Pettäjät! Miksi ette eroa edellisestä suhteestanne...

Ei eroon puolison suostumusta tarvita.

Eikö pelkkä hetkellinen lihan himo riitä?



Itse ihastuin toiseen paljon ja rakastin vielä "omaanikin". Ja kyllä, on mahdollista tykätä/rakastaa kahta samaan aikaan.



En olisi halunnut pettää, mutta "ajauduin" siihen humalapäissäni.

mutta kun on 2 lasta, on pakko koittaa neuvotella muutenkin kuin keräämällä kamat.

Ehkä se oli viimeinen keino osoittaa oma epätoivo.

luulenpa, että arvon pettäjiä mollaavat ovat monet itse olleet kovin haluttomia muuttamaan mitään liitossaan - jos unohdetaan patologiset pettäjät, jotka todellakin ovat "päästään pipejä", on sellaisiakin, jotka eivät kuuna päivänä kuvitelleet ryhtyvänsä pettäjiksi, vaikka kotielämä olisi mitä kamalin. Mutta sitoutuminen perheeseen, lapsiin ja huoltajuuteen on niin vahvaa, että kestää nöyryytykset vuodesta toiseen.

Kunnes vastaan tulee ihminen, joka avaa silmät, että elämä voisi todellakin olla toisenlainen. Ja siinä vaiheessa tullaan tuohon "pettämisvaiheeseen", sillä vaikka ero tulisikin ennen uuden suhteen toteuttamista, ei tätä kuitenkaan ns petetty uskoisi.

Näin siis meillä.

Ai niin - minä olin se petetty, mutta myönnän nyt myöhemmin, että itsepä olin kaivanut nenästäni verta, sillä pidin miestäni todellakin itsestään selvänä enkä ollut juuri se rakastavin vaimo.

No - otin opikseni ja olen nykyään uudessa ihmissuhteessa ja voitte uskoa, että pidän miehestäni ja parisuhteestamme parempaa huolta.

ja tahtovat jatkossakin elää hänen kanssaan. Tekee kuitenkin mieli vähän muitakin ja heitäkin kohtaan tunteet leimahtelee... joten helpolta vaikuttava ratkaisu on vaimon/miehen selän takana käydä kiksauttamassa vähän muitakin ja viettää heidänkin kanssaan romanttisia tunnelmia. Sitten onkin kiva sykäyttävien hetkien jälkeen palata takaisin oman tutun ja turvallisen puolison viereen. Niin itse en ole pettänyt, mutta minua on petetty. Noin ne pettäjät ajattelee.

Siksi että;



- minun piti ensin varmistua, että varmasti rakastan tätä toista miestä, enkä lähde vain ihastuksen takia avioliitostani.



- Minun piti kokeilla tämäm uusi mies perin pohjin ennen kuin voin varmasti sanoa haluavani tuhota tämän takia perheidyllimme.



- Piti kokeilla toimiiko seksi, toimiiko suhde, ym.



- Oli pakko elää "kaksoiselämää" jonkun aikaa, jotta asiat ratkesivat.



- En ollut vain ihastunut, kyllä se oli rakkautta



- toki tiesin tehneeni väärin aviomiestäni kohtaan, mutta seurasin tunteitani



T. Miestä vaihtanut, onnellisesti uusissa naimisissa kohta 5 vuotta! Kannatti.

Nykyajan ihmisillä ei ole itsehillintää, järkeä, itsekunnioitusta, kykyä kunnioittaa toisia eikä empatiakykyä. Se on se syy. "Olin niin ihastunut, olin niin kännissä, en vaan VOINUT MITÄÄN" blaa blaa. Paskotteko te vieraisiin hyppijät housuunnekin aina heti kun alkaa tuntua sille, että nyt tarttee saada paskoa?

Eikö pelkkä hetkellinen lihan himo riitä? Itse ihastuin toiseen paljon ja rakastin vielä "omaanikin". Ja kyllä, on mahdollista tykätä/rakastaa kahta samaan aikaan. En olisi halunnut pettää, mutta "ajauduin" siihen humalapäissäni.

ja tahtovat jatkossakin elää hänen kanssaan. Tekee kuitenkin mieli vähän muitakin ja heitäkin kohtaan tunteet leimahtelee... joten helpolta vaikuttava ratkaisu on vaimon/miehen selän takana käydä kiksauttamassa vähän muitakin ja viettää heidänkin kanssaan romanttisia tunnelmia. Sitten onkin kiva sykäyttävien hetkien jälkeen palata takaisin oman tutun ja turvallisen puolison viereen. Niin itse en ole pettänyt, mutta minua on petetty. Noin ne pettäjät ajattelee.

mitä pettäjä ajattelee, jos et itse ole sitä puolta kokenut? Varmasti löytyy monen monta petturia, joka toimmi ja ajattelee niin kuin yllä kuvasit. Mutta ei pidä yleistää. Olen itse pettävä osapuoli. En rakasta puolisoani siten kun puolisoa kuuluisi rakastaa. Rakkaan kakkosen tapaamisen jälkeen ei tahtoisi mennä kotin. Eläisin elämääni niin paljon mielummin hänen kanssaan. Mutta lasten takia pidän mölyt mahassa ja kulissit kasassa. Millään en voi lapsia erottaa isästään ja viedä heitä toiselle puolelle Suomea. Myöskään en voi tehdä sitä, että jättäisin lapseni isälle ja lähtisin itse.

Totta helvetissä tiedän, että en tee oikein miestäni kohtaan. Yritän vain sanoa sen, että olosuhteet eroon ja uuden suhteen luomiseen ei aina ole niin helpot. On ajateltava lapsia ja heidän tapaamisiaan molempien vanhempien kanssa. Eikä monikaan meistä ole niin uhkarohkea että hyppäisi uuteen suhteeseen vanhasta ennen kuin on varma siitä, että uuden kanssa asiat sujuvat.

Siksi että;

- minun piti ensin varmistua, että varmasti rakastan tätä toista miestä, enkä lähde vain ihastuksen takia avioliitostani.

- Minun piti kokeilla tämäm uusi mies perin pohjin ennen kuin voin varmasti sanoa haluavani tuhota tämän takia perheidyllimme.

- Piti kokeilla toimiiko seksi, toimiiko suhde, ym.

- Oli pakko elää "kaksoiselämää" jonkun aikaa, jotta asiat ratkesivat.

- En ollut vain ihastunut, kyllä se oli rakkautta

- toki tiesin tehneeni väärin aviomiestäni kohtaan, mutta seurasin tunteitani

T. Miestä vaihtanut, onnellisesti uusissa naimisissa kohta 5 vuotta! Kannatti.

ja kaikkein kamalinta tässä on se, että vaikka olemme päättäneet yhdessä yrittää jatkaa avioliittoamme, käymme terapiassa jne., niin asiat eivät koskaan voi olla kuin joskus ennen. Tarkoitan omaa tunnettani siitä, etten koskaan voi luottaa toiseen samalla tavoin, vaan aina on se tietty epäilys ja suru siellä taustalla. Olen yrittänyt helpottaa oloani ajattelemalla, että jokainen on vastuussa omista teoistaan ja tekemisistään ja minä en voi niihin vaikuttaa, joten minun ei pidä liikaa pohtia asiaa enää.Se ei kuitenkaan ole niin helposti tehty, tulee hetkiä jolloin ne ajatukset tunkee päälle väkisin.Mieheni ei halua puhua asiasta ollenkaan ja minulla olisi mieletön tarve käydä sitä läpi. Tässä oli kyseessä pitemmän aikaa jatkunut "henkinen" pettäminen, ei siis mikään yhden illan pano. Tuon hetkellisen hairahduksen olisin voinut kestää helpommin, mutta se, että aletaan rakentaa toiseen suhdetta on paljon pahempaa.Välillä tuntuu, että mun sydän on oikeasti rikki ikuisesti, vaikka rakastan miestäni en tiedä jaksanko käydä tätä parisuhteen uudelleenrakentamista loppuun saakka vai lähdenkö itse.

sinä joka kirjoitat otsikoksi "kas kun ei pettäjien mielipiteitä kuule tässä avauksessa". Taidat olla juuri sellainen "petetty", joka on ollut sitä mieltä, että liitossasi "on kaikki ollut hyvin" ja sitten tulee kuin puskan takaa totuus ilmi, s.o., että puoliso ottaa ja jättää.

Sinunlaisiesi takia liitot hajoavatkin, tauno.

Luepas ketjua uudelleen, niin näet, että meitä, raksain sydämin (juu) mutta pettämisen myötä onnellisiksi tulleita naisia/miehiä on ketjussa useita.

Ja sen jälkeen: mene itseesi ja muuta itseäsi, niin et joudu enää kokemaan pettämisiä

Toi oli vähän liikaa! Ei toinen petä koska olet jonkunlainen. Pettäjä tekee valinnan itse ja on siitä itse vastuussa.

Jos ei tule toisen kanssa toimeen niin pitää lopettaa liitto, ei toista voi muuttaa mutta hän saattaa olla parempi kumppani omana erilaisena itsenään jonkun toisen kanssa!!



36.lle sanoisin että pakkohan teidän on puhuttava kunnes sulla ei ole enää tarvetta puhua asiasta!

Ei asioista jauheta vaan koska haluaa satuttaa pettäjää vaan minenomaan että alkaa luottamaan uudestaan, eikä se auta ettei pettäjää kiinnosta puhua.

Jos kumppani ei suostu puhumaan niin heikosti menee. Älä hukkaa elämää siihen että elät tyhjää elämää!



Kyllä valtaosa pettäjistä tuntee pettämisestä (kännissä tai selvänä -ei ollut alkoholi ketjun ainoa syy vaan syy on aina henk.kohtanen.

Joskin alkoholi auttaa rentoutumaan ja saa estoja vähenemään) tuntee piston tapahtuneesta, eikä häpeä saata loppua koskaan.



18

Puhu vaan, mutta kun toinen ei puhu, eikä loksauta korviaan. Milloin se on petetty, milloin pettäjä. Ihanaa, että sinulla (39) on niin idealistinen ja suoraviivainen käsitys siitä, miten elämä toimii tai miten sen olisi toimittava, mutta toivon sinulle silti sydämestäni, että oppisit avarakatseisemmaksi: elämä kun nyt vain ravistelee meitä itse kutakin, ketä vähemmän, ketä enemmän ja asioilla on aina kaksi puolta, usko tai älä. Ja jollet usko, niin varjelkoon elämä lapsiasi.

Toi oli vähän liikaa! Ei toinen petä koska olet jonkunlainen. Pettäjä tekee valinnan itse ja on siitä itse vastuussa. Jos ei tule toisen kanssa toimeen niin pitää lopettaa liitto, ei toista voi muuttaa mutta hän saattaa olla parempi kumppani omana erilaisena itsenään jonkun toisen kanssa!! 36.lle sanoisin että pakkohan teidän on puhuttava kunnes sulla ei ole enää tarvetta puhua asiasta! Ei asioista jauheta vaan koska haluaa satuttaa pettäjää vaan minenomaan että alkaa luottamaan uudestaan, eikä se auta ettei pettäjää kiinnosta puhua. Jos kumppani ei suostu puhumaan niin heikosti menee. Älä hukkaa elämää siihen että elät tyhjää elämää! Kyllä valtaosa pettäjistä tuntee pettämisestä (kännissä tai selvänä -ei ollut alkoholi ketjun ainoa syy vaan syy on aina henk.kohtanen. Joskin alkoholi auttaa rentoutumaan ja saa estoja vähenemään) tuntee piston tapahtuneesta, eikä häpeä saata loppua koskaan. 18

Eihän joku vakipano tai yhden yön juttu mitään rakkautta ole.

Eihän joku vakipano tai yhden yön juttu mitään rakkautta ole.

petturi loukkaa teoillaan puolisoaan. Ei arvosta tai rakasta siippaansa, miksi siis roikkua naimisissa?