Lue keskustelun säännöt.
Jos vielä saan lapsia, en ota epiduraalia
02.08.2009 |
Esikoisella oli epiduraali ja synnytys oli hidas, supistukset kipeitä ja en saanut liikkua sängystä mihinkään 10 tuntiin vaan makasin siinä kiinnitettynä kymmeniin piuhoihin niin, etten voinut edes kylkeä kääntää ilman apua.
Ponnistusvaiheessa taas olin liian turta vyötäröstä alaspäin, että hommasta ei meinannut tulla mitään.
En aio ottaa enää koskaan epiduraalia, kaikki muu käy.
Kommentit (11)
toinen oli nopea, kivuton ja aivan ihana synnytys
ensimmäisen synnytin tunnettoman lahnana "sängynpohjalla". Mies sanoi aina, että nyt sua supistaa ponnista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minä taas en ole mikään elohopea, että pitäisi koko ajan liikkua johonkin, jopa synnytyksessä.
Minulle kelpasi hyvin se, että makasin sen 10h pedillä ja palvelu pelasi :) Toki vessassa kävin välillä nokosten ohella.
Helpompaa tapaa ei olekaan synnyttää kun epiduraalin kanssa, tämä on minun kokemukseni.
Ponnistusvaihe oli helppo ja kivuton epin ansiosta. Tunsin tarpeen ponnistaa, mutta en kipua. En keksi mitään syytä miksi epiduraali olisi haitannut synnytystä!
synnytystä. Lopulta jo supistukset heikkenivät. Seuraavat tulleetkin lähes luomuna, ilokaasu "näennäislääkkeenä".
vaan minut katetroitiin 3 kertaa synnytyksen aikana.
Ja myös meinasin joutua leikkaukseen sen takia että epiduraali annettiin liian aikaisin ja avautuminen tyssäsi tuntikausiksi neljään senttiin.
Ehdottomasti ei epiduraalille ens kerralla, tulen kyllä sitten kertomaan kokemukseni!
ap
Mutta sitten tosipaikan tullen halusinkin järeän puudutteen ja sain spinaalin, sen kanssa meni tosi hyvin. Kolmannella kerralla taas karjuin spinaalia jo synnytyssaliin tullessani mutta jouduin tyytymään epiduraaliin. Tosin ihan hyvin meni senkin kanssa sillä kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei siellä paljo oo valinnanvaraa. sukista kiinni vaan ja ponnistat...
ilokaasusta vedin itteni melkeen tajuttomaks, piti ottaa se maski pois multa- ja epiduraali ei poistanut kipua, vaan siirsi sen luuhun
Mikä toisille sopii, toisille ei. Niinhän se menee, kerro sitten, kun olet saanut vauvan, että miten meni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen ilokaasua jota itse olen käyttänyt onnistuneesti. Epiduraalia en ottanut juuri sen vuoksi että vaikeuttaa ja pitkittää ponnistusvaihetta.
Yksi täysin luomu synnytys on koettu ja kyllä siitä selviää, ensimmäinen tuli luomuna vuonna kivi ja kuokka.
Muistakaahan mammat kuitenkin, että synnyttäjät ja kokemukset ovat erilaisia. Minä olen synnyttänyt kahdesti, kerran epiduraalilla ja kerran ilman.
Epiduraalin kanssa tuli selvä ponnistustarve ja kaiken kaikkiaan ponnistaminen oli helppoa.
Luomusynnytyksessä taas ei tullut ponnistustarvetta ollenkaan. Ponnistaminen oli varsin hankalaa ja kivuliasta.
Tämän perusteella minun varmaan suositella kaikille epiduraalia ponnistusvaiheen helpottamiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistakaahan mammat kuitenkin, että synnyttäjät ja kokemukset ovat erilaisia. Minä olen synnyttänyt kahdesti, kerran epiduraalilla ja kerran ilman.
Epiduraalin kanssa tuli selvä ponnistustarve ja kaiken kaikkiaan ponnistaminen oli helppoa.
Luomusynnytyksessä taas ei tullut ponnistustarvetta ollenkaan. Ponnistaminen oli varsin hankalaa ja kivuliasta.
Tämän perusteella minun varmaan suositella kaikille epiduraalia ponnistusvaiheen helpottamiseksi?
Enkä edes luomusynnytyksestä puhunut mitään, en tiedä pystyisinkö siihen vaikka haluaisin. Mutta epiduraali oli minulle kamala kokemus. Kaikista hirveintä oli juuri se, etten saanut liikkua mihinkään.
Seuraavaksi otan sellaisen puudutuksen, jossa saan liikkua. Liikkuminen ja pystyssä oleminenhan sitä synnytystä edistää. Ja haluan myös ammeeseen.
Olenpa viisaampi seuraavalla kerralla. En tajunnut synnytyksen aikana, että voin ottaa myös muuta kivunlievitystä epiduraalin lisäksi, eivätkä kätilöt (Silloin harvoin kun huoneessa kävivät) minulle mitään lisäkivunlievitystä edes tarjonneet, vaikka näkivät että olen todella kipeä. Heillä oli niin kiire.
Mutta eipä minulla silti mitään synnytyspelkoja jäänyt.. :)
ap
Että kokeilisin seuraavan kerran (?) ilman epiduraalia. Minulla se selkeästi keskeytti avautumisen, ja meinasin joutua sektioon sen takia. Toisaalta ponnistaminen oli kyllä ihan siedettävää, sitten kun homma viimein lähti uudelleen käyntiin. Olisin kyllä sättinyt itseäni pahemman kerran, jos olisin joutunut sektioon sen takia, että en sanonut ei sille puudutukselle. Kun en nyt missään kuolemanhädässä kuitenkaan ollut niiden kipujen kanssa. Tyhmää kyllä, että nämä päätökset jätetään äidille (otin, kun sitä minulle suositeltiin), eivätkä asiantuntijat huomaa, milloin epiduraali kannattaa unohtaa. Itselläni oli niiiin hidasta se avautuminen, että nyt kun ajattelee, niin ei mitään järkeä puuduttaa paikkoja, jotka muutenkin toimivat heikosti.