Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Viedäkö vauvapoika hoitoon vai odottaako vielä...
19.08.2009 |
Mitä mieltä olette, asiani liittyy yllättäen pikkuisen päivähoiden aloittamiseen.
Olen yksinhuoltaja ja mulla on kaksi lasta. Vanhempi on jo koululainen ja tuo pikkuinen yllätysvaavi on nyt 6 kuukautta. Päätöksiä jatkon suhteen olisi siis tehtävä pian.
Ongelmana on se, etten tiedä mitä tekisin töiden aloittamisen suhteen. Mulla on ihan hyvä duuni ja palkkakin on ihan asiallinen. Odotusaikanani ehdin "raapia kokoon" kolmisen tonnia äippäjaksoa varten, en siis kovinkaan paljoa. Muita säästöjä on pikkuisen. Sydän tietenkin sanoisi, että vielä ei ole pikku-ukon aika mennä hoitoon. Lapsen kotihoidon tuki on vain ihan älyttömän pieni,eihän sillä oikeasti elä...
Asumme omistuskämpässä,joka on sen verran pieni, että suurempaa pitäisi alkaa katsomaan. Kaikkea ei tietenkään voi mitata rahassa, mutta faktaa on se,että jos jatkan kotimammailua siirtyy asunnon hankintakin. Uskottavuuteni isomman lainan hakijanakin voi olla lähellä nollaa, jos kaikki säästöni kuluvat nyt. Toisaalta taas tuntuisi kamalalta viedä pikkuinen hoitoonkaan vielä.
En ole eläessäni hakenut mitään ylimääräisiä tukia. Olen ymmärtänyt, että omistuskämppäänkin voisi asumistukea hakea, mutta aika nöyryyttävältä sekin tuntuisi. Vaikka hakisinkin tukea, niin ei noilla rahoilla tule toimeen.
Osa-aikatyö kiinnostaisi, mutta kuka hoitaisi lapset. Onko oikeasti olemassa mitään kotoakäsin tehtävää työtä...
Huokaus, auttakaa mua tekemään päätös! Pitäiskö mun kovettaa sydämeni rahan (ja sen isomman asunnon vuoksi) ja lähteä töihin äippäloman loputtua, ottaa hoitovapaata muutama kuukausi kunnes vauva täyttää edes sen vuoden vai jäädä kotiin vielä vuodeksi. Mitä tekisit jos tilanteessani? Säästöt siis ehkä just ja just riittäisivät,mutta suunnitelmissa on tosiaan isompi asunto ja sitä varten olisi hyvä olla edes vähän pääomaa.
Kommentit (26)
Kiitos leidit vastauksistanne!! Sain täältä kaipaamaani tukea. Oma lähipiirini kun on kovasti sitä mieltä, että pikkumies hoitoon vaan.
Aion tehdä siis seuraavalla tavalla. Jään hoitovapaalle ensi syksyyn saakka! Lapsi on sitten 1,5-vuotias hoitoon mennessään. Laskeskelin, että järkevästi jakamalla tuon äippislomasäästöni pitäisi riittää. Tässä on kuitenkin vielä tulossa lomarahoja, vähän veronpalautusta ja muutamia roposia sieltä täältä.
Tarvittaessa laitan vaikka asunnon lainanmaksun katkolle muutamaksi kuukaudeksi. Ainutlaatuista aikaahan tämä oikeasti on.
Asuntohaaveet haudataan hetkeksi, eiköhän me tässä vielä vuosi tai kaksi pystytyä asumaan.
Laittakaa vielä kokemuksianne, kommenttejanne ja ajatuksianne tähän liittyen kuitenkin, niitä on mukava lukea.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä päätös!
Meillä myös kuopus meni hoitoon 1,5 -vuotiaana, ja sopeutui sinne oikein hyvin. Syksy on hyvä aika aloittaa päivähoidossa.
Kaikkea hyvää teidän elämäänne!
On huojentunut olo kun sain päätöksen tehtyä ja osittain kiitos tämän palstan ;) On tämä kyllä merkillinen paikka. Välillä täällä lytätään ja haukutaan ja välillä täältä saa suorastaan voimaa ja tukea.
Nyt on kiva ilmoittaa duuniin, että näilllä mennään!
Ap
Hyvä päätös! Meillä myös kuopus meni hoitoon 1,5 -vuotiaana, ja sopeutui sinne oikein hyvin. Syksy on hyvä aika aloittaa päivähoidossa. Kaikkea hyvää teidän elämäänne!
Me pidettiin aikoinamme kuopus kotona 4-vuotiaaksi vastoin kaikkien neuvoja ja painostuksia.
Ei ole aina helppo mennä vastavirtaan...
Muuten, me muuten pidettiin kerran kolme kk vapaata asunnon lyhennyksestä, yhden unelmien lomamatkan takia :).
Mun mielestä pitäisi ylipäätään ihmisten vähän hellittää asunnon lainanlyhennyksistä joitakin kuukausia, ettei tarvitse ihan pienen pientä lasta hoitoon viedä.
Tosiaan ne pieniä lapsia vain sen hetken. Asuntoa sun muuta suuria ehtii maksella sitten myöhemminkin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäli iso kaksio, niin esikoiselle oma huone ja sinä ja vauva asutte olkkarissa.
Musta pärjäätte asunnossanne hyvin siihen asti kunnes pikkuinen täyttää 5v.
Varsinkin, jos vaakakupissa isompi asunto / oma pikku vauveli! Jaksamista"pikku"kodissa, aika kuluu nopeasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ennemmin pph:lle kuin ryhmikseen tai päiväkotiin. kun lapsia on maks 5 (ja jos vauva, niin vain 4) kodinomaisuus varmistuu.
varahoidossa lapsi oli ryhmiksessä, ja sinne jättäminen oli sydäntäsärkevää, kauhea melu ja isoja kakaroita.
parempi äiti töissä ja lapsi hoidossa kuin molemmat kuusen alla, ajattelin silloin.
Vaakakupissa erittäin hyvä työtarjous, joka ei olisi tullut toistumaan tuossa firmassa koskaan. Kaikki meni kuitenkin hyvin. Lapsi naapurissa hoidossa. Esikoisenkin vein vuoden vanhana opiskeluiden vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikonaan olin kunnallinen perhepäivähoitaja, hoitooni tuli myös 6kk;n ikäinen vauva.
Hän sopeutui hyvin, oli iloinen ja tasapainoinen.
Aikonaan olin kunnallinen perhepäivähoitaja, hoitooni tuli myös 6kk:n ikäinen vauva.
Hän sopeutui hyvin, oli iloinen ja tasapainoinen.
Kerran sovittiin hoitoon tulosta vähän myöhemmin neuvolakäynnin takia. Olin vielä takapihalla äidin ja vauvan soittaessa ovikelloa ja äidin kertoman mukaan vauva oli erittäin pettynyt kun hoitotäti ei ollutkaan kotona. Äiti kertoi kuinka vauva itki katsoen ovea joka pysyi kiinni...
Vauvan äiti oli tyytyväinen hoitoon, kaikki meni hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kuopus aloitti juuri päivähoidon (1v9kk) ja hyvin on mennyt. Alle vuoden ikäisenä en olisi pystynyt häntä jhoitoon viemään, lähti kävelemäänkin vasta 1v4kk. Ja mitä esikoistani muistelen, niin hän olisi ollut valmis hoitoon jo 1,5v iässä, mutta oli kuitenkin kotihoidossa 2 vuotiaaksi.
Omien kokemusteni perusteella 1,5vuotiaana tai sitä ylöspäivän voi lapsen jo hyvillä mielin laittaa hoitoon, sitä aikaisemmin en itse laittaisi, ellei olisi todella pakko.
Ja kyllä 60 neliön asunnossa pärjää hyvin. Me elellään 70 neliön kolmiossa (2 lasta ja 2 aikuista). Lapsilla on ikäeroa lähes 4 vuotta ja sulassa sovussa jakavat huoneen keskenään. Ja luulenpa, että meillä esikoinen on hyvillään, kun ei tarvitse yksin huoneessa nukkua:)
Itse en kyllä miettisi kuin nälkäkuoleman partaalla 6-kuisen laittamista hoitoon. Täytyisi asua suunnilleen pahvilaatikossa, että se olisi vaihtoehto...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolikin vuotta vauvan iässä on mullistava ajanjakso.
Jatkaisin hoítovapaata korkeintaan muutaman kuukauden, niin että säästöillä elelisin sen ajan. Sitten palaisin töihin ja vaihtaisin isompaan asuntoon. Voisin muutaman kuukauden jälkeen harkita osittaista hoitovapaata, eli tekisin 6h/päivä töitä.
En siis ole laittamassa puolivuotiasta hoitoon. Tarkoitin siis sitä,että päätöksiä pitäisi tehdä pian (kohta äippälomaa on enää kaksi kuukautta jäljellä ja työnantaja jo odottelee tietoa jatkostani). Käytännössä poju olisi pienimmillään 10-kuukautinen. Eka siis pitäisin äippiksen loppuun ja siihen "kesäloman" päälle.
Asutaan 60-neliöisessä kämpässä. Ongelmana on asunnon pohja, tää ei tosiaankaan ole mikään perheasunto ja siksi hankala pidemmän päälle kahden lapsen kanssa, joilla ikäeroa on 9 vuotta.
Ja anna säästöjen mennä. Ehtiihän sitä asuntoa vaihtaa ja maksella myöhemminkin.
Ja on kai sulla jotan maksettuna jo nykyisestäkin asunnosta, siinähän sulla on alkupääomaa tulevaa lainaa varten.
haet perhepäivähoitopaikkaa, niin taaperon ei tarvi olla heti isossa päiväkotiryhmässä.
Kyllä minä jäisin hoitovapaalle esim. ensi syksyyn asti.
Onhan se ero ollut sille vanhemmallekin lapselle sokki, joten hänkin tarvitsee sinua nyt.
Alue: Aihe vapaa
Harkitsisin tarkkaan, voisinko olla kotona siihen, että lapsi täyttää 1-v.
Lisäksi ehdottomasti pyrkisin tekemään ensimmäisen vuoden töitä 6 h/pvä tai sitten 4 pv/vko. Verotus aika hyvin kompensoi tulonmenetyksen. Lyhyempi työpäivä mahdollistaa lapsellekin lyhyeämmän hoitopäivän. Tsekkaa vaikka tuo työssäkäyvät äidit -ketju!
Vuoden-kaksi pärjäätte hyvin noilla neliöillä. Pienempi voi siihen asti hyvin nukkua sinun kanssasi samassa huoneessa. Sitten kun yöheräily -aika on ohi, isompi asunto on ehkä tarpeen.