Kyläilystä: olenko vanhanaikainen kun
minusta olisi 'normaalia' (osa vierailusta) että me naiset rupateltaisiin juttujamme omassa rauhassa esim. olkkarissa ja miehet omia juttujaan toisaalla esim. takapihalla. Tai että me naiset menisimme lasten kanssa hetkeksi hiekkalaatikolle, ja miehet jäävät sisään pelaamaan keskenään tms.
Välillä on näitä tapauksia, että joku naisista istuu kuin liimattuna miesporukan seurassa, eikä halua ottaa mitään kontaktia emäntään. Korkeintaan heittää siitä miesten keskeltä jonkun synnytykseen liittyvän kysymyksen, jota en koe tarpeelliseksi alkaa puimaan siinä miesporukan kuullen...
Kommentit (62)
ja jopa omia mielipiteitä.
i]että mikä läheisriippuvainen sellainen vaimo olisi, joka ei hetkeksi uskalla päästää miestään näkyvistä edes muiden miesten seuraan. Mitähän salaista sellaiset naiset luulevat miehensä tekevän? Nykyajan Justiinoita?
[/quote]
Munkin mielestä olisi todella ahdistavaa jos pitäisi jutella vain oman sukupuolen edustajien kanssa. Suurena ongelmana mun mielestä sellaisissa tilanteissa on se, että jutut nimenomaan ovat lastenkasvatusta, ruoanlaittoa ja synnytystä. Kun oma arkielämä on aika lailla sitä, olisi kiva jutella välillä muustakin. Omien tyttöystävien kanssa se sujuukin oikein hyvin, mutta välillä juuri tuollaisissa pariskuntakutsuilla ajautuu puhumaan lapsenkakasta ja hilloresepteistä jonnekin "naisten pöytään".
Usein käy juuri kuvailemallasi tavalla, eli aluksi jutellaan porukalla ja pikkuhiljaa keskustelu eriytyy naiset/miehet, tosin voidaan olla samassa huoneessa kaikki eikä mitään salaisuuksia kuiskutella. Näin on oikeastaan kahdesta syystä: 1) oma mieheni ja useimmat tuttavapariskuntien miespuoliset jäsenet eivät ole suomalaisia, enkä ymmärrä kaikkea mitä he keskenään juttelevat. Vaimot ovat pääsääntöisesti suomalaisia. Heitän kyllä miesten kanssa juttua englanniksi, ja naisten läsnäollessa miehetkin useimmiten puhuvat englantia. Silti jako miehiin ja naisiin tapahtuu vähitellen. 2) Tuttavaperheen vaimo on samalla alalla kuin minä, ja keskustelu siirtyy työasioihin joista taas miehet eivät ole kiinnostuneita.
Illanvietot ovat sitten asia erikseen, silloin tulee juteltua enemmän sekaporukoissa. Synnytys-, vauvankakka- ja uhmaikäkeskusteluita ei illanistujaisissa juurikaan käydä. Nämä jutut puidaan hiekkalaatikon reunalla.
Sekasaunaan en kyllä lähde :)
Tämä johtuu varmaankin siitä, että insinöörinä ja DI-insinöörinä olen tottunut olemaan enemmän miesten seurassa. Myös mieheni on insinööri. Minua jopa kutsuttaan ystävien varpajaisiin ja polttareihin ainoana naisena. Tottakai minulla on myös nais puolisia ystäviä ja teen vapaaehtoistyötä hoitoalalla, mutta kuitenkaan en varmaan osaisi olla vain naisten kesken koko iltaa. Myös sekasaunat ovaat jääneet opiskelija ajoilta, joten saunaan mennään miten nyt vain halutaan.
vaiheessa kyläilyä naiset ajautuu omaan porukkaansa ja miehet omaansa - ja se on kyllä ihan siitä kiinni että miehet alkaa puhua esim metsästys/kalastusjuttuja jotka ei juuri vaimoja kosketa ja sitten vaimot alkaa puhua jostain kiinnostavammasta ;) aiheesta toisaalla...
vaiheessa kyläilyä naiset ajautuu omaan porukkaansa ja miehet omaansa - ja se on kyllä ihan siitä kiinni että miehet alkaa puhua esim metsästys/kalastusjuttuja jotka ei juuri vaimoja kosketa ja sitten vaimot alkaa puhua jostain kiinnostavammasta ;) aiheesta toisaalla...
Mun mielestä tuollainen on vähän epäkohteliasta. Jos kaikki on samassa seurassa, niin pitäisi kyllä puhua sellaisista asioista, jotka suurinpiirtein kaikkia kiinnostavat.
Mun mies oli kans tuollainen ennen kun mulle tuli kaveri käymään, hän halus olla kohtelias isäntä. Hänet on kasvatettu niin, että vieraille kuuluu pitää seuraa jos on kotona. Sitten selitin et ei tarvi jos on mun kaveri käymäs ja pyysin että keksisi jotain muuta tekemistä kahvittelun jälkeen, jotta saataisiin ystävän kanssa olla rauhassa. Hän ymmärsi asian ja nykyisin juodaan kahvit kolmistaan ja sitten saan rauhan jutella ystäväni kanssa kahden.
Sitten minulla on yksi tuttavaperhe, joka ei ole mieheni tuttavaperhe. Käyn siis siellä yksin (tai lasten kanssa kylässä). Alunperin tunsin vain vaimon, nykyään myös miehen. Tämä mies on sellainen, että kun tulen kylään, hän istuu seuraamme ja keskustelee kanssamme. Kun vaimo vaikka lähtee keittämään kahvia, mies jututtaa minua. Hän varmaan tarkoittaa olla kohtelias ja välillä onkin ihan kiva jutella myös hänen kanssaan, mutta JOSKUS minulla on sellainen olo, että eikö tuolla miehellä olisi MITÄÄN omia juttuja, joita voisi mennä nyt tekemään, että saisin jutella rauhassa vaimon kanssa. Fakta on kuitenkin se, että tälle miehelle puhun pinnallisemmin ja vaimon kanssa syvällisemmin. Vaimon kanssa olen ystävätasolla, mies on minulle "vain" ystäväni mies.
kyllä olet erittäin sovinisti ja vanhanaikainen.
kyllä miehet voivat hoitaa lapsensa hiekkiksella ja naiset pelata.
yhden tällaisen sekasaunojan ja DI.n aina seuraansa.
Monesti kyllä kuulee miesten kertovan naureskellen ja harmitellenkin, että se "Penan vaimo tunki taas matkaan", tai että ei saaneet olla poikaporukalla rauhassa.
Sitten taas naisella tuntuu olevan oikeus sanoa miehelle suoraan, että "tää on mun tyttökaveri, mee muualle, että saadaan jutella rauhassa". Mutta annas jos mies uskaltaa sanoa vaimolleen, että "menisit nyt jonnekin, että saatais jutella miesten juttuja", nousee hirveä haloo: "minä olen MIESVALTAISELLA alalla töissä ja OSAAN olla miesten kans ja olen TASA-ARVOINEN ja minulla on OIKEUS olla miesporukassa"
Kauhea loukkaantuminen jos miesporukka ei haluakaan välttämättä sitä yhtä naista sinne sakkiinsa rikkomaan tabuja. No, pantavaksi varmaan aika moni voisi ottaa, mutta joskus vain naisille on kamalan vaikea tajuta, että miehetkin haluaa jutella keskenään omia juttuja.
Tähän tietenkin hyökkää nyt 20 naista selittään, että ei ole koskaan kukaan sanonut ja aina on miehet olleet omia itsejään kun olen ainoana naisena ollut miesten matkassa saunassa tai porukassa tms.
Mutta miksi ei koskaan tule 20 vastausta, että kuinka mahtavaa oli, että se Marketan mies on joka kerta meidän naisten matkassa saunailloissa ja meidän porukassa ja ei koskaan jätä Markettaa yksin meidän naisten joukkoon vaan haluaa olla ihan naisena naisten joukossa ja me jutellaan silti yhtä avoimesti kaikista jutuista.
Tämä johtuu varmaankin siitä, että insinöörinä ja DI-insinöörinä olen tottunut olemaan enemmän miesten seurassa. Myös mieheni on insinööri. Minua jopa kutsuttaan ystävien varpajaisiin ja polttareihin ainoana naisena. Tottakai minulla on myös nais puolisia ystäviä ja teen vapaaehtoistyötä hoitoalalla, mutta kuitenkaan en varmaan osaisi olla vain naisten kesken koko iltaa. Myös sekasaunat ovaat jääneet opiskelija ajoilta, joten saunaan mennään miten nyt vain halutaan.
jos on hyvä porukka, missä jutella. Vaikeaa on joskus vaikkapa niiden miehen kavereiden vaimojen/tyttöystävien kanssa, jotka eivät ole missään määrin kiinnostuneita samoista asioista kuin minä. En silti ala tuollaiseksi "DI joka osaa olla miesten kanssa" -tyyppiseksi naiseksikaan=)
Kuulostaa aika kaavamaiselta kyläilyltä, jos pitäisi olla oikein joku virallinen ohje, minkä verran saa olla sekaporukassa ja minkä verran naisten kesken.
Jos minä haluan olla vain naisten seurassa, tapaan ystävänaisiani kahden kesken tai naisporukassa. Mutta jos menen pariskuntaillalliselle, oletan että saan ja voin keskustella ystäväpariskunnan miehen kanssa ihan siinä missä naisenkin.
Koen vanhanaikaisena ja loukkaavanakin, jos tulee tunne että minun pitää eristäytyä toisesta sukupuolesta ja olla vain toisen seurassa.
Tilannetaju tietenkin on paikallaan. Kerran esimerkiksi mieheni oli kutsuttu ystävänsä 30-vuotispäiville ja oletimme että kutsu koskee molempia, joten menin tietenkin mukaan. No muut miehet olivatkin jättäneet siippansa kotiin, jopa juhlakalun vaimo ja lapset oli siivottu mummolaan pois näkösältä. Mukava oli näihin mieheni kavereihin tutustua ja höpöttelin siellä ainoana naisena miesten kanssa sitä sun tätä, mutta lähdin kyllä jossakin vaiheessa iltaa kotiin ja miehet jäivät keskenään jatkamaan juttua. Että jospa se minun karmea seurani ei ehtinyt aiheuttaa mitään "aina se Penan vaimo tunkee mukaan" efektiä. :)
Koomista oli se, että juhlakalun vaimo on tällainen ns. perinteinen nainen, aika mustasukkaista sorttiakin vielä. Miehet laskivat keskenään leikkiä että koskahan se tulee tekemään tupatarkastuksia ja kyllähän rouva jossakin vaiheessa kesken illan tulikin "äkkiarvaamatta" paikalle tarkastamaan tilanteen, ettei vaan mitään sopimatonta ollut juhlissa meneillään. No, mukava oli häntäkin nähdä.
Mutta meillä DI-naisilla tosiaan on se vika, että kun ollaan totuttu opiskelemaan ja tekemään töitä miesvaltaisessa porukassa, niin niitä miehiäkin ajattelee ihan ensisijaisesti ihmisinä eikä miehinä. Jos jollekin miehelle juttelen, teen sen siksi että haluan keskustella hänen kanssaan, tutustua häneen ihmisenä tai ihan vaan olla kohtelias - en siksi, että olisin jonkun av-mamman miestä vokottelemassa ja sekasaunaan tunkemassa. Ja uskokaa pois, kyllä niissä sekasaunoissa on niin paljon istuttu, ettei se erimerkkisten vehkeiden näkeminen saunanlauteilla mikään aviorikoksen tielle johtava kokemus tosiaankaan ole.
mutta uskallan kyllä jättää mieheni muiden miesten kesken juttelemaan omiaan ja tulen toimeen naisten kanssa.
Ainahan ne jutut ei kohtaa kaikilla, mutta olen sen verran sosiaalinen, että pystyn juttelemaan hilloamisista (vaikka en tiedä niistä mitään) ja pohtimaan ihmissuhteita ja tv-ohjelmia ja syvällistä pohdintaa naisen elämän eri vaiheista.
Miesvaltaisella alalla työskennellessäni olen todennut, että miehet todella haluavat viettää poikien iltoja keskenään. Käyvät kalareissuilla ja viettävät mökki-iltoja. Pariskuntailloissakin harva mies tunkee naisten seuraan yksinään ja yleensä ovat vaivautuneita jos jonkun vaimo tunkee heidän seuraansa kyttäämään koko illaksi.
Näin se vain menee. Vaikka kuinka olisi DI niin silti sillä naisella on pillu ja tissit ja miehet joutuvat varomaan juttujaan naisen kuullen.
Ja uskokaa pois, kyllä niissä sekasaunoissa on niin paljon istuttu, ettei se erimerkkisten vehkeiden näkeminen saunanlauteilla mikään aviorikoksen tielle johtava kokemus tosiaankaan ole.
Heh, ei sitä kukaan nyt pelkääkään, että aviorikoksia olisit tekemässä. Mutta on se vähän noloa miehellesi jos et päästä häntä edes yksin saunaan miesten kanssa:)
on vähän huvittavia. Nostavat itsensä toisia naisia ylemmäksi kun ovat "miehisellä alalla". Kehuvat, kuinka naisten jutut on tylsiä ja hän haluaa jutella miesten kanssa järkeviä juttuja.
Kyllä miehet puhuu keskenään pillusta ja metsästyksestä ja kalastuksesta. Yhtä hömppää ja small talkia se on kuin naisillakin kun puhutaan vauvoista ja leipomisista ja muista.
Jos sinne miesporukkaan tulee yksi nainen niin se keskustelutyyli muuttuu korrektimmaksi. Samoin kuin naisporukan jutut muuttuu jos sinne tunkee jonkun aviomies.
Niin, kuten kirjoitinkin, osaan kyllä olla molempien sukupuolten seurassa. Minulla on paljon naisystäviä, ja muutama isokin naisystävärinki, joiden kanssa vietetään aikaa.
Mieheni viettää paljon aikaa ilman minua omien kavereittensa kanssa ja minä ilman häntä omien kavereitteni kanssa. Molemmilla on myös kavereita vastakkaisen sukupuolen seurassa. Joten kyllä mieheni todellakin pääsee saunaan ilman minua. :)
Juuri siksi onkin ärsyttävää, jos jossain pariskuntakyläilytilanteessa tulee olo, että nyt "odotetaan" että naiset kikattelevat keittiössä kahdestaan ja miehet potkivat autonrenkaita pihalla. Eikö tällaisella pariskunnalla ole niitä omia nais/miesporukoita, jos pitää hyvin toimiva "sekaryhmä" väkisin hajoittaa sukupuolen mukaan?
Sinä voit olla ihan rauhassa niin hyvää jätkää kun haluat, mutta älä kuitenkaan halveksi omaa sukupuoltasi puhumalla kanalaumasta.
miehet omissa porukoissaan ja kanalauma omassaan. Sitten naiset tekee "naisten" juttuja ja ukot jotain miehekästä.
.
Kummallisin tilanne pariskuntakyläilyssä on, jos minä naisena kysyn jotain suoraan vastakkaisen pariskunnan mieheltä, ja tämä mies mykistyy ja hänen vaimonsa mulkaisee. Siis jos mies on kertonut harrastavansa kalastusta ja minä kysäisen että aijaa, missä päin käyt kalassa. Oikein näkee kuinka miehen aivoissa raksuttaa, että nyt se yrittää iskeä (mikä on absurdia) ja nainen taas kihisee mustasukkaisuutta. Vaikka yritän vain olla kohtelias ja jakaa huomiota kaikille läsnä olijoille. Se, että nainen puhuu miehelle, ei todellakaan tarkoita sitä että ko. mies olisi himoittava ja häntä yritetään iskeä.
yhden tällaisen sekasaunojan ja DI.n aina seuraansa. Monesti kyllä kuulee miesten kertovan naureskellen ja harmitellenkin, että se "Penan vaimo tunki taas matkaan", tai että ei saaneet olla poikaporukalla rauhassa. Sitten taas naisella tuntuu olevan oikeus sanoa miehelle suoraan, että "tää on mun tyttökaveri, mee muualle, että saadaan jutella rauhassa". Mutta annas jos mies uskaltaa sanoa vaimolleen, että "menisit nyt jonnekin, että saatais jutella miesten juttuja", nousee hirveä haloo: "minä olen MIESVALTAISELLA alalla töissä ja OSAAN olla miesten kans ja olen TASA-ARVOINEN ja minulla on OIKEUS olla miesporukassa" Kauhea loukkaantuminen jos miesporukka ei haluakaan välttämättä sitä yhtä naista sinne sakkiinsa rikkomaan tabuja. No, pantavaksi varmaan aika moni voisi ottaa, mutta joskus vain naisille on kamalan vaikea tajuta, että miehetkin haluaa jutella keskenään omia juttuja. Tähän tietenkin hyökkää nyt 20 naista selittään, että ei ole koskaan kukaan sanonut ja aina on miehet olleet omia itsejään kun olen ainoana naisena ollut miesten matkassa saunassa tai porukassa tms. Mutta miksi ei koskaan tule 20 vastausta, että kuinka mahtavaa oli, että se Marketan mies on joka kerta meidän naisten matkassa saunailloissa ja meidän porukassa ja ei koskaan jätä Markettaa yksin meidän naisten joukkoon vaan haluaa olla ihan naisena naisten joukossa ja me jutellaan silti yhtä avoimesti kaikista jutuista.
Tämä johtuu varmaankin siitä, että insinöörinä ja DI-insinöörinä olen tottunut olemaan enemmän miesten seurassa. Myös mieheni on insinööri. Minua jopa kutsuttaan ystävien varpajaisiin ja polttareihin ainoana naisena. Tottakai minulla on myös nais puolisia ystäviä ja teen vapaaehtoistyötä hoitoalalla, mutta kuitenkaan en varmaan osaisi olla vain naisten kesken koko iltaa. Myös sekasaunat ovaat jääneet opiskelija ajoilta, joten saunaan mennään miten nyt vain halutaan.
että minut kutsutaan en mä muuten menis.
Että nainen ei päästä miestä miesten seuraan? Öh...?
Meillä ainakin homma toimii niin, että jos äijät haluaa olla keskenään, niin pitävät sitten ihan kunnon poikien illan. Sama pätee naisiin.
Kyläillessä noin muuten ei tosiaan jakauduta sukupuolen perusteella (minusta aika absurdia ylipäätään 2000-luvulla). Jos jakautumista tapahtuu, niin se tapahtuu yleensä aihepiirin perusteella - ja nekään eivät ole siis mitään tyypillisiä mies/nais -aiheita (esim. synnytys/kalastus).
kiinnosta muiden naisten jutut?