Te jotka ette usko Jumalaan, saako teidän

Ja nimenomaan minun ITSENI kannalta. Mitä enemmän on ns. kunnollisesti eläviä, sitä vakaammat ovat yhteiskuntaolot ja se taas on hyödyllistä minulle.

Mun logiikalla ei olisi mitään järkeä yrittää elää kunnolla vain tämän ajan takia. En näe siinä mitään mielekkyyttä. Joten, koska olen uskossa, elämälläni on syvyys ja pohja ja kaikki vaivan näköni ja uhraukseni eivät mene hukkaan.

Mun logiikalla ei olisi mitään järkeä yrittää elää kunnolla vain tämän ajan takia. En näe siinä mitään mielekkyyttä.

Kyllä munkin logiikka sanoo, että kannattais käyttää hyväksi ja rellestää, mutta kun "kärsin" empaattisuudesta ja toisten huomioon ottamisesta, jonka olen lapsena oppinut :). Jos otetaan kaksi lasta joista toista rakastetaan ja jolle opetataan moraalia oman esimerkin kautta ja toinen jolle paasataan Jeesuksesta ja taivaasta ja helvetistä, mutta jolla ei ole ketään joka rakastaisi ja kohtelisi nätisti, kummastakohan tulee se onnellinen ja moraalistesti oikein tekevä ihminen? Kyllä kyky rakastaa ja ottaa muut huomioon riippuu enemmän varhaisesta kiintymyssuhteesta kuin Jeesuksesta!

että heikot ja itsekkäät ihmiset tarvitsevat jumalaa, älykkäät ja empaattiset pärjäävät jo ilman..

ja suhtautuminen muihin ihmisiin riippuu aivan täysin kasvatuksesta ja kiintymyssuhteesta. Lähipiirissäni on syvästi uskovainen ihminen, joka jättää jälkeensä itkua ja pahaa mieltä minne tahansa meneekin. Kätevänä aseenaan muiden keinojen lisäksi luonnollisesti Raamattu. Joskus näissä keskusteluissa otetaan se lähtökohta että uskonnollinen moraali takaisi sen että muita ihmisiä kohdellaan kauniisti eikä käytetä hyväksi tms.

itsekkäät ja älykkäät? tai heikot ja empaattiset?

että heikot ja itsekkäät ihmiset tarvitsevat jumalaa, älykkäät ja empaattiset pärjäävät jo ilman..

Lyön vaikka vetoa että olisin loistava esimerkki moraalini puolesta koska tahansa keskiverto-tapakristitylle. Olen avoliitossa ensimmäisen rakkauteni kanssa kahdeksatta vuotta, en petä, en polta, en juo, en käytä huumeita. Minulla on kummityttö Bangladeshissa, lahjoitan lisäksi hyväntekeväisyyteen kuukausittain vaikka olenkin tällä hetkellä työttömänä. Tottelen lakia enkä oikein ymmärrä ihmisiä jotka esim. kävelevät punaisia valoja päin (muuten kuin äärettömässä hädässä).

Pelkästään tämän ajan iloksi en viitsisi paljon mistään moraalista tai etiikasta välittää. Olisin just niin itsekäs ja kaikki mulle heti -ihminen kuin vaan voisin.

Mä noudattaisin lakia vain sen verran, etten mistään kiinni jää mutta muuten en välittäisi mistään mitään.

Mun logiikalla ei olisi mitään järkeä yrittää elää kunnolla vain tämän ajan takia. En näe siinä mitään mielekkyyttä. Joten, koska olen uskossa, elämälläni on syvyys ja pohja ja kaikki vaivan näköni ja uhraukseni eivät mene hukkaan.

ateisti