Periytyykö epäsosiaalisuus?

samalla tavoin kuin muutkin luonteenpiirteet. Toki voi tehdä paljon, että lapsi olisi sosiaalisempi kuin itse on (harrastukset yms), ja sillä tavoin lapsesta kasvaisi sosiaalisempi. Mutta ei tietenkään kuitenkaan se niin mene että jos olet itse ollut suosittu niin lapsestasikin automaattisesti sellainen tulee.

Mitä mahdat tarkoittaa noilla käyttämilläsi termeillä?



Tutustu temperamenttiaiheiseen kirjallisuuteen, niin ehkä saat vastauksen ja opit myös jotain.

eli jos olet suosittu olet sosiaalinen, jos olet kiusattu olet todennäköisesti epäsosiaalinen. Pieni virhe vaan ap:lle tullut tuohon aloitukseen ,eli tuleeko kiusatuista kiusaajia... sitä ei varmaan tarkoittanut.

eli jos olet suosittu olet sosiaalinen, jos olet kiusattu olet todennäköisesti epäsosiaalinen. Pieni virhe vaan ap:lle tullut tuohon aloitukseen ,eli tuleeko kiusatuista kiusaajia... sitä ei varmaan tarkoittanut.

mainitulla tavalla on suorastaan vaarallista.

Tiesitkö, että ihmisten kiusaaminen osoittaa epäsosiaalisuutta?

jos olet kiusattu olet todennäköisesti epäsosiaalinen

niin kyllä, epäsosiaalisuus voi periytyä sekä geeneissä (luonne) että mallioppimisen kautta. Mutta geeneistä toinen puoli tulee muualta, eikä lapsi ole vain vanhempiensa summa. Ja mallejakin on monia.

ymmärsin ap:n tarkoittavan että jos olet kiusattu niin olet epäsosiaalinen... Ja taas suosittu olisi sosiaalinen.

Eikö kiusattu voi olla sosiaalinen? Kiusatuillahan voi olla tosi kova sosiaalisen elämän kaipuu, mutta joku ääliö kiusaaja estää sen. Kyllä kai se kiusaaja on ennemmin epäsosiaalinen kuin kiusattu.



Ihmisillä on erilaisia temperamentteja enkä usko että ne mitenkään periytyy. Saman perheen lapsissa voi olla jo isojakin eroja. Itse olen hyvin ujo (mutta sosiaalinen omassa pienessä piirissäni) kun taas siskoni on hyvin temperamenttinen eikä ujostele vieraitakaan ihmisiä (ja hän oli aikoinaan koulukiusattu, en minä).

miten ajattelin ap:n ajattelevan asiaa :).

kiusatut on sillä tavalla epäsosiaalisia usein (huom! ei tietenkään aina!), että eivät osaa sanoa oikein mitään kun eivät keksi mitään sanomista, ovat usein ujoja ja arkoja, syrjäänvetäytyviä, hiljaisia... Sisäisesti voivat olla vaikka kuinka sosiaalisia ja kärsiä itsekin siitä ettei osaa olla muiden kanssa. Kiusaajat taas ovat epäsosiaalisia sillä tavalla, että eivät osaa mennä toisen asemaan, tai eivät välitä siitä. Mutta siis ulkoisesti "epäsosiaalinen" voi kärsiä siitä todella paljon, koska haluaisi olla sosiaalinen myös "ulospäin". vaikea selittää...

mutta tutkimukset kuitenkin osoittavat tiettyjen temperamenttipiirteiden periytyvyyden...

Eikö kiusattu voi olla sosiaalinen? Kiusatuillahan voi olla tosi kova sosiaalisen elämän kaipuu, mutta joku ääliö kiusaaja estää sen. Kyllä kai se kiusaaja on ennemmin epäsosiaalinen kuin kiusattu. Ihmisillä on erilaisia temperamentteja enkä usko että ne mitenkään periytyy. Saman perheen lapsissa voi olla jo isojakin eroja. Itse olen hyvin ujo (mutta sosiaalinen omassa pienessä piirissäni) kun taas siskoni on hyvin temperamenttinen eikä ujostele vieraitakaan ihmisiä (ja hän oli aikoinaan koulukiusattu, en minä).

jollekin lapselle periytyy jotain, toiselle toista. Eihän sellaista piirrettä olekaan joka 100% periytyisi aina (paitsi joku silmienväri tms). Se vaan tarkoittaa sitä, että joku juttu VOI periytyä, ja luonteenpiirteet on yksi näitä.

Tuleeko suosittujen vanhempien lapsista suosittuja ja kiusattujen lapsista kiusaajia. Onkohan asiasta tutkimuksia?

suositut lapsethan ovat niitä kiusaajia, ja kiusattujen lapsista varmaan tulee kiusattuja, jotka kiusaavat myös, hakien sitä suosiota