Pystytkö juttelemaan miehesi kanssa vai onko puheenaiheenne

mutta jotenkin siihen ei muka ole enää aikaa lähellekään niin paljon kuin haluaisimme... usein olemme arjen pyörittämisestä niin väsyneitä että rojahdamme vain telkkarin tai netin ääreen ja olemme hiljaa.



Toivottavasti keskusteluyhteys säilyy yli näiden pahimpien ruuhkavuosien, sillä jos se katoaa niin siinä menee kyllä sitten meidän parisuhde.

Ilman järkevää aikuiskontaktia olen eronnut, ja jos enää naisen koskaan otan, on hänen oltava keskustelukykyinen.

Kulttuureistamme paljon (kahden kulttuurin liitto), kielestä, tulevaisuudensuunnitelmista ja haaveista. Harrastuksistamme, tutuista ja tuntemattomista ihmisistä, peloistamme, ajankohtaisista aiheista, miljoonasta satunnaisesta kuriositeetista, mitkä mieleen juolahtavat. En voisi olla läheisessä suhteessa ihmiseen, jonka kanssa keskustelu ei suju.

Toki lapsistakin, mutta ihan kaikista "aikuisten asioistakin". Mies on rakastettuni, mutta myös paras ystäväni. Yhdessä 11v. , aviossa 10v. , neljä lasta alle 10v.

en keksi oikein mitään kiinnostavaa omaan elämääni liittyvää asiaa sen enempää kylä-, kunta-, valtio-, eurooppa-, maailma- kuin aurinkokuntatasollakaan. Olen vaan kotona lasten kanssa ja siinäpä se.

Meidän kaikkien elämään liittyy mitä moninaisempia asioita kylä-, kunta-, valtio-, eurooppa-, maailma- ja aurinkokuntatasolla. Asioita voi pohtia esim. omasta näkökulmasta ja vertailla muihin näkökulmiin. Pienistä tiedonrippeistä saa koottua keskustelun avulla hyvinkin mielenkiintoisia pohdintoja. Oma puoliso on parasta keskusteluseuraa kun häntä näkee niin usein. Samaa aihetta voi käsitellä usein ja haastaa kumppania eri tavoin pohtimaan omia näkemyksiä.

niitä eroja niin paljon tulee, kun ei keskustella...