Tiedätkö jonkun joka on koko ikänsä kärsinyt nimestään?
Kun täällä niin usein arvostellaan että miten kukaan voi antaa sellaista ja tuollaista nimeä.
Kommentit (24)
on kärsinyt siitä koko ikänsä. Minusta nimiyhdistelmä on kaunis mutta jos ei tykkää niin ei tykkää?
Samoin kuulema hänen tuttunsa ei pidä nimestään vaan käyttää lempinimeään. Molemmat yli 65v.
Tuhti poika nimeltä Maximus, häntä kiusattiin koulussa ja vielä aikuisenakin hänellä irvaillaan selän takana... :/
Ma ma mansikka Marja, ma ma mansikka Marja ei oikein tykkää kun koulussa lauletaan vielä yläasteellakin.
Aina saa kuulla "Mitä banaani tekee tertussa?" , "Se on Tertun oma asia"...
Tarvitaan vain ilmoitus väestörekisteriin ja se on siinä. Tai sitten voi alkaa käyttää toista nimeään, ja "unohtaa" ensimmäisen nimen.
Aina saa kuulla "Mitä banaani tekee tertussa?" , "Se on Tertun oma asia"...
Se kuuluu kylläkin näin: "Miten päin banaani on tertussa? Se on Tertun oma asia".
olen omaa tavallistakin tavallisempaa nimeäni (tyyliin: Anna Virtanen) Olen ihan tusinatavaraa kaikkialla ja yleinen nimeni on jopa haitannut minua työnsaannissa.
Omille lapsilleni annan kyllä nimet jotka erottuvat massasta. Varsinkin kun sukunimi tulee olemaan se yleinen heilläkin!
Itse olen ainakin kuullut kumpaakin versiota ja vielä jotain kolmattakin! Kukas sen sit tietää mikä niistä tuli ensin???? Muna vai kana?
Aina saa kuulla "Mitä banaani tekee tertussa?" , "Se on Tertun oma asia"...
Se kuuluu kylläkin näin: "Miten päin banaani on tertussa? Se on Tertun oma asia".
Mutta täällä meilläpäin Pilvi on usein Pilivi ja Selma on Selema jne... Hieman myös särki korvaa kun naapurin kaunis Iida-tyttö leikki pihalla ja äitinsä huusi "Iiiiitaaaaaa"...
Jostain syystä häntä kutsuttiin munaksi.
Saukon Anu on ihan oikeasti olemassa. Voin vaan kuvitella kuinka hän kärsii nimestään.
olen omaa tavallistakin tavallisempaa nimeäni (tyyliin: Anna Virtanen) Olen ihan tusinatavaraa kaikkialla ja yleinen nimeni on jopa haitannut minua työnsaannissa. Omille lapsilleni annan kyllä nimet jotka erottuvat massasta. Varsinkin kun sukunimi tulee olemaan se yleinen heilläkin!
itse hiukkasen kärsin erikoisemmasta nimestäni lapsena,mutta jälkikäteen (vaikkapa noissa työhaastatteluissa) harvinaisempi nimi on aina ollut etu enkä missään nimessä olisi ihan tusinanimeä antanut omallekaan lapselle (hiukan harmittelen, että nimi on tulossa kalenteriin ensi vuonna..)
mainitsi useasti että miten hänen äitinsä on voinut vihata häntä niin paljon että antoi hänelle niin ruman nimen. Kuulemma aina sai kärsiä nimensä vuoksi ja äidin siis piti olla ilkeä kun lapselleen sen nimen oli valinnut.
Mummon äiti hylkäsi hänet pienenä lastenkotiin joten muitakin syitä ajatella äidin vihanneen häntä varmasti oli kuin se nimi. (Oikeastaan tuntui että se nimi oli sijaiskärsijänä koko jutussa.)
Nimi on mielestäni ihan kiva ja yleistymään päin nykyään (kun on "mummonimi"). Nimi muuten tarkoittaa "on rakastettu" tms.
Aina saa kuulla "Mitä banaani tekee tertussa?" , "Se on Tertun oma asia"...
paljon mieluummin olisin se tavallinen tuija tai terhi!!! Miettikääpä sitä, kun mietitte lapsellenne nimeä.
En ole edes ujo tai muuten sulkeutunut vaan sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut, mutta ärsyttää kympillä nimeni. Häpesin sitä lapsena ja nyt aikuisena olen vain ärsyyntynyt siitä, että aina saa sen toistaa ja vieläpä tavata, kun jossain nimi pitää mainita!!!
olen omaa tavallistakin tavallisempaa nimeäni (tyyliin: Anna Virtanen) Olen ihan tusinatavaraa kaikkialla ja yleinen nimeni on jopa haitannut minua työnsaannissa.
Omille lapsilleni annan kyllä nimet jotka erottuvat massasta. Varsinkin kun sukunimi tulee olemaan se yleinen heilläkin!
Sitä haukuttiin jo ala-asteella Kari-Pariksi ja sama meninki jatkuu työpaikallakin.