopimuksella, jos toinen ei halua niin sitten ei tehdä).