Lue keskustelun säännöt.
Oletko sellainen äiti ja vaimo, joka jättää itselleen aina sen pienimmän palasen kakusta?
04.08.2009 |
Otat sen hieman palaneen pihvin, että lapset ja mies saavat ne onnistuneet. Tai juot vettä, että lapset ja mies saavat mehua (jos sitä on vain vähän jäljellä). Sinun tekisi mieli ottaa jäätelö, mutta huomaat että onkin vain yksi jäljellä, joten et ota sitä, jos vaikka lapsi sen haluaisi. YMS.
Huomioit siis lähes kaikessa perheesi itsesi kustannuksella?
Kommentit (18)
mutta multa lähtikin mies.
Jos on vähän jätskiä en anna kellekään vaan syön salaa itse kaikki. Leivon niin ison kakun että itselle jää isoin pala ja pihviä en syö, vaan ostan itse ja vain itseni kuhafileen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otan aina saman verran kuin muutkin. Joskus otan jopa sen viimeisen jäden ja syös piilossa lapsilta. Itse asiassa aika useinkin...
Kasvatan kyllä tyttäreninkin pitämään puoliaan kahden veljen kanssa.
jos on yksi jäätelö pakkasessa, ja lapset vaikka jo nukkuu, niin kiireellä juoksen että ehdin ennen miestä :D
Ostan salaa kakun ja syön sen kokonaan itse :D
muut etusijalle laittava ihminen, muutenkin kuin oman perheen parissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta asia ei haittaa minua. Illalla voin tehdä itselleni ihanan salaatin ja syödä sen ihan yksin :D Mieheni on myös sellainen, että ottaa huomioon minut ja lapset, eli hän taitaa meillä eniten ajatella meitä muita.
haluan lasteni ymmärtävän, että muillakin ihmisillä on samat oikeudet kuin heillä. jopa äidillä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni on huomaavainen ja tarjoaa minulle sen vikan palasen. Tai päinvastoin. Onneksi meillä on aika eri maku.
Toisinaan myös herkutellaan lapsilta salaa.
jos meillä on pakkasessa kolme jäätelöä ja minä jäisin ilman, kukaan ei saa ottaa jäätelöä. tai sitten jätetään mies ilman. tai sitten en kerro että on edes jäätelöä, ja muiden mentyä nukkumaan syön ne kaikki kolme itse pois.
jos on vain vähän mehua, juon sen itse. muut juokoot vettä.
jos meillä on kakkua, saavat lapset jakaa saman kokoisen palan kuin minkä minä syön itse.
siksi varmaan olenkin jo hieman pulskan puoleinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikemmin pidän puoliani. En esim. anna lasten syödä kaikkea jäätelöä, jos minä tai mies emme ole vielä saaneet.
En myöskään anna lasten syödä omia leipiäni tai keksejäni (gluteenittomia), koska heillä on omiakin.
Joskus teen noin, joskus en. Tietysti lasta suojellaan ja lapsille ei syötetä palaneita tai muuten epäterveellisiä pihvejä, aikuisille voi antaa, jos muuta ei ole.
Kaikille annetaan reilusti, ja en näe mitän syytä olla kokoajan huonommassa asemassa kuin esim. mies. Lapset ovat erityistapaus, mutta heidänkin on hyvä nähdä, että kaikkea ei saa toisten kustannuksella.
Varsinkin sen jätskin syön itse, mutta salaa lapselta ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
järjestys meni niin että ensin mies, sitten lapset ja jos jotain jäi niin minulle. Oli kyse sitten pihvistä tai vaateostoista. Mies ei edes tajunnut kuinka itsekäs oli!
Mykyisessä elämässä olen opetellut 13 vuotta ottamaan vastaan asioita ensimmäisenä:) Vieläkin on vaikeaa kun nykyinen mies sanoo että "äitinne ensin" tai käydään shoppailemassa ja hän kieltäytyy omista hankinnoistaan ostaakseen minulle jotain kivaa. Ihana tunne:D
Mutta toimin kyllä noin esim sen jäätelön kanssa.
Aika usein laitan itselleni aika paljon isomman annoksen jätskiä/kakkua, kun ei ne lapset jaksaisi kuitenkaan mun annoskokoani syödä. :) Usein jemmaan herkkuja kaappeihin ja syön ne salaa lasten nukkumaanmenon jälkeen. Syynä sekin, että lasten ei ole tarvis syödä niin paljon namia. Myönnetään, olen kauhea herkkuperse. :D Ja hoikka kuin pajunvitsa. ;)
MUTTA useimmiten, jos herkkua on tarjolla ja lapsi haluaa sen ainoan/viimeisen palan, lapsen halu menee mun haluni edelle. Miehen jätskin himo ei mene oman jätskin himoni edelle ikinä. Syö sekin välillä pakkasen tyhjäksi herkuista, en ole sen armollisempi minäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muut etusijalle laittava ihminen, muutenkin kuin oman perheen parissa
Yleensä toimin itsekin näin, että muut on etusijalla. Mutta välillä ärsyttää ihan hulluna, kun mies kuvittelee, että saa AINA esim. syödä mun pitsan jääkaapista ja sit suuttuu, jos en annakaan.
Kasvatan kyllä tyttäreninkin pitämään puoliaan kahden veljen kanssa.
ikiuhmiksen siskon ja vaihdevuosia pelkäänvän äidin puristuksessa.
2
tosin yleensä kyllä löytyy herkkuja aina kaapista sen verran, että jokaiselle on jotakin. Eilen 1-vuotiaan nukkuessa meilä oli karkkipussinjämä ja jätskinjämä, ja 5-vuotias asi valita, kumman ottaa. Mutta en pitänyt sitä kovin isona uhrauksena, olisi ollut myös keksipaketti kaapissa, en vain aikonut koskea sillä kertaa siihen.
Mieheni on sellainen, että jos avataan suklaarasia, kysyy, mistä minä pidän erityisesti, eikä syö sitten sitä lajia ainakaan montaa.
Minä tahdon muille ihmisille aina hyvää.
Yleensä kun vieraille laitan tarjolle jotakin hyvää niin laitan reilusti että tiedän riittävän myös minulle, mutta jos ei riitäkkään niin so what!
Kerkiän kyllä arkenakin syömään kaikkea herkkuja kaapista.
Minä ajatteln miestä ja lapsia. Jaan yleensä lapsille suoraan lautasiin ruuan. Mie saa ottaa itse sen verran mitä syö. Hän kysyykin yleensä että onko kaikki syönyt ja voiko hän ottaa loputkin. Jättää myös minulle jos sanon että en ole itse ottanut vielä.
muut etusijalle laittava ihminen, muutenkin kuin oman perheen parissa
Voisin joskus ajatella itseänikin.