Miten menettelette, jos lapsi kaatuu ja

eskari-iässä, mutta voisin kuvitella tekeväni niin, että sanoittaisin lapsen ilmeistä harmia haaverista. Sanoisin esim. että "no kylläpä on tosi kurjaa että tuli polveen haava, sua varmaan kiukuttaa tosi paljon kun sattuukin niin kovasti, kyllä minuakin suututtaisi jos sattuisi noin paljon".



Varmaankin lapsi on niin turhautunut että näin pääsi käymään, ja tuon ikäisillä itsesuojautumiskeinona on usein vielä projektio, eli että sijoitetaan se kaikki paha muualle, pois itsestä, jotta kestäisi paremmin oman turhautumisen ja pahan mielen.



Sanoisin myös varmaan lohdutukseksi että kyllä kenelle vaan voi käydä noin, että se ei haittaa jos kiukustuu, ja se menee ohi. Meidän leikki-ikäisten lasten kanssa on auttanut myös se, että olen kertonut että itselläni kävi kerran lapsena ihan samalla tavalla (vaikka pieni tarina jostain tapahtuneesta), ja suututti ja harmitti niin kamalasti. Mutta että haava parani ja sitten jatkettiin menoa.



Pikkulapselle, ja myös eskari-ikäiselle voi olla tosi vaikeaa kestää se, että on itse aiheuttanut itselleen vahingossa (lue: omalla toheloinnillaan)kipua ja harmia, ja se vaan pistää suututtamaan niin pirusti.



Kaikki lapset eivät etenkään isompina halua ottaa lohdutusta vastaan, koska haluavat olla niiiiin isoja ja osaavia. On kova kolaus itsetunnolle kun kaatuu, vaikka haluaa jo osata kaiken ja pärjätä omillaan. Saattaa auttaa, jos pystyy jotenkin kertomaan, ettei itsensä satuttaminen ole mikään epäonnistuminen, vaan ihan tavallinen (vaikkakin kivulias) haaveri, joita voi tosiaan sattua kenelle tahansa, aikuisillekin :)



Tsemppiä herkkiksen? kanssa!



T: Kahden vielä aika pienen tosi herkkiksen äiti

Itki joskus vauvana viimeksi. Jos loukkaa ja jostain tulee verta niin toteaa vain asiallisesti että mennäänpä pesemään ja haetaan laastaria.

Itki joskus vauvana viimeksi. Jos loukkaa ja jostain tulee verta niin toteaa vain asiallisesti että mennäänpä pesemään ja haetaan laastaria.

Suosittelen lääkäriä, jos lapsi ei itke.

Hyvin rauhallinen ja tasainen lapsi on luonteeltaan. Tullut isäänsä.

Mulla etenkin esikoisen kipukynnys on aika korkea, ja yleensä rääkymiset johtuukin käsittääkseni enemmän mielipahasta (esim. pettymisestä itseen, jos toheloi) kuin kivusta.

päivähoidossa hanskat käteen laastarin laittajalla/ verihaava