Olen huolissani 16v tytön lapsesta joka
ei itke, ei ilmehdi, aika apaattinen ja tämä tyttö kehuu kuinka kiltti ja ihan se on kun ei huuda.
Sehän ainoita kommunikonti tapoja vauvoilla. Onkohan jokin todella hullusti?
Olemme "koiratuttuja" meillä kummallakin koira ja siitä hänet "tunnen"
Kommentit (98)
Täytyykö edes uskoa, että jos 100 16v asta saisi apsen, niin 50% heistä olisi kypsiä vanhemmuuteen? Hormonit ovat hyrränneet pari vuotta ja seksiä on päätetty harrastaa mutta ehkäisyä ei oe ymmärretty käyttää. Lapsen "hoito" on niin paljon muutakin kuin vaipan vaihtoa ja syöttämistä. Lähinnä poikkeustapauksissa ja suvun tuella 16v lapsi voi turvallisesti ksavaa vanhemmuteen samalla kun kasvu kohti aikuisuutta on täysin kesken. Toivottavasti tyttö hoitaa vauvaansa jonkun vanhemmat avulla. ja turha teinien täällä on haistatella, lapsi ei ole mikään lelu.
kun vastasin ettei 16v:llä ole oikein kokemusta mistään. Ja voin haistaa sen paskankin jos tuot tänne ;). Itse ainakin olin 16 vuotiaana täysi kakara ja taatusti en olis osannut lasta hoitaa. ja varmasti on 16 vuotiaita jotka on joutunut hoitamaan omia sisaruksiaan milloin minkäkin syyn takia, mutta kuuluuko sen ikäisen hoitaa sisaruksiaan? eiköhän se kumminkin kuulu vanhemmille? Itselleni aikoinaan ikä toi kokemusta yleisesti maailmasta ja silloin myös minulla varmuus oman lapsen hoitamiseen kasvoi :) T: 40v , 6 lapsen äiti.
mä sain kaks velipuolta kun olin 14 ja toisen kun olin 15v, ja niitä kyllä ihan vauvasta asti hoidin. Vaihdoin vaippaa, syötin, nukutin, leikin yms. Ei mua kukaan pakottanu, mut mä halusin, kun oon aina kinunnu äitiä tekemään lisää vauvoja kun oon aina lapsista tykänny.
Ja kun mä sitten menin just 18vuotta täyttäneenä synnärille synnyttään omaa vauvaani niin ei mua tarvinnu opettaa kantamaan, kylvettämään ja vaihtamaan vaippaa vauvalle, ku osasin jo. Kun taas mun huonekaveri, varmasti yli 30v ei osannut juuri mitään, ja sille piti opettaa nuo kaikki. Mun opetusvuorolla opetettiin sit vaan mun miestä :) Ainoo missä mua opastettiin oli imetys, jota käsittääkseni on aika hankala toisen vauvalla opiskella minkään ikäsen. :D Eli ei se kuule oo aina kiinni siitä iästä!
mun lapsilla on ikäeroa 2,5 vuotta ja kun toinen oli syntynyt ihan hirvitti vaihtaa vaipat ekalla kerralla niin pienelle. Enkä kyllä kehdannut pyytää kätilöä. Mutta olenkin lähes nelikymppinen ikäloppu.
Keksii pihan miehille jos jonkunlaisia tekosyitä saadakseen olla edes hetken heidän seurasa ;( Se on sydäntä särkevää katsoa.
Tarjoutuu viemään roskat, posti tai muuten vain pakkautuu seuraan.
Ei jokellellut eikä itkenyt ääneen. Monet tutkimukset käytiin, mutta mitään ei löytynyt. Ja niin vaan alkoi puhumaan pikkuhiljaa ja nyt kun on jo 6 v. puhuu jo ihan liikaakin :-)
Eli ihmien on joka tapuksessa niin ihmeellinen kokonaisuus, että kukaan ei tiedä miten mikäkin menee. Vaikka onkin "mykkä"lapsi ei välttämättä ole mitään vikaa...
Täytyykö edes uskoa, että jos 100 16v asta saisi apsen, niin 50% heistä olisi kypsiä vanhemmuuteen? Hormonit ovat hyrränneet pari vuotta ja seksiä on päätetty harrastaa mutta ehkäisyä ei oe ymmärretty käyttää. Lapsen "hoito" on niin paljon muutakin kuin vaipan vaihtoa ja syöttämistä. Lähinnä poikkeustapauksissa ja suvun tuella 16v lapsi voi turvallisesti ksavaa vanhemmuteen samalla kun kasvu kohti aikuisuutta on täysin kesken. Toivottavasti tyttö hoitaa vauvaansa jonkun vanhemmat avulla. ja turha teinien täällä on haistatella, lapsi ei ole mikään lelu.
aina luullut että vauva on nukke ;)
on huono isäsuhde (jos isää ollenkaan, oma äitikin yh) Heti kun joku poika/mies huomio, ollaan housut kintuissa, koska ei ole mitään itsekunnioitusta ja on se "miehennälkä" niin suuri
nuoreen naiseen, jolla on kunnollinen mies, jonka kanssa hän on halunnut tehdä lapsen.
Tuo asia koskee joitakin huonoitsetuntoisia kaikkien kanssa makaavia mitä-lie, joille sitten jokun kohdalla käy vaan vahinko. Mutta täytyy kyllä ikäväkseni kertoa sinulle että tuollaisia on myös vanhemmissa naisissa... :D
Ja joo, kyllä mä tajusin että täällä provoillaan, mutta vastailenpa silti... :D
kun olin juuri täyttänyt 17. Olen pärjännyt ja pärjäään mielestäni äitinä hyvin. Myös mieheni on hyvä isä joka osallistuu ja rakastaa. Nyt olen 19 ja toinen tulossa.. :)
Inhottaa tämmöinen yleistys että nuoret vanhemmat eivät missään nimessä ikinä pärjää ja lopulta yhteiskunta on rappiolla ja kaikki kuolee.. :D on tietty poikkeuksiakin mutta joku raja.
tehtiin ennenkin lapset nuorina, ja niin tehdään
varmaan jatkossakin.
mun lapsilla on ikäeroa 2,5 vuotta ja kun toinen oli syntynyt ihan hirvitti vaihtaa vaipat ekalla kerralla niin pienelle. Enkä kyllä kehdannut pyytää kätilöä. Mutta olenkin lähes nelikymppinen ikäloppu.
Joku vaan väitti ettei esim. 16 vuotiaalla ole mitään kokemusta mistään, ja musta se oli aika outo kommentti... :D
miksi teinit 14-17v tekevät lapsia?
Koulut kesken, ei työtä, ei asuntoa. Se kaikki otetaan yhteiskunnalta, ei itse elätetä sitä lasta.
Onko kiire pois vanhempien nurkista, tehdään siksi niin kun kaverikin teki?
Mihin on kiire?
Että siinä isosisko lykkii sisarustaan.
Ite hoitelin innoissani jo 7 v pikkusisaruksia. Tosin mihinkään pidempään en niitä lykkiny, mutta maalla ny voi omalla tiellä... sen aikaset pre-AV-mammat on varmaan repineet pelihousunsa mut nähdessään!!
On se surullista ja kamalaa katsella kun 14-16v lykkää vaunuja. Sen ikäisten ei pitäisi harrastaa edes seksiä vielä! Varmasti eivät pysty/osaa antaa lapselle kaikkea mitä se tarvitsee. Se näkyy tulevaisuudessa isoina ongelmina kun nuorten yh lapset ovat teinejä ja aikuisia.
ja toivoo että se olisi hänen pikkuveli-,tai sisko.
Polttavat kessua, työntelevät vaunuja pitkin kyliä ilta myöhällä. Se lapsi on vain rahanlähde, jolla saa asunnon ja ruokaa ja tietysti itselle tupakkia ja kaljaa.
ja toivoo että se olisi hänen pikkuveli-,tai sisko. Polttavat kessua, työntelevät vaunuja pitkin kyliä ilta myöhällä. Se lapsi on vain rahanlähde, jolla saa asunnon ja ruokaa ja tietysti itselle tupakkia ja kaljaa.
Ihana kun on kaikkitietäviä av-mammoja täällä :)
miksi teinit 14-17v tekevät lapsia? Koulut kesken, ei työtä, ei asuntoa. Se kaikki otetaan yhteiskunnalta, ei itse elätetä sitä lasta. Onko kiire pois vanhempien nurkista, tehdään siksi niin kun kaverikin teki? Mihin on kiire?
Mut voin kertoo sen mitä itestä tiedän:
Eli mä muutin opiskeleen 15veenä, eli ei sen takia tarvinnu lasta tehä et pääsee pois kotoa. :D Ja sit n. 17v mä löysin ihanan miehen, mua vanhemman. Se sai hyvän työtarjouksen 500km päästä mun opiskelupaikkakunnasta, ja puolen vuoden päästä mä päätin et mä lähden mukaan. Mä olin siinä samassa tallissa töissä jonkun aikaa ja oli tarkotus miettii et mihin meen opiskeleen kun heppakouluja ei lähellä ollut. Mut sit ajateltiin et miehellä on hyvä työ ja mä saan työtä jos tarve vaatii myöhemmin niin nyt ois hyvä aika tehdä lapsi. No, sit ei ku ettiin omaa asuntoa.(oltiin siis vuokralla) Tässä vaiheessa mies sai vielä paremman työtarjouksen taas eri paikasta. No muutettiin taas työn perässä, mä olin viidennellä kuulla. Eka vuokralle, sit löydettiin oma. Ja nyt oon 19 ja meen nyt sit syksyllä opiskeleen uuden ammatin itelleni.
Ei toi musta nyt niin kauheeta oo vai? :D
ja toivoo että se olisi hänen pikkuveli-,tai sisko. Polttavat kessua, työntelevät vaunuja pitkin kyliä ilta myöhällä. Se lapsi on vain rahanlähde, jolla saa asunnon ja ruokaa ja tietysti itselle tupakkia ja kaljaa.
Ihan vaan mainitakseni. :D Ja mun mies meillä käy töissä eikä vauva! :D:D
kuin ottaa TÄYSI VASTUU lapsesta 24/7
Useinhan noihin pieniin yritetään tutustua tarkemmin. Voithan kurkkia vaunuihin ja yrittää naurattaa vauvaa. Kysy äidiltä, joko vauva hymyilee tai nauraa jne. Ja kerro omista kokemuksistasi, ihan hyvällä tarkoituksella. Tämä voi herättää nuoressa äidissä jotain ajatuksia.
kiinnostais tietää, mistä ap tiedät, että vauva on apaattinen eikä ilmehdi? Jos olette koiratuttuja, niin ensimmäinen mielikuva on, että tapaatte esim. koirapuistossa. 2 kk ikäinen vauva on oletettavasi vaunuissa, harva pieni vauva siellä ilmehtii. Varmaan omatkin vauvat ovat olleet aika apaattisen näköisiä, koska ovat olleet vaunuissa aina tyytyväisinä hiljaa.
Mikä tarve täällä on taas lynkata muita äitejä? Ikä ei ratkaise äitiyttä, tekee siitä varmasti erilaista, mutta ei automaattisesti tarkoita huonompaa tai parempaa. Miksi se on niin vaikeata olla arvostelematta toisen elämäntilannetta ja valintoja? Ja ei, en ole itse teini, olen päälle 30v.
meidänkään lapsi vauvana itkenyt eikä huutanut, koska lapsen lapsen perustarpeet oli tyydytetty ja niihin vastattiin heti, kun huomattiin että on vaippa märkä tai lapsella on nälkä.
Niin ja lapsella pidettiin myös erittäin säännöllinen päivärytmi.
Eikä taatusti joku koiranulkoiluttaja olisi pytstynyt tekemään minkäänlaista diagnoosia lapsestani, kun ei kerran hänen kanssaan aikaa vietä!!
isä pitkäaikaistyötön eikä työ halukkuuttakaan löydy, äiti vuorotyöläinen ja ainoa lapsi on 12 v poika. Olisiko pojan tulevaisuuden kannalta eronneet vanhemmat, jolloin ei näkisi maleksivaa isäänsä päivittäin kotona vai onko kuitenkin parempi, että vanhemmat ovat yhdessä vaikkakaan liitto ei näytä aivan tasapainoiselta.