Löytyykö muita "ahtaasti" asuvia perheitä?
Meillä siis 2 lasta ja kolmas tulossa. Esikoisella on oma huone, kun on jo pieni koululainen. Toinen lapsemme on 2, kun vauva syntyy. Meillä on kolmio ja kahdessa tasossa neliöitä 76m2...ajateltiin mahtua tässä asustelemaan ihan hyvin useampikin vuosi vielä. Ehkä joskus raaskimme ostaa 4h ja keittiön...? Tai sitten ei.
Kaappitilaa olemme hankkineet ostamalla 3 vaatekaappia lisää, kahdessa on lisäksi yläkaapit. Saamme kaikki tavarat hyvin mahtumaan, samoin vaatteemme. Ihme juttu vaan, että kovin monia tuntuu ahdistavan meidän puolesta kotimme tilat...että EIHÄN sitä nyt kolmelapsinen perhe VOI kolmiossa asua!
Kommentit (53)
perheestä, jossa 7 lasta ja vanhemmat asuivat KAKSIOSSA! Se tuntui aivan käsittämättömältä, mutta onnellisilta vaikuttivat...
Ei oikein kolmen lapsen kanssa saa huoneita jaettua tasapuolisesti. Minä en ymmärrä mikä itseisarvo on ahtautua asumaan niin järjettömän ahtaasti kuin tuossa 7 lasta kaksiossa.
Mitäs sitten kun ne muutkin lapset tarvitsevat oman huoneen?
Onhan se tietysti kiva, kun on paljon tilaa jne, mutta ei lapsi välttämättä omaa huonetta tarvitse. Ei vanhemmillakaan välttämättä ole omaa huonetta tai jos on, hekin yleensä jakavat sen (makuuhuoneen) toisen vanhemman kanssa.
Ja itse kysymykseen: meitä on 2+2 ja neliöitä tässä kolmiossa 65, hyvin mahdutaan eikä ole suunnitelmissa muuttaa suurempaan. Lapset ovat 7v poika ja 9v tyttö.
meille tulee jossain vaiheessa vastaan 2+2, mutta tiedän perheen 75 kolmio, 3 lasta ja vanhemmat, yhdessä tasossa..ja iso sauna..hyvin on tilaa
että kun maapallon tilanne huononee, väestömäärä kasvaa ja energia menee kortille, huoneistojen ja talojen koot senkun pienenevät. Ekologisinta on varmasti asua ahtaasti eikä lämmitellä sitä 250 neliön kivitaloa sähköllä.
lisäksi täällä asustaa kaksi kissaa sekä pupu, ja omasta mielestämme mahdutaan tähän hyvin, ei mitään ongelmaa. kuitenkin tuota kuopustamme kun odotin, jatkuvasti väki kyseli, joko on löytynyt isompi asunto, ja kun vastasin, ettei sitä ole etsittykään, ihmeteltiin sitä kovasti. kuulemma tila käy ahtaaksi ja kyllähän lapset tarvitsee sitten omat huoneet, vaikkei ehkä nyt heti niin isompana ainakin...
no, tila ei ole sen ahtaammaksi käynyt, kun muistaa joskus siivotakin ja laittaa tarpeetonta tavaraa pois, eikä nuo muksut edelleenkään nurise omien huoneiden perään - eivät itseasiassa usein suostu omassa huoneessaan kuin leikkimään, päiväunet ja yöt tahtovat edelleen nukkua "äidin ja isin varasängyssä". varasänky on yksinkertaisesti ylimääräinen 120cm leveä sänky, jonka pistimme jo kerran myyntiin, ja jota säilytettiin meidän makuuhuoneessa. mutta kun lapset tykästyi siihen, päädyttiin siihen että olkoot, jos tykkäävät kerta kuunnella yön isin kuorsausta ja äidin pyöriskelyä :D
itsekin sain oman huoneen vasta 15-vuotiaana, ja vaikka se nyt tietysti ärsyttikin kun joutui huoneensa siskon kanssa jakamaan, niin ei se nyt mikään maailmanloppu ollut, herranjestas. tuskin on siis näille meidänkään lapsille.
kahdessa tasossa mikä tosi huono asia neliöiden kannalta. Mutta tässä nyt ollaan kun ei muutakaan ole olemassa :) Onnellisuuteen ne neliöt ei vaikuta mutta totta kait tilaa sais olla enemmän. Isompaan toki haluamme jos pankki suostuu antamaan asuntolainaa ilman takaajia...
kolme lasta ja asutaan neliössä. Kaikki jo koululaisia, vanhimmalla oma huone, nuoremmat siskokset jakavat yhden huoneen. Tuosta läksyjen teosta ja rauhallisesta sopesta, meillä ei kukaan ole koulupöydän ääressä tainnut tehdä läksyjä, vaan yleensä keittiön pöydän ääressä tai olohuoneen lattialla. Että sen työrauhan takia on turhaa isompaan muuttaa. Meidän tilanne tuntuu ahdistavan enemmän tuttava- ja sukulaispiiriä ja ympäristöä ajatellen olemme silloin tällöin käyneet asuntoesittelyissä, vaikka emme aiokaan toistaiseksi isompaan muuttaa.
et lapset jakoivat huoneen. Kaikilla ei todellakaan ollut OMAA huonetta,eikä sitä osattu kaivata.
Muistelen et meidän luokalla kahdella tytöllä tytöistä oli oma huone...
Itse jaoin huoneeni 4v vanhemman isoveljen kanssa eikä ongelmia ollut ikinä.
neliöitä 40, kaksio ilman makuuhuoneen ovea eli oikeastaan tilava yksiö. Asukkaina äiti + kaksi teini-ikäistä (tyttö ja poika) sekä koira ja kaksi kissaa, mutta ei yhtään turhaa tavaraa ja kaikki olemassa olevat paikoillaan.
Ahdasta on, eikä kenelläkään omaa tilaa, mutta isompaankaan asuntolainaan ei oo varaa, enkä muuta "vähän kauemmas". Asunto on uusi, just mun makuun valitut pintamateriaalit ja sijainti erinomainen. Rahaa jää myös elämiseen, ei tarvitse ruokakaupassa vertailla maitopukin hintoja.
että kun maapallon tilanne huononee, väestömäärä kasvaa ja energia menee kortille, huoneistojen ja talojen koot senkun pienenevät. Ekologisinta on varmasti asua ahtaasti eikä lämmitellä sitä 250 neliön kivitaloa sähköllä.
Ei sähköllä, vaan kaukolämmöllä! ;)
Meillä 250(300)neliötä, yksi lapsi, toisen laskettu aika ensiviikolla.
Lapsilla pieni yhteinen huone, olohuone ja vanhemmat nukkuvat alkovissa, keittiö, jonka ruokapöydän ääreen juuri mahdutaan kaikki syömään. Säilytystilaa kellari- ja vinttikomeroissa...
noin 70 neliötä kahdessa tasossa, 2 makkaria, olkkari + keittiö. Väkeä oli parhaimmillaan 4 lasta + vanhemmat + täti + isoisä + kotiapulainen... KOtiapulainen nukkui keittiössä, vanhemmat olkkarissa, isoisä omassa pikku huoneessa ja isosa makkarissa lapset (kaikki tyttöjä) + täti.
65 neliön kolmio ja kolmas lapsi tulossa. vähän kyllä hirvittää, mutta ei tässä välissä mihinkään muuttaakaan viititä, kun kuitenkin haaveillaan, että jossain vaiheessa olis varaa taloon. lapsilla on minipieni lastenhuone, sängyt sinne mahtuu ja lelut (ja vaatteet). ei ne kyllä ikinä siellä leiki, vaan olkkarissa. oon päättäny itsekkäästi pitää kiinni tosta _vähän_ isommasta makkarista, vaikka mies alkoikin puhua että pitäis vaihtaa huoneita sitte kun kolmas siirtyy lastenhuoneeseen nukkumaan.
kaksio oli tyypillinen kaupunkilaisperheen asunto. Perheelehän sellainen peruskaksio on alunperin suunniteltukin: lapsille lastenhuone ja vanhemmat nukkuvat alkovissa. Harvalla oli sen isompaa auntoa
juuri muutettiin uuteen omakotitaloon jossa vasta yksi makuuhuone valmiina. nukun itse nuorimman kanssa olohuoneessa, mies lastenhuoneessa vanhempien kanssa. rakennusaika asuttiin vuokralla kolmiossa, n. 70 neliötä. loppuajasta oli ahdasta. nytkin on vähän kun ei vielä muut makuuhuoneet ole valmiit, mut pian on, ja helpottaa jo vähäsen kun muissa huoneissa on tarpeeksi tilaa, ja säilytystilaa on ruhtinaallisesti.
Kaksi aikuista ja lapsi (2 v.) - suurimman tilan alasta vie flyygeli... hyvin mahdutaan. Ihmeellistä tämä jättiasuntojen haaliminen, pienemmälläkin pärjätään!
ja kaksi lasta (poikia 8v ja 7v) asuttaa krstalo kolmiota.Neliöitä 76.
Asunto on ihanteellisella paikalla,joten tässä pysytään niin kauan kuin se vain on makdollista.Suuremman haku jostain parin kilsan säteeltä on päällä, varsinkin kun kolmatta lasta yritetään.
En varsinaisesti koe,että asuisimme ahtaasti-kaikkeen tottuu, mutta rehellisesti sanottuna lisätila ei olisi pahitteeksi ;)
löytyy ja 6 henkeä asuu. Aikuiset ja neljä lasta (12v, 9v, 2½v ja ½v). Mahdutaan ja ainakin naapurin rouvan mukaan meillä on aina siistiä vaikkei himosiivoajia ollakaan, mutta tavaroille on paikkansa.