Vesitornin funktio!?

näitä asioita opiskellut jopa laajassa fysiikassakin... :)

En sotkenut analogista ja digitaalista valinnaista puhelinlinjaa/ ADSL:n käyttämiä taajuuksia ko. verkossa. Mutta kuvitteletko oikeasti että vesi puristuu kokoon niin kuin ilma. Näkyykö painevesi pulloja kaupoissa? Niinpä, paineilmapulloja näkyy! Ja jos ilmaa syötetään vesiverkostoon, voivat bakteerit elää siellä yms. Kyllä se oli ihan laaja fyssa!

Ookko ikinä siellä koulussa kuullu: hydrostaattisesta paineesta? Bernoullin yhtälöstä? KVG varsinkin Bernoullin yhtälö ja tulepa sitten keskustelemaan vesiputkistojen paineista.

Oletko ihan tosissasi, että olet laajan fysiikan lukenut? Et tainnut saada kovin hyviä arvosanoja.

kertoo ominaisuudesta jossa paine on yhtä suuri joka suuntaan. Vesi-ilmapallon sisältämä paine on siis yhtä suuri joka suuntaan. Kyllä hei tätä on luettu ja opiskeltu. Outoa ettei tätä maalaisjärjellä voi ajatella. Mutta kiva kun toit termit pöydälle.

reikiä pussiin jossa on vettä, joka suuntaan vuotavan veden paine on yhtä suuri. Jos tämä on kusetusta voitte syyttää opettajaani että mua.

jos rei'ät ovat samalla korkeudella. Selvästi ylempään tehdystä rei'ästä suihkuavan veden paine on paljon pienempi.



Tätä ketjua ei saa päästää lässähtämään. On käynyt niin jännittäväksi että.:D

Kertokaa mitä eroa tällä on?

Osmoottinen paine on paine, joka vallitsee tilanteessa, jossa puoliläpäisevän kalvon eri puolilla olevissa liuoksissa on eri konsentraatio liuenneita molekyylejä.



Liuos, jonka osmoottinen paine on sama kuin plasman, on iso-osmoottinen. Hypo-osmoottinen on liuos, jolla on matalampi osmoottinen paine ja hyperosmoottinen on liuos, jonka osmoottinen paine on korkeampi.



Hydrostaattinen paine on vedessä ja muissa nesteissä vallitseva nesteen oman painovoiman aiheuttama paine.



Koska hydrostaattisen paineen aiheuttaa nesteen oma painovoima, paine on sitä suurempi, mitä syvemmälle nesteessä sijaitaan. Myös nesteen tiheys vaikuttaa hydrostaattisen paineen suuruuteen. Mitä suurempi tiheys, sitä suurempi on paine (tiheys on aineen massan ja tilavuuden suhde).



Hydrostaattinen paine on nesteen tiheyden, putoamiskiihtyvyyden ja nesteen korkeuden tulo.

Tulikin jo selvitys osmoottisesta ja hydrostaattisesta, mutta tuossa on osmoottisesta paineesta kuvaakin.



http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/osmoosi.php



Tosin tällä osmoottisella paineella ei ole mitään tekemistä vesijohtoverkoston paineen kanssa.

vesijohdossa on sykäyksittäistä. Siksi vesi pumpataan torniin ja hydrostaattinen paine saa aikaan sen, että se tulee hanoista tasaisena norona. Ihan sinne maallekin asti. Juuri kokoonpuristumattomuus aiheuttaa sen että se paine yltää kymmenien kilometrienkin päähän.



New Yorkissa muuten lienee vieläkin PUISIA vesisäiliöitä pilvenpiirtäjien katoilla ko. tehtävää varten.



Lisäksi tarvitaan säiliötä: jos tulee vaikkapa tulipalo, niin on isohko määrä vettä saatavilla ilman aikaavievää pumppausta. Torneja muuten täytetään yöaikaan kun kulutus on pienimmillään.

Tusinalle

Miksi rakennetaan vesitorneja eikä pumpata vettä putkistoihin? Mitä ne vesitornin edut ovat? Ja miten vesi tulee maalle kymmenien kilometrien päähän vesijohtoverkostossa?

Vesitorni on eräänlainen varasto, joka mahdollistaa kulutushuippujen tasaamisen. Vettähän tarvitaan yksityistalouksissa esim. aamuisin, kun massat laittavat kahvin valumaan ja syöksyvät tarpeillen ja suihkuihin. Taas illalla ruoanlaiton ja tiskaamisen yhteydessä.

Pelkillä pumpuilla hoidettuna se tarkoittaisi, että pumput kaikkialla jauhaisivat kybällä näinä aikoina ja sitten....poks. Pumppu rikkoutuu ja lähiö jää ilman vettä. Vesitornisysteemissä ei ole tätä huolta.

Toisekseen tuloveden putkiston mitoitus täytyisi olla nykyisen summa kulutushuipun ja seuraavan 50-100 vuoden sen alueen kulutuksen laskennallisen kasvun + mahdottoman ennustettavuuden laskennallisen kasvun muutoksista. Vesitornivarastoinnilla vältetään tämä valtavien tuloputkistojen rakentaminen.

Vesi tulee vaikka kuinka pitkälle putkistossa vesitornia käytettäessä omalla paineellaan. Paine riippuu vesitornin korkeudesta kulutuspaikkaan nähden. Painehäviö suhteessa matkaan on mitätön, mutta on jonkin verran.

Kaukaisissa kulutuspaikoissa ilman paineennostoasemaa välillä sen huomaa laskettaessa vettä hanasta, että vettä tulee pari sekuntia hyvin, mutta sitten vedenpaine romahtaa ja se vain valuu heikosti. Usein jonkun hetken päästä paine kasvaa. Vesi ei ole salamannopeaa liikkeissään kuten sähkö.