Ero edessä erilaisten seksitarpeiden takia?

paljastuvan seurusteluaikoina. Miksi väen väkisin mennä naimisiin ja tehdä lapsia tuollaisen miehen kanssa. Rimaa hieman ylemmäksi ja itsearvostusta kehiin. Välttyy monelta ongelmalta.

En oikeasti enää tiedä mitä te oikein aviosuhteelta odotatte tai millaista elämänne on mutta ainakin meillä mies rakastellessaan hellii, silittelee ja kuiskii rakkauden sanoja korvaani. Mitä muuta se on kuin välittämistä? Miten se rakkaus pitää osoittaa? Kynttiläillallisillako? Miksi se teidän tapanne osoittaa rakkautta olisi se ainoa oikea?



Ja vielä, jos karsitte mieheltä seksin ja sen keinon osoittaa välittämistä, niin aika kapeaksi se osoittaminen sitten menee, varsinkin jos miestä harmittaa se, että aina saa olla puutteessa. Lähellä ei ehkä halua olla kun alkaa panettaa ja on kurjaa kulkea stondiksen kanssa jos ei saa kuitenkaan, kuten joku jo sanoi. Olette kurjassa kierteessä, johon auttaisi se, että lisäätte seksin määrää, jolloin miehellä alkaa kiertää veri muuallakin kuin jalkovälissä.

Aina kun näissä keskusteluissa on mies mukana, tulee jotenkin ihan epätoivoinen olo. Että voiko naiset ja miehet koskaan elää onnellista elämää rinnakkain. Tämäkin mies tässä ketjussa katsoo olevansa jokin taivaan lahja naisille, ja tollasella asenteella liikkeella. Sana julma tulee mieleen.

Ei, en ole taivaan lahja naisille - en ole niin väittänyt. Olen suhteellisen tavallinen mies. Enkä aio provosoitua kun tämä yksi ketjun mielenvikainen nainen taas tästä tavallisuudestani rääpii jotakin.

Mielestäni minulla ei ole mitään asennetta. Ainoa mitä olen sanonut on, että otin eron, koska parisuhteesta puuttui läheisyys ja seksi. Kestin tilannetta viisi vuotta, sitten en enää jaksanut.

Mikään osa tästä ei ole rikollista tai julmaa, eikä minua yrityksen puutteesta voida syyttää.

Kuten olen moneen otteeseen sanonut, minussakin oli varmasti vikaa, mutta minulla oli myös halua yrittää ratkaista tilanne, jopa niin paljon että hakeuduin ex-vaimoni kanssa omasta aloitteestani pariterapiaan.

Tätäkään en pidä erityisen julmana tekona.

Nyt olen eronnut, ja en aio ottaa elämääni uutta naista pitkään aikaan, kokemus oli siinä määrin kiduttava.

Tiedän, että tähän tulee taas joku lapsellinen vastaus, mutta edelleen, en aio provosoitua.

Tämä on muuten se, mikä asiassa eniten ahdisti - riistää koti ihmiseltä, jota olin kuitenkin rakastanut.

eli suomennettuna vaimo pisti pihalle

Minä olen jo mennyt. Ohjeeni olikin teille muille.

suostua toista kertaa siihen, että parisuhteesta puuttuu läheisyys ja kaikki rakkauden osoittaminen.

Panemaan aina pääsee, jos haluaa, sen olen huomannut. Tahdon kuitenkin pidempiä ihmissuhteita, en yhden illan panoja - en vain juuri nyt.

että tuolla miehellä on pieleen mennyt suhde takanaan, ja lopputulema siitä oli se että naisessa vika, ja omahyväisyyttä riittää ainakin vielä toistaiseksi. Ja nyt sitten tyydytään johonkin yhden yön panoihin, koska rima on liian korkealla? Olisi TODELLA kiva tietää mihin päätyy seuraava suhde! Että joko pystytään katsomaan toista ihmistä myötätuntoisesti kaikkine vikoineen, vai onko se ylipäätään mahdollista a) miehille, b) tänne nimenomaiselle.

Sinä et kuitenkaan ole maailman keisari, etkä edes tämän keskustelupalstan moderaattori. Ehkä sinun olisi hyvä kysyä itseltäsi MIKSI mielipiteeni sinua ahdistavat.

Tässä ketjussa on kuitenkin ollut myös useita naisia, joiden käsitys parisuhteesta rakkaudenosoituksineen on mielestäni terve. Miksi sinua ahdistaa se, että jollekin ei kelpaa vähempi?

Etkö sinä ymmärrä Sinun = tossukka valittajan, jonka vaimossa on aina 100% syyllisyys, neuvojasi ei selvästikään täällä kuunnella/tarvita, joten pidä ne itselläsi ja annetaan tämänkin keskustelun laantua tai siirtyä hieman hedelmällisille urille.

Sinulla on selvästi käsitys, että naiset ovat paskoja ja vaikka antaisivatkin seksiä aina sinun niin halutessasi (okei sun rima on taivaissa, mutta oletetaan että haluaisit) niin silti he ovat paskoja ja nalkuttavat.

Mihin tuollaisten ajatusten purkaminen tänne johtaa? Ei mihinkään ja tuskin auttaa ap:tä (joka tuskin enää edes jaksaa tätä paatosta lukea).

Ap:lle sanoisin, että keskustelkaa vakavasti ja jos mikään ei auta, niin erotkaa. Ette selvästi sovi toisillenne, jos molemmat teistä (kyllä, molemmat, myös MIES) haluavat muutosta ja todella työstävät omaa toimintaansa jonnekin kompromissiin, joka pitkällä tähtäimellä ehkä on tyydyttävä molemmille.

Mutta kuten tämänkin keskustelun mies-osapuolet ovat osoittaneet, kaikki vika on aina naisessa. Ainakin naisessa, joka ajattelee omilla aivoillaan ja haluaa elää ihmisen elämää muuallakin kuin hellan ja nyrkin välissä (ai niin ja panopuuna makkarissa).

neuvojasi ei selvästikään täällä kuunnella/tarvita, joten pidä ne itselläsi

jos toi mies olisi edes jonkinlaisessa parisuhteessa ja mielellään tietysti sellaisessa, jossa naisen ei tarvi ravata terapiassa. Suhdetta saisi olla takana useampi vuosi ja muutama lapsi siinä kanssa. Jos silloin seksielämä on kaikin puolin balanssissa, voi tulla tänne huutelemaan ja määrittelemään kuka on minkäkin arvoinen ja millä perusteella. Helppohan se on tulevasta, vielä olemattomasta unelmaparisuhteesta käsin besserwisseröitä ;).

neuvojasi ei selvästikään täällä kuunnella/tarvita, joten pidä ne itselläsi

jos toi mies olisi edes jonkinlaisessa parisuhteessa ja mielellään tietysti sellaisessa, jossa naisen ei tarvi ravata terapiassa. Suhdetta saisi olla takana useampi vuosi ja muutama lapsi siinä kanssa. Jos silloin seksielämä on kaikin puolin balanssissa, voi tulla tänne huutelemaan ja määrittelemään kuka on minkäkin arvoinen ja millä perusteella. Helppohan se on tulevasta, vielä olemattomasta unelmaparisuhteesta käsin besserwisseröitä ;).

nainen vaan useampi. Koko ajan kohdistat näitä jollekin olemattomalle sinulle kun tyylistä jo näkee että eri ihmiset kirjoittelee.

Lopeta toi passiivis-aggressiivinen kultsuttelu, kiitos. Ja sulla on takana yksi parisuhde, joka nähtävästi meni aika spektaakkelimaisesti pieleen. Et vielä voi sanoa olevasi minkään parisuhdeasioiden erikoisasiantuntija, joka voi lytätä toisen ihmisen arvon pelkän makuuuhuonekäytöksen perusteella. Katotaan sitten seuraavan parisuhteen jälkeen uudestaan.

Oletko sitä mieltä, että parisuhteista tietävät vain ne joilla on takana vain useampi parisuhde? Mistä tiedät kuinka monta minulla on ja millaisia ne ovat olleet?



Kultsuttelen, koska kirjoitat minulle alentavasti ja loukkaavasti, kultsu. Kirjoittaisin ystävällisesti, jos et niin tekisi. Lue oma viestisi.



Olen toki huomannut, että tähän kirjoittaa useampi nainen.



Vastatkaahan, mikä teitä siinä ahdistaa? Minä vastaan mielelläni kysymyksiin, en ole neuvomassa ketään. Lähinnä kerron omasta kokemuksestani, miten voi käydä kun läheisyys loppuu syystä tai toisesta.



Minua lähinnä hämmästyttää tämä aggressiivisuus - olen aina olettanut, että naiset osaavat keskustella. Sen sijaan saan vain lähinnä puolustautua lapsellista jankkaamista vastaan. Tämä on hiukkasen omistuista.

Minä haluaisin seksiä usein, mutta mies on väsynyt

entiset ja nykyiset.



Haluttomuudesta kärsivän naisen kannattaa hakea apua. Elämä ilman "seksuaalista itseilmaisua" on jokseenkin kapeaa ja karua. Seksuaalisuudestaan nauttiessaan nainen saa hoivattua monia puolia itsessään ja eheytettyä omakuvaansa. Haluuttomuuttaan ei ole hyvä sivuuttaa olankohautuksella.

Minä haluaisin seksiä usein, mutta mies on väsynyt

Sama täällä. Hellyyttä saan kyllä roppakaupalla. Mutta jos on parikymmentä vuotta ollut melko seksittömässä suhteessa, vaikka hellyyttä ja kotitöiden tekemistä onkin ollut, niin kyllä sitä seksiäkin siinä ajassa ehtii kaivata.

Minua lähinnä hämmästyttää tämä aggressiivisuus

Siis sinä ihmettelet, joka kirjoitit että lopettakaa miestenne kidutus ja erotkaa, ette olen sen arvoisia.

haluttomuuden taustalla on väsymyksen lisäksi itseinhoa, riittämättömyyden tunteita, huonoa itsetuntoa, mielikuvia siitä millainen pitäisi olla. Seksi saattaa olla naisen mielikuvissa vain yksi suorittamisen osa-alue, ei läheisyyttä. Nainen kaipaa kehuja ja ymmärrystä, kannustusta ensin. Vasta pohjan ollessa kunnossa päästää lähelleen.

myös suuseksiä. uskon että miehet tykkää siitä paljon enemmän kuin yhdynnästä, olen itseasiassa 100varma siitä!

Hän on kertonut kokemuksistaan omassa, seksittömässä liitossaan. Ovat menneet terapiaan ja sitten eronneet. So?



Taitaa kolahtaa omaan nilkkaan, veikkaan. Mä ainakin ymmärrän jos kestää viisi vuotta (oliko se niin hänellä...) seksittömässä liitossa, hakeutuu pariterapiaan josta ei apua saada ja päätyy sitten eroon. Kyllä minäkin hakisin tuossa tilanteessa eroa jos mies viisi vuotta laittaisi kaiken, vaikka sen silityksen klo 22, minun edelleni ja torjuisi jatkuvasti. Kyllä itsetuntoni naisena ja vaimona murenisi.

Sinä et kuitenkaan ole maailman keisari, etkä edes tämän keskustelupalstan moderaattori. Ehkä sinun olisi hyvä kysyä itseltäsi MIKSI mielipiteeni sinua ahdistavat.

Tässä ketjussa on kuitenkin ollut myös useita naisia, joiden käsitys parisuhteesta rakkaudenosoituksineen on mielestäni terve. Miksi sinua ahdistaa se, että jollekin ei kelpaa vähempi?

Etkö sinä ymmärrä Sinun = tossukka valittajan, jonka vaimossa on aina 100% syyllisyys, neuvojasi ei selvästikään täällä kuunnella/tarvita, joten pidä ne itselläsi ja annetaan tämänkin keskustelun laantua tai siirtyä hieman hedelmällisille urille.

Sinulla on selvästi käsitys, että naiset ovat paskoja ja vaikka antaisivatkin seksiä aina sinun niin halutessasi (okei sun rima on taivaissa, mutta oletetaan että haluaisit) niin silti he ovat paskoja ja nalkuttavat.

Mihin tuollaisten ajatusten purkaminen tänne johtaa? Ei mihinkään ja tuskin auttaa ap:tä (joka tuskin enää edes jaksaa tätä paatosta lukea).

Ap:lle sanoisin, että keskustelkaa vakavasti ja jos mikään ei auta, niin erotkaa. Ette selvästi sovi toisillenne, jos molemmat teistä (kyllä, molemmat, myös MIES) haluavat muutosta ja todella työstävät omaa toimintaansa jonnekin kompromissiin, joka pitkällä tähtäimellä ehkä on tyydyttävä molemmille.

Mutta kuten tämänkin keskustelun mies-osapuolet ovat osoittaneet, kaikki vika on aina naisessa. Ainakin naisessa, joka ajattelee omilla aivoillaan ja haluaa elää ihmisen elämää muuallakin kuin hellan ja nyrkin välissä (ai niin ja panopuuna makkarissa).

jotta minun mielipiteeni olisi yhtä arvokas kuin sinun? Minua ei ahdista lainkaan, sääli on ehkä lähinnä se mitä tunnen, koska onneksi minun ei tarvitse purkaa onnetonta (vai pitäisikö sanoa olematonta) seksielämääni tai parisuhdettani täällä, koska ne ovat oikein hyvällä mallilla, kiitos kysymästä! Minä olen liikkellä kommentoimassa ap:n esittämiin kysymyksiin ja ihmeissäni ketjun miehissä. Onneksi omani on täydellinen.

-mies

Minua lähinnä hämmästyttää tämä aggressiivisuus

Siis sinä ihmettelet, joka kirjoitit että lopettakaa miestenne kidutus ja erotkaa, ette olen sen arvoisia.