Lue keskustelun säännöt.
Kuinka muut on jaksanu/selvinnyt yksin vauvan ja
18.07.2009 |
isomman kanssa? Minä odotin toisen lapsen yksin ja nyt tässä mietin kuinka muut on jaksanut iltahuudot sun muut ihan yksin. Kun ei ole ketään kenelle sanoa että voitko olla hetken tässä niin käyn vaikka vessassa.
Kommentit (3)
Jäin yksin kun esikoinen oli alle vuoden vanha ja olin 5 viikolla raskaana.
Otin Doulan mukaan synnytykseen. Loistava! Ota sinäkin ja kun pyydät Doulan pyytää, että saat jonkun joka haluaa olla osaa arjestanne ainakin vähän!
Kaupungilta sain kotiapua kunnes vauva täytti 6 kk. Kolme kertaa viikossa (2 kerta 3 tuntia ja kerran 5)
Meillä on siis puolitoista vuotta ikäero. En halunut laittaa esikoista tarhaan senhän voit tehdä jos et muuten jaksa.
Kun esikoinen oli 2 hän aloitti puistotädin luona 3 tuntia aamupäivisin.
Jaksat kyllä - minä jopa nautin elämästäni.
Älä stressa ja älä lannistu!
Ja muista, että on helpompi olla yksinhuoltaja kuin se, että siellä on toinen aikuinen joka sotkee ja satuttaa!
Ja, että "ydinperheellinen" ei ole parempi äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
reilu 3 vuotias uhmäikäinen kun olin raskaana. Olihan se raskasta.. oksentelin jatkuvalla syötöllä ja olin kykenemätön toimimaan. Tuo esikoinen oli aika omillaan raskausajan :( Kun vauva syntyi niin se nukkui tunnin, söi tunnin, nukkui tunnin, söi tunnin.. ympärivuorokauden. Se oli aivan helvettiä ja olin todella pahoissa univeloissa. Kun vauva oli n. 1kk ikäinen tapasin miehen netin kautta. Hän oli pelastava ritarini. Hän syötti vauvaa öisin ja minä sain nukkua. Kertaakaan en apua pyytänyt vaan mies otti "isän" roolin samantien ja hoito vauvaa kuin omaansa, samoin esikoista.
Nyt ollaan oltu yhdessä useampi vuosi ja esikoinen on jo 8 vuotias koululainen ja kuopuskin jo kohta 5 vuotias.
Jos mies ei olisi astunut kuvioihin, niin luultavasti olisin väsyksissäni tappanut itseni sekä lapseni. Kun on pakko selvitä yksin, niin kyllä sitä selviää. Ja jos tuntuu ettei jaksa niin kannattaa heti soittaa neuvolaan ja kertoa asiasta. Jossain kunnissa on mahdollisuus perhetyöntekijään joka voi katsoa lasta että sinä saat nukutuksi, vie esikoista ulos jne.
Jos tulee tunne että ei enää jaksa ja tuntuu että kohta tekee jotain mitä ei saa tehdä, niin ottaa ja menee vaikka parvekkeelle. Vaikka vauva rääkyisi suoraa huutoa ja esikoinen saa itkupotkuraivarit samaan aikaan, niin on parempi antaa lasten huutaa, itse menet parvekkeelle, kädet korviin ja lasket rauhassa 20-50 ja menet takaisin.
Se jo auttaa paljon. Itse tein tätä pahimpina päivinä kun molemmat vain huusi ja huusi ja itse ei ollut nukkunut päivä/viikko kausiin.
mulla oli suuri perhe ja vastasyntynyt, kun mies kuoli. Ei mitään tukiverkostoa. Kauhean rankkaa oli, jos tarvitsi yhden litran maitoa kaupasta, niin piti pukea koko konkkaronkka ja raahata mukaan. Jotenkin siitä kuitenkin selvisi.