Mikä on perustelu, että kaikkien aikuisten pitää jaksaa
kuunnella muiden lapsien mekastusta, huutoa, riehumista jne?
Näissäkin keskusteluissa käy useasti ilmi, aikuiset, jotka eivät jaksa lasten mekastusta, ovat itsekkäitä jne.
Minä en ainakaan jaksa aina lasten mekastusta, en todellakaan. En silti koe olevani huono ihminen.
Mielestäni on hemmetin itsekästä ja suvaitsematonta olettaa ja odottaa, että kaikki ymmärtävät lapsista lähtevää ääntä ja jatkuvasti.
Kommentit (14)
eikä mitään lemmikkieläimiä. Kun elää ihmisten kanssa eikä erakkona jossain korvessa niin on pakko sietää toisia ihmisiä ja osa niistä toisista ihmisistä on lapsia.
ellei muuta asumaan erakoksi jonnekin korpeen. Lisäksi lapsettoman ja lapsia inhoavan kannattaa miettiä, kenen veroilla hänen eläkkeensä , terveydenhuoltonsa jne kustannetaan...
Lisäksi lapsettoman ja lapsia inhoavan kannattaa miettiä, kenen veroilla hänen eläkkeensä , terveydenhuoltonsa jne kustannetaan...
Ymmärrän ap:n pointin siinä mielessä, että tällä palstalla on joillakin ollut taipumuksena esittää mielipiteitä tyyliin "kaikki lapsesta lähtevä ääni on hyvää ääntä eikä siitä saa valittaa". Tottakai lapsetkin voivat olla epäsopivan äänekkäitä ja se saakin ärsyttää, vaikka sietokynnyksen pitää musta ilmeisestä syystä olla korkeammalla kuin remuavien aikuisten suhteen. Aina sitä ei tarvitse edes sietää vitutusta niellen.
Tottakai lapset ovat ihania, mutta kyllä niilläkin pitää olla rajat. Ja jos vanhemmat eivät niitä julkisella paikalla aseta, ainakin minä huomautan asiasta. (Esimerkiksi tänään takani ratikassa istuva pikkupoika potki koko voimalla suorin vartaloin penkkini selkänojaa ilman, että vieressä istuva äiti sanoi mitään. Pyysin poikaa lopettamaan, koska potkiminen tuntui inhottavalta ja poika meni hämilleen ja lopetti. Karkottakaa metsään.)
Ja jos vanhemmat tietävät, että nicopetteri saa hutoraivareita vartin välein, niin ei, mielestäni vanhemmat eivät ole oikeutettuja tuomaan nipsua sinfoniaorkesteria. Ja jos tuovat, ei muiden kuuntelijoiden tarvitse sitä sietää.
Ulkona, puistossa ym. paikassa ei haittaa. Mutta kyllä, jos olen ravintolassa syömässä, ehkä ensimmäistä kertaa moneen moneen kuukauteen, ehkä vuoden ainoa kahdenkeskinen ilta puolisoni kanssa... kyllä häiritsee, enkä jaksa kuunnella! Toki yritän valita ravintolan oikein, ei justiinsa Rossoa tms. missä varmasti lapsia on paljon..
Lapset on ihania, mutta lapsille pitää opettaa käyttäytymissäännöt ihmisten ilmoille. Epämiellyttävää, jos joku vieras tenava tulee ravintolapöydän viereen tuijottelemaan ja kyselemään kaikennäköistä..
ja olen yrittänyt opettaa lapsilleni että on aikoja, paikkoja, tilaisuuksia missä he eivät voi huudella miten sattuu- ja mielestäni osaavatkin hyvin ottaa huomioon nämä asiat. Mutta taloyhtiössämme asuu lapseton ITSEKÄS, LAPSIVIHAAJA- pariskunta ja heidän käsityksensä lasten käytöksestä ja hiljaisuudesta on jotain sanoinkuvaamatonta. Heidän kuvitelmissaan lapset varmaan pitäisi ruoskia puhekyvyttömiksi ennen ensimmäistä ikävuotta ja pitää kaapissa paitsi kun on vieraita niin otetaan sohvalle täydentämään sisustusta. Heidän mielipiteitään on täysin mahdotonta ottaa huomioon. Ja siksi en piittaa pätkänvertaa heidän toiveistaan.
niin sekä vanemmilla että muilla aikuisilla oli auktoriteettiä! Eli jos lapsi "vikisi epäsopivassa paikassa" niin vanhempi tai kuka tahansa aikuinen puuttuis asiaan. Nt en tarkoita ihan vauvoja, mutta pieniä lapsia.
Suurin osa lapsista lopetti mekastuksen saatuaa läimäytyksen tai tukkapöllyä, mutta nykyään em. tekijä vieätisiin tuomarin eteen. Eli lasten ei tarvitse kunnioittaa ketään eikä mitään. Vanhemmat hyssyttelevt vaan eivätkä TEE mitää riehuville penskoilleen, ja ulkopuoliset eivät uskalla puuttua vaikka mieli tekisi.
Minulla on kolme todella vilkasta ja äänekästä lasta, ja olen opettanut heille jo pienestä, että ihmisiä ei saa piinata riehumisella kaupoissa ja kulkuvälineissä, vaan riehumispaikat ovat erikseen. En aina meinaa kestää heitä itsekään, voin vain kuvitella, miten rasittavaa se olisi muille. Heille on erikseen tilat ja paikat sitten riehumista varten, käymme metsissä, hoplopeissa yms.
Vaihdan aina junassa vaunua, jos sinne sattuu joku äänekäs herranterttu. Inhoan vieraiden lasten rääkymistä ja mielestäni en ole mitenkään epäempaattinen tai viallinen ihminen.
Erityisesti suuren yleisötilaisuudet missä lapsia on ihan solkenaan. Se mekastus ottaa päähän.
Olen päiväkodissa töissä, joten kuulen sitä lasten mekkalaa muutenkin päivät pitkät. Vapaa-ajalla ei enää jaksaisi, mutta pakko se on. Tykätä ei kuitenkaan tarvi.
tottakai meidän pitäisi jaksaa aina rakastaa lapsia ja laittaa myös heille rajat. Mutta koska olemme epätäydellisiä, joskus väsymme.
Jeesus sanoi: sallikaa lasten tulla minun tyköni silla lasten kaltaisten on taivasten valtakunta.
Jeesuksen sylissä on tilaa kaikille lapsille. Meidän tulisi ottaa esimerkkiä tästä. Jos väsymme, voimme turvautua myös Jeesukseen tässäkin ja pyytää häneltä voimia.
Pitääkö se heppu aina tunkea kaikkeen nykyaikaa ja todellisuutta koskevaan keskusteluun?
Pitääkö se heppu aina tunkea kaikkeen nykyaikaa ja todellisuutta koskevaan keskusteluun?
tässäkin ajassa ja erityisesti juuri tässä ajassa. Moni ihminen nykyään voi niin huonosti sen takia että Suomessa Jumala on hylätty. Ei esim pyhitetä lepopäivää ja sitten ollaan niin väsyneitä. Jumalan hylkäämisen seuraukset näkyvät yhteiskunnan pahoinvointina.
Ja sekin haittaa, ku auringonjumalalle ei enää uhrata ja kraanavedessä on fluoria!!
Eli olet siis sitä mieltä, että jos otamme Jumalana sydämiimme, sosialidemokraattien aikaansaaman hyvinvointivaltion purkaminen lopetetaan välittömästi?
Pitääkö se heppu aina tunkea kaikkeen nykyaikaa ja todellisuutta koskevaan keskusteluun?
tässäkin ajassa ja erityisesti juuri tässä ajassa. Moni ihminen nykyään voi niin huonosti sen takia että Suomessa Jumala on hylätty. Ei esim pyhitetä lepopäivää ja sitten ollaan niin väsyneitä. Jumalan hylkäämisen seuraukset näkyvät yhteiskunnan pahoinvointina.
En mäkään riemukseni kuuntele lasten mekastusta esim. busseissa, mutten silti kuvittele että minulla olisi oikeus kieltää lapsia tulemasta busseihin.