Kyläilystä: olenko vanhanaikainen kun
minusta olisi 'normaalia' (osa vierailusta) että me naiset rupateltaisiin juttujamme omassa rauhassa esim. olkkarissa ja miehet omia juttujaan toisaalla esim. takapihalla. Tai että me naiset menisimme lasten kanssa hetkeksi hiekkalaatikolle, ja miehet jäävät sisään pelaamaan keskenään tms.
Välillä on näitä tapauksia, että joku naisista istuu kuin liimattuna miesporukan seurassa, eikä halua ottaa mitään kontaktia emäntään. Korkeintaan heittää siitä miesten keskeltä jonkun synnytykseen liittyvän kysymyksen, jota en koe tarpeelliseksi alkaa puimaan siinä miesporukan kuullen...
Kommentit (62)
olin synnytyksessä mukana ja kätilö pakotti leikkaamaan napanuorankin kuulemma lähetää välejä. Yäk, ei noita juttuja yhtään.... (juu olin mukana kaikissa kolmessa synnytyksessä)
Minusta synnytys oli ahdistavin ja ankein kokemus elämässäni. En pitänyt siitä pätkääkään. Vaimo pakotti, toiseen en mennyt. Joo, olen paska ja itsekäs, mutta tiedän myös tunteeni ja tunnen itseni! Ja kylässä tosiaan lähtisin porukasta, joka synnytyksistä vaahtoo... En kyllä pidä formuloistakaan. Yäk.
Vaimosihan se kaiken työn teki ja sinä vain olit mukana. Mikä idiootti!
Itse PIRUUTTANI istun aina miesten porukassa. Ärsytän varmaan kaikkia ja hyvä niin.
Jokaiselle kaveriporukalle varmaan muotoutuu omat tavat toimia.
Minun kaveriporukassani on kuitenkin tavallista, että miehet menee toisaalle puhumaan omia asioitaan ja naiset puhuu hetken omia juttujaan "rauhassa". Näin siis kun vieraillaan pariskunnittain.
Sitten minulla on yksi tuttavaperhe, joka ei ole mieheni tuttavaperhe. Käyn siis siellä yksin (tai lasten kanssa kylässä). Alunperin tunsin vain vaimon, nykyään myös miehen. Tämä mies on sellainen, että kun tulen kylään, hän istuu seuraamme ja keskustelee kanssamme. Kun vaimo vaikka lähtee keittämään kahvia, mies jututtaa minua. Hän varmaan tarkoittaa olla kohtelias ja välillä onkin ihan kiva jutella myös hänen kanssaan, mutta JOSKUS minulla on sellainen olo, että eikö tuolla miehellä olisi MITÄÄN omia juttuja, joita voisi mennä nyt tekemään, että saisin jutella rauhassa vaimon kanssa. Fakta on kuitenkin se, että tälle miehelle puhun pinnallisemmin ja vaimon kanssa syvällisemmin. Vaimon kanssa olen ystävätasolla, mies on minulle "vain" ystäväni mies.
Meidän illanistujaisissa kaikki on yhdessä. Tai tulee pienempiä ryhmiä joissa jutellaan, molempia sukupuolia kaikissa. Saunassakin käydään usein sekaryhmissä etenkin jos uidaan ja saunotaan pitkän aikaa.
Mitä tarkoitusta sukupuolen mukaan jakaminen ajaa? Minä viihdyn joidenkin naisten ja joidenkin miesten kanssa ja tykkään olla porukassa josta tykkään ja jossa juttu suyjuu.
On aika paha virhe kuvitella, että kaikilla miehillä on automaattisesti yhteiset intressit tai kaikilla naisilla... minä esim tuskastun kuoliaaksi monen mieheni ystävän vaimon kanssa vaikka miehen ystävistä pidänkin ja heidän kanssaan tulen hyvin toimeen. Siinä sitten todetaan naisporukassa moneen kertaan, että kivat on ilmat olleet ja että nicobertan hampaidentulo sattuu vähän. Kiusallista hiljaisuuttaa ja pakonomaista paskan puhumista. Ollaasn kimpassa kun ollaan "naisväkeä". Niinkö?
meillä moni tuttavapariskunta/perhe on tuttuja pitkän ajan takaa ja jos minä tunnen perheen äidin hyvin ja mieheni perheen isän hyvin, vietämme välillä aikaa juuri noin, "omissa porukoissamme" saadaksemme jutella ihan rauhassa, naiset naisten juttuja ja miehet miesten. Mielestäni se on loogista ja järkevää, eipähän tarvitse huudella omiamme toistemme yli. Tämä koskee lähinnä niitä vieraita, jotka ovat yön yli tai jotka ovat niitä kaikkein läheisimpiä. Meillä tosin lähetetään välillä miehet lasten kanssa vaikka Hoplopiin, ei suinkaan aina naiset. Itse ainakin haluan välillä rauhassa jutella parhaiden kavereideni kanssa, kun muuten nähdään niin harvoin (asuvat kaikki kaukana).
Eri asia on jos vierasperhe ei ole niin tuttu tai vaikka mieheni ei tunne ko. perheen miestä niin hyvin - silloin istutaan kaikki yhdessä ja jutellaan yhteisiä juttuja.
Meillä kyllä illanvietossa (jossa on useampi pariskunta eli 6-10 henkilöä) ryhmät muodostuvat ihan eri kriteereillä kuin mies/nainen.
Välillä jutellaan kaikki yhdessä, sitten vaikkapa kaksi pariskuntaa siellä ja kaksi täällä, sitten kaksi pariskuntaa ja kaksi miestä juttelevat yhdessä jossain ja kaksi naista juttelee omiaan jossain muualla jne. Ja tämä kaikki saman illan aikana. Emme istu kuin tatit pöydän ääressä iltaa joten erilaisia ryhmäkokoonpanoja on monenmonia illan aikana riippuen siitä mistä puhutaan.
Tosi outo ajatus että ihan pelkästään sukupuolen perusteella olisi jako. Viime juhlissa esim. kaksi pariskuntaa jutteli ranskalaisista viinitiloista keskenään samalla kun kaksi naista ja mieheni juttelivat formuloista ja minä juttelin yhden miespuolisen vieraan kanssa tulevan kesän Italianmatkoista (kummatkin perheet olivat menossa Italiaan kesällä).
Minä ymmärsin, että kyseessä on tilaisuus, jossa pariskunnat ovat toistensa luona kylässä. Eikä missään bileissä. Eihän bileissä mitään lapsia ole mukana ja käydä hiekkalaatikolla. Haloo!
esim intiimiasioista joista en halua puhua hänen miehensä kanssa jne. Osa ajasta on kiva rupatella yhdessä mutta kyllä jutut menee syvällisemmälle tasolle kun saa jutella naisen kanssa kahden. Etenkin kun he ovat tutumpia minulle kuin miehensä.
Kyllä se ryhmäytyminen tapahtuu ihan muiden intressien mukaan.
näitä muijia... ihme tiimitoteemien rakentajia.
ryhmäytymistä tapahtuu sitten loppuyöstä siellä sänkykamarissa jos on tapahtuakseen.
Pitkäaikaisten tosiystävieni miehet ovat minulle pelkästään tuttavia. Kaipaan edelleen syvällistä ystävyyttä eikä minua tyydytä pelkkä small talk -tason seusrutelu. Siksi ap:n esittämän kaltainen jako olisi minulle mieleen, mutta koska sitä harvoin tosielämässä tapahtuu niin siksi tapaan ystäviäni mieluiten ilman miestä ja muuta perhettä.
ja minusta se on ihan normaalia. Alkuun tietenki jutellaan yhdessä mutta kahvittelun jälkeen miehet siirtyy vaikka olkkarin puolelle ja naiset jää kahvipöytään jatkamaan juttua.
minsuta mukavampaa ja järkevämpää niin
on aika normaalia. Niissä illanistujaisissa, joissa saunotaan, miehet ja naiset saattaa olla erillään melkein koko illan! Ja tämä AHDISTAA. Mä kun koen täkäläisen kaveriporukan naiset niin erilaisiksi arvoiltaan, huumoriltaan jne kuin itseni, ja tunnen porukan miehet paljon paremmin (jo opiskeluajoilta) kuin useimmat vaimot. Moni ilta menee istuessa ja ihmetellessä naisten juttuja, jotka ei kosketa itseä pätkääkään. :( Ihan mukavia nämä naiset ovat, eivät ilkeitä tms, mutta eivät vaan mun tyyppisiä ihmisiä.
Tämä sukupuolijako jaksaa ihmetyttää mua, kotiseudullani kun kaikki istuvat yhdessä iltaa ja miehet ja naiset voi keskustella ihan missä kokoonpanoissa haluavat!
että naiset häärii keittiössä ja miehet tuvan puolella tai että naiset menevät hiekkalaatikolle ja miehet sisälle. Voiko olla ankeampaa?
En tykkää yhtään siitä maalaisesta tavasta että naiset hoitelee noissa tapaamisissa tarjoilut, lapset ja muun ja ukot tulevat valmiiseen pöytään. Ja jos ei osallistu naisten häärimiseen tulee joku kiukkuinen emäntä mulkoilemaan.
naiset omassa porukassa ja miehet omassa ja yksi kapinallinen nainen miesten porukassa:)
Tilanne oli todella korni kun me naiset jotain juttelimme synnytyksistä keittiössä. Tämä nainen halusi olla erilainen ja siirtyi miesten kans olohuoneeseen. Sitten kuitenkin huuteli sieltä miesporukan keskeltä, että "mulle tuli kolmannen asteen repeämä ja siihen pantiin niin ja niin monta tikkiä ja oli pidätysongelmia jne..."
Olisittepa nähneet sen naisen aviomiehen ilmeen:) Siinä mies häpesi vaimoaan kavereiden kesken kyllä tosissaan. Kaverit katseli säälien, että etkös saa akkaasi kuriin, että mitä helvettiä se roikkuu sinussa kiinni, eikö uskalla hetkeksi päästää irti ja mennä naisten kanssa juttelemaan.
Tämä pariskuntaa ei sitten enää kutsutukaan kovin usein minnekään. Mies käy meillä kylässä mieheni luona...ja ilman vaimoaan:)
Tämä nainen halusi olla erilainen ja siirtyi miesten kans olohuoneeseen. Sitten kuitenkin huuteli sieltä miesporukan keskeltä, että "mulle tuli kolmannen asteen repeämä ja siihen pantiin niin ja niin monta tikkiä ja oli pidätysongelmia jne..."
:D Voi tsiisus.
Jessus mikä asenne noilla tyypeillä. Paluu 1950-luvulle...
Kaverit katseli säälien, että etkös saa akkaasi kuriin, että mitä helvettiä se roikkuu sinussa kiinni, eikö uskalla hetkeksi päästää irti ja mennä naisten kanssa juttelemaan.
Noin muuten uskon tilanteen olleen vähän kiusallinen.
Itse saatan joissakin tilanteissa olla just se kapinallinen "kuriton akka" kun ei ne perinteiset naisten jutut kiinnosta. Mutta en kyllä rupea mitään synnytysjuttuja löpisemään, vaan pysyn niissä aiheissa, missä keskustelu menee.
että mikä läheisriippuvainen sellainen vaimo olisi, joka ei hetkeksi uskalla päästää miestään näkyvistä edes muiden miesten seuraan.
Mitähän salaista sellaiset naiset luulevat miehensä tekevän? Nykyajan Justiinoita?
että hetken ollaan erikseen, ainakin meidän pippaloissa.