Nainen joka ei halua lapsia

onnelliseen elämään..

Kaikki ei vaan todellakaan halua lapsia, ja se on heidän asiansa.



En mäkään erityisemmin (muiden) lapsista pidä, mutta toki olen onnellinen odottaessani sitä yhtä ja ainokaista tulevaksi meidän perheenjäseneksi.

Ap, 12 ja muutama muu ovat mustavalkoisia ajatuksineen. Haluan itsekin lapsia ja odotankin ensimmäistä parasta aikaa. Tämä ei ole kuitenkaan minulle itsestäänselvyys, vaan olen käynyt läpi lapsiin kohdistuvan kriittisen vaiheen, jossa pohdin haluanko itse ollenkaan lapsia ja hankintaanko niitä vain, koska niin "kuuluu" tehdä. Olen itse suurperheestä ja tiedän kyllä mitä lapsiperheenelämä on.



Oikean miehen tavattuani, lapsi tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta. Minulla on takana pitkän kaavan mukaan vietetty nuoruus, paljon harrastuksia, vaihto-opiskelu ulkomailla ja ulkomaanmatkoja. Olen onnellinen, että tätä tapahtumarikasta elämäntarinaani tulee täydentämään vielä oma perhe. Koen, että pitkänkaavan nuoruuden jälkeen olen kypsempi ja parempi äiti. Parikymmpisenä minusta ei olisi ollut äidiksi.



Ymmärrän täysin niitä, jotka eivät halua omia lapsia. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla nainen ja elää elämäänsä. Nainen on nainen ilman jälkikasvua. Me elämme aikaa, jolloin nainen saa päättää haluaako lapsia vai ei. Itse koen olevani sen varran kypsä, että voin myöntää, ettei kaikkien elmäntarkoitus tarvitse olla lapsen hankita.



Minä säälin niitä naisia, jotka ottavat lapset vastaan ilman kriittistä pohdintaa siitä, että haluaako edes lapsia. Itse haluan, mutta kaikkien ei tarvitse haluta. Meidän ei tarvitse olla samanlaisia.

naiset joiden maailmankatsomus jää niin suppeaksi, että luulee, että kaikkien naisten pitää elää elämänsä samalla tavalla kuin itse tekee. Yleensä näin ajattelee juuri liian aikaisin äidiksi tulleet teiniäidit joilta on jäänyt se elämä näkemättä ja sivistys hankkimatta.

12 kommentin kirjoittaja!! Oletko jotenkin sairas? Eihän tällainen tilitys ole normaalia!! Nainen ei ole mikään sairas vauva kone! Itse vihaan lapsia, ja en missään universumissa halua lapsia ja niiden tuomaa rahan kulutusta, oman ajan menetystä ja ties mitä siihen rumbaan kuuluu. Mielestäni elämässä on niin paljon muita hienoja, UPEITA asioita joihin ei todellakaan kuulu lapset. Naisia on erilaisia kuten miehiäkin. Ei ole normaalia, että suhtaudut noin asiaan... Ei todellakaan ole. Mieheni tietää etten halua lapsia ja olemme sen yhdessä päättäneet että elämämme on omistettu toisillemme ja muille upeille asioille!

Mulla on useita ystäviä, ketkä eivät lapsia halua. Yhdenkään suusta en ole kuullut syyksi, että eivät pidä lapsista, eivät jaksa sitä sotkua tai että haluavat bilettää/tehdä mitä huvittaa. Jokaisella heistä perimmäinen syy on se, että tämä maailma on paska paikka, jossa on jo tarpeeksi ihmisiä.

En mitään erityistä - jotkut haluaa lapsia, toiset ei.

Enolevauvakone kirjoitti:

12 kommentin kirjoittaja!! Oletko jotenkin sairas? Eihän tällainen tilitys ole normaalia!! Nainen ei ole mikään sairas vauva kone! Itse vihaan lapsia, ja en missään universumissa halua lapsia ja niiden tuomaa rahan kulutusta, oman ajan menetystä ja ties mitä siihen rumbaan kuuluu. Mielestäni elämässä on niin paljon muita hienoja, UPEITA asioita joihin ei todellakaan kuulu lapset. Naisia on erilaisia kuten miehiäkin. Ei ole normaalia, että suhtaudut noin asiaan... Ei todellakaan ole. Mieheni tietää etten halua lapsia ja olemme sen yhdessä päättäneet että elämämme on omistettu toisillemme ja muille upeille asioille!

Et taida itsekkään ihan terve, jos oikeasti _vihaat_ lapsia. Luulis tässä maailmassa vähän järkevämpääkin vihattavaa olevan.

10 vuotta vanha ketju?

Mä olen itse sellainen nainen. Kun olin lapsi, oli maailmassa monenlaista kriisiä: kylmää sotaa, Afrikan nälänhätää, happosateita Keski-Euroopassa. Monta kertaa jo silloin mietin, että ei, en halua tehdä lapsia tällaiseen maailmaan, jossa on ihmisiä jo ennestään liikaa. 

Toinen asia oli että huomasin tarkkaan kaiken kärsimyksen mihin nyt ihminen väistämättä törmää. Mummo kuoli, lemmikkieläimiä välillä kuoli, jollekin tuli kivulias sairaus, joku joutui leikkaukseen joka epäonnistui, moni oli ahdistunut ja vihainen ilman näkyvää syytä. Kaikesta kärsimyksestkin mitä näin, jo kouluiässä ajattelin, että ei, en olisi halunnut itse syntyä enkä halua synnyttää ikinä tänne kärsimään yhtään ihmistä lisää. 

Siinä iässä kaikkia lähinnä hyväntahtoisesti hymyilytti, että kylläpä lapsukainen miettii vakavia. Ja olettivat että kyllä se mieli muuttuu iän myötä, viimeistään sitten kun rakastuu ja löytää oikean miehen. Mutta ei, nyt olen 44 ja edelleen olen sitä mieltä että en halua yhtäkään elävää olentoa tähän maailmaan kärsimään tuottaa, en edes koiran tai kissanpentua ottaa, etten tue lisäkärsijöiden tuottamista tähän maailmaan.

Mieluummin kysyisin miksi joku vielä haluaa olla turvonnut pulla, revenneen alapään ja toistakymmentä vuotta olla omaishoitaja kiittämättömille kersoille. Ehkä lapsia tarvittiin junttikulttuurissa työvoimaksi pellolle. 2000 luvulla ei olla enää jälkikasvun varassa - onneksi.

Vierailija kirjoitti:

...

Jokainen elää toki elämänsä omalla tyylillään mutta jotenkin itselle on käsittämätön ajatus ettei elämään kuuluisi lapsia, ...

Kyllä on epälooginen lause. Sanot, että jokainen saa elää omalla tyylillään, mutta et käsitä, että muilla voi olla erilaisia mielipiteitä. Yritä nyt päättää.

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olette naisesta joka ei halua lapsia koskaan? Tarkoitan siis aikuista naista, en mitään parikymppistä biletypyä joka sanoo inhoavansa lapsia. Työkaverini on 30+ pitkäaikaisessa avoliitossa ja heillä ei ole lapsia, asiasta ei ole se kummemmin ollut puhetta kunnes kertoi viime viikolla menevänsä syksyllä sterilisaatioon koska ei halua koskaan lapsia, kertoi ettei edes pidä lapsista eikä siis koskaan niitä halua.

Jokainen elää toki elämänsä omalla tyylillään mutta jotenkin itselle on käsittämätön ajatus ettei elämään kuuluisi lapsia, itse olen tiennyt aina että lapsia haluan ja onneksi niitä sainkin, kaksi poikaa ja yksi tytär ovat ilonamme.

Mitä mieltä pitäisi olla? Jokainen eläköön vapaasti omalla tavallaan, jollei siitä ole muille haittaa. -perheellinen

Vierailija kirjoitti:

Lasten tekeminen pakottaa ihmisen tajuamaan oman rajallisuutensa ja epätäydellisyytensä hyvin konkreettisella tavalla arjessa. Lapseton ihminen oppii tiedostamattaan välttelemään tuollaisia kipukohtia itsessään ja elämässään.

Tämän tajusin itse sen takia, että tein lapset verrattain vanhana, toisin kuin hyvin monet tämän palstan osallistujat.

Lapsettomat kaverini tuntuvat ajoittain hyvin itsekeskeisiltä, mikä ei ole ihme, sillä eihän heidän ole mikään pakko laittaa omia tarpeitaan syrjään muitten tarpeiden takia.

Ai, minä kun luulin, että en halua lapsia, kun en pidä lapsista. En jaksa kuunnella sitä meteliä mikä niistä lähtee, käyttää aikaani imettämiseen/päiväkotikuskaamiseen/koululäksyjen kuulusteluun/hiukkalaatikon reunalla kökkimiseen jne. En halua käyttää vähiä varojani moiseen, enkä pidä sotkuisista asunnoista, jotka pursuavat kaikkea lapsikrääsää. En näe lapsiperhe-elämässä ainuttakaan osa-aluetta, jota haluaisin kokea, vaan pidän sitä vastanmielisenä "vankilana".

Näin siis luulin asian olevan, mutta kyse onkin etten tiedosta rajallisuuttani ja epätäydellisyyttäni. 😂😂😂

Miehet lähtevät kuitenkin aina sen vapaaehtoislapsettoman naisen synnyttämättömän timmin toosan perään kun oma lapsiperhearki alkaa tuntua helvetiltä ja oma vaimo pelkältä epäseksikkäältä äitihahmolta.

Maailmassa on liikaa väkeä, onneksi on niitä jotka ymmärtävät olla lisääntymättä.

En halua minäkään

Jos hedelmällisessä iässä ei ole edes miestä, ei tarvitse kovin aktiivisesti pähkäillä haluaako lapsen. 

Vierailija kirjoitti:

Mieluummin kysyisin miksi joku vielä haluaa olla turvonnut pulla, revenneen alapään ja toistakymmentä vuotta olla omaishoitaja kiittämättömille kersoille. Ehkä lapsia tarvittiin junttikulttuurissa työvoimaksi pellolle. 2000 luvulla ei olla enää jälkikasvun varassa - onneksi.

AAMEN!

Minä taas en ymmärrä, miksi sinun pitäisi ymmärtää, jos joku ei halua lapsia. Ei hänkään varmaan ymmärrä sinun valintaasi, miksi pitäisikään.

Itselläni on lapsia, olen niitä myös aina halunnut. Silti ymmärrän hyvin, jos joku ei lapsia halua. Mikään ei muuta elämää niin paljon kuin lapset, sitä ennen voi elää itsekästä ja huoletonta elämää, lasten myötä arvojärjestys ja vastuu muuttuu täysin. Ja jos ei edes pidä lapsista, miksi ihmeessä niitä väkisin pitäisi hankkia? Muiden mieliksikö?

Hyvä että uskalletaan tehdä omannäköiset valinnat elämässä, tehdä elämästä juuri itselleen mielekäs. Oli se sitten lapsellinen tai lapseton.

Kaikille ei vaan sovi lapset. Olen itse ihan ns. Tavallinen kohta nelikymppinen terve nainen, avioliitossa, hoitoalalla hyvässä työpaikassa. Lapsia en ole koskaan halunnut. Tykkään koirista ja matkustelusta.. lapset ei vaan ole koskaan kiinnostanut tai perhe-elämä yleisesti millään tasolla. En vaa koe, että minua oltaisiin äidiksi luotu. Olen tyytyväinen valintaani ja samoin mies.