Epärealistista lainanottoa

joskus kun vitsinä kysyin meidän tuloillamme lainan suuruutta. Melba etunenässä varoittelemassa, että ette kyllä pärjää ja kohta lainan korot ovat 15 prosenttia ja sitten olette kusessa.



Onneksi saimme kuitenkin pankista lainan, ilman mitään erityisiä neuvotteluita ja joustovaraa on. Molemmat noista mainitsemistasi kamaluuksista on tapahtunut. Taksimatka lääkäriin - öö - 30 euroa? Pesukone rikki? Ööö no ostettiin uusi ja se oli 800 euroa. Halvemmallakin olisi toki saanut.



Sen lisäksi olemme rakentaneet (koska ylimääräistä kuitenkin onneksi on) autotallin ja tehneet pintaremonttia. Nyt nuo ovat ohitse, joten keskitymme lainan lyhennyksiin :)

asumisesta on kuitenkin maksettava. meillä yhteiset tulot verojen jälkeen on 3000e ja aiomme ottaa lainan jossain vaiheessa. ja varmasti isomman kuin 100 000e.

tuloista voi laittaa asumiseen?



Minä olen yksinhuoltaja ja kaikki tulot ovat tällä hetkellä 1050€. Ovat oleet suunnilleen saman jo 1,5 vuotta. Asun vuokralla ja asumiseen menee vuorka 615€+ sähkö 20€. Se on yli puolet tuloista ja ihan hyvin pärjään lapsen kanssa. On varaa ostaa uuttaa, ajaa välillä taksilla. Pesukonekin hajosi puoli vuotta sitten ja uuden ostin, enkä halvemmasta päästä (450€). Toki pahan päivän varalle (mm. pesukonetta varten) pitää olla muutama tonni säästössä ja joka kuukausi laitetaan säästöön vähän.

mutta ei elämää voi siihen pysäyttää. Sattumuksiin voi pyrkiä varautumaan juuri vaikkapa säästötileillä, mutta voi sattua sellaisiakin asioita mitä raha ei korvaa. Elämää on silti elettävä.

Ei ole järkeä mutta esim. pääkaupunkiseudulla lähes PAKKO ottaa iso asuntolaina asuntojen hintojen takia. Ei ole halpaa 4-henkisen perheen asua vuokrallakaan n.1500-2000€?

Suomi on hyvä maa asua:)

jos haluaa asua jonkinlaisen kokoisessa asunnossa. Täällä ei ole perheasuntoja vuokrattavana ja ne kolmiot joita saa vuokrata, ovat superkalliita! (tyyliin 700-800 €!). Tuolla summalla jo lyhentää omaakin lainaa talosta.



Minusta on ihan hassua elää elämäänsä pelossa, "jos vaikka jotain tapahtuu". No me rohkeammat uskallamme myös panostaa vähän elämään. Ainakin on sitten vähän varallisuutta kun olen vanha. Ei käy kuten vanhemmilleni, jotka eivät koskaan ole uskaltaneet mitään tehdä. Siellä istuvat huonokuntoisessa talossaan (koska remonttia ei ole ollut "varaa" tehdä) ilman mitään varoja. Rahat ovat kuitenkin menneet kaikki elämiseen eivät säästöön tai lainan lyhentämiseen.

Tosi yksinkertaistettu esimerkki: Ostan asunnon joka maksaa 100 000 euroa. Viiden vuoden päästä tulee lama ja avioero ja työttömyys, ja minun on pakko myydä asunto. Hinnat ovat pudonneet ja saan asunnosta vain 50 000 euroa.



Olenko pulassa vai en?? Jos olen ottanut tuon 100 000 euroa lainaa ja lyhentänyt siitä vain 20 000 euroa, minulle jää 30 000 euroa maksettavaksi asunnosta jota ei ole. Kylläpä harmittaa!



Entäs jos minulla on ollut 50 000 säästöjä ja olen ottanut lainaa 50 000. Ihan sama vaikka olisin lyhentänyt lainaa vain 1 euron tuona aikana, saan silti asunnon hinnalla maksettua lopun lainan ja olen velaton.



Jokainen voi miettiä OMALLE KOHDALLEEN sen pahimman mahdollisen skenaarion mitä voisi tapahtua ja pohtia, jäisikö silloin taloudellisesti kuseen vai mitä keinoja olisi käytettävissä että niin ei kävisi. Siksi nämä "kuinka paljon voin ottaa lainaa tuloilla X" kyselyt ovat vähän turhia. Miettikää, mikä on pahinta mitä voi käydä.



Minäkin kehotan silti mieluummin varovaisuuteen kuin holtittomuuteen raha-asioissa.

Lisäksi olisi mahtava juttu, jos eläkeikään mennessä olisi velaton asunto. Me maksamme omasta talosta reilu tuhat euroa kuussa kaikkine normaalikuluineen. Kaverini ei saa lainaa luottotietojen menetyksen vuoksi ja maksaa vuokraa rivarikolmiosta 900 euroa kuussa. Jos meillä tulee tiukka kuukausi voisin varmaan soittaa pankkiin ja sopia, että maksaisimme vain korot. Jos kaverini ei maksa vuokraansa, hän saa häädön. Harmittaa niiden puolesta jotka eivät saa lainaa vaikka haluaisivat. Toki minullakin on joskus huoli velkataakastamme, mutta jossakin viiden hengen on asuttava, eikä se ilmaista ole missään.

Pankkien suositus on 30 prosenttia, sietävät vielä 40 prossaa, mutta jos menee puolet, ollaan jo huonommassa tilanteessa. SIlloin palkkojen pitää olla todella hyvät, että jäljelle jäävällä osuudella elää.

lainaa ollaan kuukaudessa valmiita maksamaan, ja sitten kuinka pitkän laina-ajan on valmis ottamaan, jos joku tahtoo ottaa 35 vuotta laina-aikaa niin rahaa on paljon enemmän kun sillä joka ottaa 15 vuoden lainan, sillä siinä ei ole merkitystä että mikä se summa on, saman verran te vittu kuussa maksatte... jos joku on valmis olemaan pitkään velassa, niin mikä siinä on hirveetä, minä ainakin maksan ennemmin kalliin lainanlyhennyksen kuin kalliin vuokran, ja hei, se vuokra-asunto ei ehkä ole oma, joten sitä ei voi menettää, niin eikös ihan hyvin voi myydä omansa pois jos tuntuu ettei lainasta selviä, sitten ollaan samassa tilanteessa kun vuokranmaksaja, tai jos lainaa on ehtinyt tarpeeksi lyhentää, jää voittoa jolla voi ostaa sitten sen ruman kakkosvaihtoehdon..

(omassa perheessä molemmat opiskelioita, mutta ottaisin lainaa jo nyt jos onnistuisi, koska ärsyttää heittää rahaa "roskiin" maksamalla vuokraa sen sijaan että maksaisi jotain omaa)

ja nettotulot yhteensä n. 3500 / kk (laina-aika vähän alle 25 vuotta). Meillä menee lainan lyhennyksiin ja asumiseen (sähköt ym. ) reilusti yli puolet tuloista. Kun lainan hoitaa tunnollisesti ja on hyvät välit pankin kanssa, niin sieltä saa lainaa tarvittaessa yllättäviin menoihin. Olemme isoine lainoinemme hyviä asikkaita pankille ;). Olemme myös varautuneet pahan päivän varalle säästämällä joka kuukausi hiukan rahastoihin. Eli vaikka kuukausitalous on laskettu melkolailla tappiin, niin olemme silti varautuneet jollain lailla yllättäviin menoihin. Meille pankissa yhdyshenkilömme on kehunut taloudenhoitoamme ja realistista suhtautumista asuntolainaan ja sen hoitoon.



Mottomme onkin, että ei ne suuret tulot, vaan hallitut ja pienet menot. (esim. Meillä rahaa ei mene kaljaa, tupakkaan, sipseihin ym epäterveelliseen moskaan... kuin ihan vaan hallitusti.) Ja tähän hommaan liittyy myös täysin turvallinen ja tasa-arvoinen parisuhde, jossa ei raha-asioista kiistellä ja rahat ovat yhteisiä. Meillä on lainassa myös laina-turva työttömyyden, sairauden ja kuoleman varalta. Avioeron varalta tuskin voi lainoja vakuuttaa, mutta se onkin sitten jo ihan eri asia.. katson, että vaikka paljon pareja eroaakin hankalissa taloustilanteissa, niin perusolettamuksen pitää olla sellainen, että kun ollaan yhdessä hommaan lähdetty, niin yhdessä se myös loppuun saatetaan.



Meillä siis on isot lainat ja keskivertoa pienemmät tulot, mutta myös työpaikat ovat melko turvalliset ja parisuhde kunnossa.. joten ei kyllä juurikaan ahdista lainan määrä... ja sehän lyhenee joka kuukausi ja pala palalta tämä ihana itse rakennettu talo on enemmän meidän :)

Taitaa olla unimaailmaa että kehä3n sisällä ei menisi puolta nettopalkasta elämiseen!

Täällä vaan eläminen maksaa enemmän kuin muualla!

Mikäs ollessa kun keskisuomessa saat tonttimaata euron neliö...

Ylläripylläri, täällä taas maksaa minitontti 130 000 ylöspäin!!

Nykyisellä maksuvauhdilla meidän asuntolainan pitäisi olla maksettu hyvissä ajoin ennen kuin täytän 40. Tämä on mahdollista kun ostaa sen ensiasunnon heti kun mahdollista eikä vasta kolmekymppisenä..

ja elämiseen jää 3000, miksi se olisi jotenkin pahempi kuin se, että käteen saa 3000 euroa kuussa, ja siitä elämiseen 2000 euroa?



Itse en mitään ylisuuria lainoja kannata, ja ensiasunnoksi kannattaa ostaa pienempi, ja vaihtaa siitä sitten isompaan, mutta ei nyt mitään nyrkkisääntöjä voi noista prosenttiosuuksista tehdä, ihmisillä on oikeasti aika erisuuruiset tulot.

300 000 velkaa noilla tuloilla? Jos et ole provo niin ei ihme jos olette pankille unelma-asiakkaita.

Mutta onko tullut mieleen, että jos näillä koroilla kuukausimenot on tapissa, mitä ne ovat esim 5 % tai 8 % koroilla?

Jos ei tässä maassa tämän tyyppisissä tapauksissa ala kohta tulla pakkomyyntejä niin ei sitten missään koskaan. Anteeksi pessimistisyyteni, mutta kyllä on hyväuskoisia kustu silmään.

Tuskin olisi markka-aikana noilla tuloilla otettu tai edes saatu liki parin miljonan lainaa..!



Meillä käteen jää kuussa yli 5 000 euroa, lainaa on vajaat 90 000 euroa ja yhtään enempää en haluaisi. Nyt voimme lyhentää ripeästi ja pian asuntomme on ikioma. Sen jälkeen rahaa riittääkin vaikka mihin, jos vain tulotaso säilyy ennallaan. Jos ei säily, ainakin asuminen on edullista eli emme joudu pulaan työttömyyden tai sairauden sattuessakaan.

Täältä saa niin usein lukea taivastelua toisten raha- ja laina-asioista. Ylhäältä päin neuvovalla tyylillä toitotetaan, että "meillä on lainaa 50 000 euroa ja SENTTIÄKÄÄN en ikinä ottaisi lisää", "kaikki kenellä on yli 100 000 lainaa, ovat kaistapäitä" jne jne. Ihan ihmetyksestä kysyn, että mikä tässä on takana? Mitä ihmettä se teitä liikuttaa jos jollain tuntemattomalla ihmisellä on lainaa lippaan asti? Vai onko kyse niin perisuomalaisesta ilmiöstä kuin kateus: toiset satsaavat asuntoon ja itsellä ei ole mahdollisuuksia tai uskallusta tehdä tätä. Ja ennen kuin joku älähtää niin ei, ei kolahda tämä lainakritiikki minuun.

Jos käteen jää 2000 euroa ja siitä menee puolet lainanlyhennyksiin, on tilanne jo aika paha. Mutta jos käteen jää vaikka perheellä 7000 euroa ja siitä menee puolet lainanlyhennyksiin, jää perheelle vielä 3500 euroa muuhun. Sillä kyllä ostaa pesukoneen vaikka joka kuukausi.

Täältä saa niin usein lukea taivastelua toisten raha- ja laina-asioista. Ylhäältä päin neuvovalla tyylillä toitotetaan, että "meillä on lainaa 50 000 euroa ja SENTTIÄKÄÄN en ikinä ottaisi lisää", "kaikki kenellä on yli 100 000 lainaa, ovat kaistapäitä" jne jne. Ihan ihmetyksestä kysyn, että mikä tässä on takana? Mitä ihmettä se teitä liikuttaa jos jollain tuntemattomalla ihmisellä on lainaa lippaan asti? Vai onko kyse niin perisuomalaisesta ilmiöstä kuin kateus: toiset satsaavat asuntoon ja itsellä ei ole mahdollisuuksia tai uskallusta tehdä tätä. Ja ennen kuin joku älähtää niin ei, ei kolahda tämä lainakritiikki minuun.

Odotteletko mahdollisesti kieli pitkällä pakkomyyntejä vai mikä on oma motivaatiosi kannustaa holtittomaan lainanottoon?

kun itse asun meille täydellisessä asunnossa hyvällä alueella? Minua ihan vilpittömästi kauhistuttaa, miten nämä ihmiset nukkuvat yönsä -esim. 300 000 on VALTAVA summa rahaa ja aivan hillitön laina keskituloiselle. On tietenkin vähän eri asia, onko laina otettu esim. 700 000 arvoista taloa/asuntoa varten tai 300 000 euron kämppään.



Nykykorkotasolla aika isonkin lainan kanssa vielä pärjäilee, mutta entä jos korot nousevat? Esim. viiden prosentin kokonaiskorolla 300k lainasta pitää maksaa 1 250 euroa korkoa kuussa!



Jokainen toki ottaa ja kantaa riskinsä ihan itse, en minä toisten lainoista huolta kanna, mutta tosiaan vain kauhistelen.



17