Anoppi on sitten tuhlannut pikku viikonloppumatkaansa mieheni kanssa

älä välitä tuosta sekopäästä

ketjun mukaan, mutta jaksaa silti marista miehen puuttumista... Pitäisi varmaan olla kolme ihmistä passaamassa tätä masentunutta pikku prinsessaa.

ajattelinkin kun aiemmassa ketjussa kerroit, että anoppisi sairastaa kaksisuuntaista ja oli niin "pakko" päästä juuri nyt heti reissuun, että olisiko hypomaaninen. Kyllähän tuo rahankäyttö ja tohelointi passin kanssa vähän soittaa hälytyskelloja, että vauhtivaihe voi olla tulossa tai jo päällä. Rankka reissu tästä tulee miehellesi, toivottavasti hän jaksaa huolehtia äidistään, ettei pahempia satu.



Tsemppiä sulle, tiedän, että yksin vauvan kanssa on rankkaa. Varsinkin, kun joudut jännittämään oman vointisi puolesta. Uskon, että tulet pärjäämään.

täällä on yks joka EI todellakaan hyppis riemusta kattoon jos mieheni ilmottaisi että lähtee äitinsä kanssa ulkomaille. :O sais samantien muuttaa takaisin äitinsä tykö. piste.

työnsä puolesta. Kaukomatkoja joissa on varauduttava pitkäänkiin oleskeluun. Ei tässä ole vara masentua.



Minusta vaikuttaa että tämä anoppi on piikki sinun lihassa joka tekee kipeää.



Itse olen itsenäinen nainen, että onneksi ei tarvitse jaaritella toisten raha-asioita.



Ja muista lääkärikin on vain ihminen joka voi tehdä vääriä diagnooseja, ei hän ole mikään jumala jota uskotaan empimättä.



Masentuneen paperit on suhteellisen helppo hakea...aina löytyy jokin syy masennukseen. Jos ei naapurin kissoista, niin sitten vaikka siitä tuhlaavasta anopista. "Se on sinun syy" että masennun.

alkaa olla jo aikamoisen rankkaa mullakin. Pakko ottaa välillä irtiottoja kotoa pois, jottei sairastu itsekin. Avioeroa aina välillä mielessäni harkitsen.



Joten ymmärrän hyvin ap:n miestä, ja tavallaan ap:takin koska masentunut on kovin itsekeskeinen. Ap:lle kuitenkin sanoisin että jaksamisen rajat voi tulla miehellesikin vastaan.

ajattelinkin kun aiemmassa ketjussa kerroit, että anoppisi sairastaa kaksisuuntaista ja oli niin "pakko" päästä juuri nyt heti reissuun, että olisiko hypomaaninen. Kyllähän tuo rahankäyttö ja tohelointi passin kanssa vähän soittaa hälytyskelloja, että vauhtivaihe voi olla tulossa tai jo päällä. Rankka reissu tästä tulee miehellesi, toivottavasti hän jaksaa huolehtia äidistään, ettei pahempia satu.

Tsemppiä sulle, tiedän, että yksin vauvan kanssa on rankkaa. Varsinkin, kun joudut jännittämään oman vointisi puolesta. Uskon, että tulet pärjäämään.

Surullista katseltavaa. Itse vetäydyin vauvan kanssa makkariin, kun en jaksa tuota tohelointia yhtään enempää. Edellisessä maniavaiheessa osti jääkaapin, mikron, pakastinarkun, leivänpaahtimen, astianpesukoneenja tilasi läjän sopimattomia vaatteita Ellokselta. Ja siis entiset kodinkoneet olivat täysin toimivia.

Uskon, että pärjään. Keskustelin miehen kanssa ja luotan nyt itseeni hieman paremmin. Oma äitini tulee onneksi käymään viikonloppuna.

Synnytyksestä 2 vuotta aikaa, päivittäin tulee mietittyä miksi edes elän. :/ Että sellainen "muotidiagnoosi"...kaikki miehen läheiset toki kokevat että vikaa on vain ja ainoastaan minussa, samoin vetävät tuon masennukseni syyksi jos suutun aiheesta miehelle. Raivostuttavaa...tsemppiä ap!!

tuosta: ihan oikeasti, appivanhemmilla ei ole juurikaan rahaa?

Mieheni vanhemmat oli meidän mielestä "köyhiä" ja elivät eläkkeillä.

Surkuttelivat aina miten on kaikki kallista ja ostivat vain todella pakollisia ostoksia.

Taloaan eivät raaskineet korjata vaikka olisimme auttaneet jne..

..ja kun heidät aika jätti tässä joku vuosi sitten miehelleni ja hänen veljelleen oli shokki edessä sen jälkeen.

appivanhemmilla olikin iso omaisuus tilillä + talo tiloineen ja mökki heille perinnöksi.

Eivät vain raaskineet tuhalta, kun nyky maailmassa kaikki oli/on kallista.

Että voitkos olla varma? Hoidatko heidän tilejään vai mistä tiedät?

Miehenikin luuli tietävänsä hyvin omien vanhempiensa tilanteen jne...

Ihan oikeasti, appivanhemmilla ei ole juurikaan rahaa.

ap

Eihän ne sinun rahojasi ole ja "vauvasikin" on jo melkein vuoden. Opettele välillä pärjäämään yksinkin.

Ei ymmärrä.. Mä ainakin varaisin itelle leffan, syötävää ja viettäsin laatuaikaa YKSIN!!! Kerrankin ku mies ei olis kotona. Ja joo mä oon helvetin väsyny, vauva 4kk ja uhmis viel kotona. Oon tyytyväinen ku mies välillä on pois kotoa.. Noh meitä on sit moneks.

Meidän vauva ei siis nukkunut suurimman osan vuorokautta vaan päinvastoin valvoi suurimman osan ja vaati huomiota. Sen väsymyksen muistan vieläkin kauhulla. Jos mies olisi silloin lähtenyt lomailemaan, niin en taatusti olisi katsonut sitä hyvällä. Kävi hän viikon/muutaman päivän työmatkoilla ja ne oli vain selvittävä yksin.

Tsemppiä ap!

Ei ymmärrä.. Mä ainakin varaisin itelle leffan, syötävää ja viettäsin laatuaikaa YKSIN!!! Kerrankin ku mies ei olis kotona. Ja joo mä oon helvetin väsyny, vauva 4kk ja uhmis viel kotona. Oon tyytyväinen ku mies välillä on pois kotoa.. Noh meitä on sit moneks.

Juu 2kk ja uhmis kotona, joten hyvä jos "ikuinen lapsi" välillä pois ;-)

Sen väsymyksen muistan vieläkin kauhulla.

Siellähän kökkii ilman vaatteita. Veikkaan, että jäi tulliin.



ap

myös vahingonilo, ilkeily ja kateus? Onko ihan lääkäri näin sanonut?

myös vahingonilo, ilkeily ja kateus? Onko ihan lääkäri näin sanonut?

Vahingoniloa, joo, kateellinen en ole.

ap

myös vahingonilo, ilkeily ja kateus? Onko ihan lääkäri näin sanonut?

Vahingoniloa, joo, kateellinen en ole. ap

olet vahingoniloinen sairaan ihmisen toilailuista??

Kerroit, että anoppisisi sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Hän tarvitsee apua ja tukea. Niin kuin sinäkin, kun kerran sairas olet. Et varmaankaan haluaisi, että sinulle oltaisiin vahingoniloinen masennuksestasi. Vai kuinka?

Jos ap on aito, niin hoitoon, ja jos ei, niin ehkä hoitoon sittenkin.

En käsitä miten tämä tyyppi jaksaa, oli provo tai ei.

Olen yllättynyt!

Olin ihan 100% varma että ap kehittää itselleen sen kamalan relapsin ja matka täytyy kätevästi peruuttaa sen takia. Että se mies kumminkin pääsi reissuun!