Miten saisin miehen ymmärtämään, että intohimo todella kuuluu parisuhteeseen

kokevat tämän kritiikiksi itseään kohtaan, koska pihtaavat.

ja on jopa ollut sellaisia suhteita, että mieskin on ollut aktiivinen:-) Olen kyllä itse ollut aina melko aloitteellinen. Ja ennen tätä avioliittoa minulla on ollut pari muutaman vuoden pituista suhdetta ja kyllä niissä intohimoa on ollut. Eli uuden, mutta monivuotisen ongelman kanssa painin. Mies ei ainakaan näytä, että asia häntä vaivaisi. Kiroaa vaan ainaista kireyttäni!!



-ap

AV pihtaa, ja eivät halua ajatella itseäsi sinun=miehensä asemaan.

luen sitä paraikaa. Samaa ongelmaa ei ole. Me ollaan miehen kanssa yhtä aktiivisia, ainakin suurinpiirtein, joten en osaa auttaa.

mulle vaan paljastui, että meidän tarina on vielä karmeampi...kirja toi lohtua, mutta oli kuitenkin aika pinnallinen.



-ap

miehet tulevat haluttomiksi liian helppojen naisten kanssa. Miehet tarvitsevat (vaikka eivät sitä aina itse tietäisikään) haastetta, muuten mielenkiinto lopahtaa. Eli näin käynyt sinunkin kohdalla.



Toiseksi, mitä tarkoitat sillä, että miten saisit miehen ymmärtämään? Siis ethän sinä voi pakottaa miestäsi himoitsemaan sinua millään keinolla. Ei sellaista voi pakottaa, jos ei nappaa niin ei nappaa.



Ja kolmanneksi, liitto siis ollut aina seksitön. Jos asia häiritsi ennen, pitikö siihen sitten lapsi tehdä?



No, tässä itsekkäässä maailmassa on nähty että äitien ja isien tarpeet menevät lasten hyvinvoinnin edelle. Joten ota se rakastaja tai vaikka ero. Ei se yksi erolapsi lisää tilastoissa tunnu enää missään...

minä hyvä-koko muu av-porukka huono.



Ilman muuta me kaikki muut pihdataan paitsi kakkonen?

mulle riittäis hyvin kerta tai kaksi vuodessa, harmi että se ei riitä puolisolle...

Ehkä me ollaan miehen kanssa näissä asioissa vaan niin erilaisia...en muuten ole ensimmäinen nainen, jota mies ei (avioliitossaan) halua...



-ap

oliko teillä tämä ongelma jo suhteen alussa?

ja en aio kovin monta vuotta enää olla liitossa, kun mies ei LAINKAAN halua? Kyse ei ole pelkästään seksistä, vaan minusta siihen liittyy arvostuksen ym. tunteet - ihan perusasiat. No, periaattessahan voisin saada tyydytystä ulkopuolisesta suhteesta, jos mies haluaisi juuri minua, eikä se olisi pelkkää panemista...mutta, olen herkkä ihastumaan ja olen varonut tilanteita, joissa sydän menisi järjen edelle...ja toisaalta, haluaisin kovasti miestäni, muttei se auta, kun toinen ei halua. Sanoo rakastavansa, on ihan hyvä isä jne.

Olen miettinyt, onkohan aseksuaalinen? Liittomme kovin seksitön aina. En usko, että on toinen nainen - tavallaan olisin helpottunutkin, jos niin olisi.

En halua uhkailla häntä. Ja uskokaa tai älkää, olen kaikkeni yrittänyt viimeiset vuodet. Mikään ei värähdä. Viagrakaan ei auta, jos ei sitä halua ole. Enkä usko fyysiseen ongelmaan, korvien välissä se on, lapsuuden trauma ehkä...hjälp!!!

Alanko siis perheen rikkojaksi omien seksuaalisten tarpeideni takia? (en nyt, mutta kunhan lapsi vähän kasvaa...)

Valitettavasti miehesi ei luultavasti tuosta muutu.

Ajattele asioita itsesi kannalta. Muutakin teillä on vialla kuin tämä seksi? Lapsen on mukavampi olla eronneiden ,onnellisten vanhempien lapsena kuin kärttyisen ydinperheen lapsena. Lapsena aina toivoin että vanhempani olisivat eronneet, eivät sitä silloin tehneet,mutta himskuta rallaa olipahan ainakin NÄENNÄINEN ydinperhe. Totaalisesti pelkkä kulissi.

Hyvää isyyttä tai äitiyttä ero ei pois vie.

heikko libidoltaan, ei se siitä luultavasti muuksi muutu. Jos olet noin onneton, teidän kannattaa miehen kanssa nostaa kissa pöydälle ja kiertelemättä ja sievistelemättä miettiä, miten tästä jatkatte.



Meillä minä olen se heikompi libidoltani, mutta onneksi mieskään ei ole tätä kerran päivässä tai vieraisiin tyyppiä. Meillä halukkuuden eroa ratkaistaan mm. sillä että minä tsemppaan erityisesti omalta osaltani. Yritän nostattaa haluja, huolehdin siitä, että saan tarpeeksi unta jne. Viettelen välillä miehen, ettei hänelle tule sellainen olo, että hänen pitää anella seksiä. Joskus seksin aloittaminen on mun osaltani aika suorittamista, mutta nautin kyllä siitä, kun alkuun päästään. Liian usein sitäkään ei tosin voi tehdä, tai koko hommasta tulee vastenmielistä.



Toisaalta mieskin on ymmärtänyt jo tämän eromme, ja on opetellut tulkitsemaan mua näissä asioissa. Kun näkee, että mulla on paha päivä takana, ei edes vihjaise seksiin (koska tietää, että silloin se vain ärsyttäisi) vaan antaa mun olla omissa oloissani. Tai sitten katsotaan yhdessä leffaa tms. Ei myöskään ikinä painosta mua seksiin millään tavalla tai syyllistä mua haluttomuudestani.



Mutta kuten sanottu, meillä halujen ero ei ole iso, ja joskus käy niinkin, että minä saan pakit, kun mies on väsynyt. Voin kuvitella, että jos toinen haluaa koko ajan ja toinen ei koskaan, tilanne on aika epätoivoinen. :/

joo, kyllä ongelma on ollut muutaman seurustelukuukauden jälkeen "aina". Kyllä tässä pitää (taas) kissa nostaa pöydälle. Mua lohduttaisi sekin, että tietäisin, miten asiat oikeasti ovat. Siis onko tosiaan heikko libido tms.? Eilen tuli juttua kaveripariskunnasta ja tulkitsin miehen jutuista, ettei TODELLAKAAN ajattele seksiä...en tiedä, mihin koko libidonsa on sysännyt!



Joo, meillä on usein kivaa yhdessä, mutta kyllä tämä juttu mua rassaa ja tekee kireäksi, kyyniseksikin. Olen niin tykännyt nauttia seksistä, on äärimmäisen ihanaa, kun mies haluaa! Ja itse suoritus, tietty. Mieheni varmaan haluaisi vanhanaikaisen romanttisen suhteen, jossa läheisyyttä ym., muttei seksiä. Minäkin pidän läheisyydestä, mutta vuosikausien pettymys, ettei läheisyys koskaan johda mihinkään, on piinaavaa! Kun mulle on ihan luontevaa, että kun ollaan lähellä, niin alkaa tehdä mieli...ei aina tarvitse, mutta edes joskus...



Olen miettinyt asioita lähinnä eteenpäin. Seuraavat 5-10 vuotta saattavat vierähtää näin, mutta sitten olisi kurjaa huomata, kuinka ihanasta asiasta on jäänyt "paitsi". Minä olen sellainen "miellyttäjä"-tyyppi ja olisi ihanaa tuottaa seksuaalista mielihyvää miehelle. Mun maailma on varmaan kiero, mutta tuntisin itseni enemmän naiseksi! Nyt olen äiti, ystävä, kämppis.



Minä en ole seksuaalisuuttani haudannut. Katselen usein miestäni ja toki muita miehiä ja mietin, millaista olisi...



-ap

Varmaankaan ei jos asia ei häntä itseään vaivaa. Syy heikkoon libidoon voi olla ihan fyysinen. Esim. matala testosteronitaso saattaa aiheuttaa. On toki olemassa ihmisiä, joilla on heikko libido ilman mitään varsinaista syytä. Sehän ei sinäänsä ole ongelma jos se ei ole ongelma parisuhteen toiselle osapuolelle kuten teillä on. Onko teillä millainen keskusteluyhteys olemassa? Voitteko jutella toiveistanne ja haluistanne? Varmasti vaikea tilanne kyllä.

Tietääkseni antiseksuaalisuus ei ole kovin yleistä?

en saa miehestä mitään irti tai vastaukset ovat ristiriitaisia. Aion pian taas yrittää, kertoa sitten vaikka vaan omista haluistani, enkä kysyä tai tivata mitään.



Ei ole käynyt lääkärissä, eikä yleensä mene minkään vaivan takia, jahkaa ja jahkaa.



Vaikeita asioita. Itse näen aika mustavalkoisesti, että meidän parisuhteen ongelmat johtuvat siitä, ettei fyysistä yhteyttä ole. Olemme etäisiä, epävarmoja toistemme ajatuksista, tunteista ym. (mies vielä enemmän epävarma).



Työelämässä haen sitten hyväksyntää - viaton flirtti työpaikalla on ihanaa! Ainakin miehet vielä pitävät naisena, vaikka oma mies ei.



-ap

miehen suuntautuneisuudesta en tiedä, melko homofobinen on, mutta eikö kaikki miehet? Olen toki tätäkin miettinyt. Mutta mielestäni katselee naisia sillä silmällä, välillä jopa häiritsevästi. Suhteemme alkuaikoina loukkasikin joskus, kun avoimesti flirttaili muiden kanssa. Mutta ei kai tämä heteroutta "todista".

siis auitähän miehenkin haluttomuuteen voi olla monia, mutta jos sanot, että mies on epävarma, niin ehkä koko homman ydin on siinä - millaista palautetta on saanut sinulta seksin jälkeen/ aikana? Oletko jatkuvasti neuvomassa miten ja mitä pitää tehdä? Joskus sekin, kun on tullut kerran torjutuksi, saattaa viedä halut täysin vuosiksi...



mutta jos jo ollut edellisissä suhteissa samanlainen, niin kuin viittasit, niin sitten ei taida vaan haluttaa... kannattaisi keskustella voisiko kuitenkin hoidella sua kun sua haluttaa vaikkei itse haluttaisi... käsipelillä jne, niinhän ne monet naiset toimii...

ei siis seksiin liittyvää epävarmuutta alunperin vaan nyt viimeaikoina epävarmuutta minun tunteista häntä kohtaan...seksi oli LOISTAVAA silloin takavuosina - siis minun mielestä ainakin!



-ap

miehen suuntautuneisuudesta en tiedä, melko homofobinen on, mutta eikö kaikki miehet?

Ei heteromies suinkaan ole homokammoinen. Eikös jossain ulkomaanpolitiikassakin ole ollut juttua että oikein homovihamielinen mies osoittautuikin itse lopulta homoksi.