Onko tämä yleinenkin tapa hautajaisissa vai meneekö mauttomaksi?

Kukat ja adressi on aika kallitta ja jos niitä tulee paljon, on järkevämpää pyytää kukka- ja adressirahat lapsen tilille. Uskon että lapsi vanhempana osaa arvostaa sitä lahjaa. Onhan se kuitenkin järkyttävä kolaus niin leskelle kuin lapsellekin, että toinen vanhempi kuolee. (Ja kodin myymisen ehdottelu nyt oli tosi mautonta...)

t. leski kolmen vuoden ajan kolmen alaikäisen lapsen kanssa, jolle oli itsestään selvää ohjata kukkalaiterahat lasten tilille. Ja KAIKKI ystävämme olivat onnellisia voidessaan tehdä näin.

Käsittääkseni lestaadiolaiseten keskuudessa ainakin yleinen käytäntö.

Mistä päätellen leski on juuri äiti?

Vaikka oletkin itse vain typerä, läski av-mamma, on maalimassa aika monta äitiä, jotka toimivat yksityisenä hammaslääkärinä.

Minä ainakin käsitin että leski on hammaslääkäri ja jostain syystä oletin hänen olevan äiti.

Voihan tietysti leski olla mieskin ja silti hammaslääkäri. Tiedän montakin miespuolista hammaslääkäriä.

jos tällä ei ole testamenttia



jos vanhemmat on naimisissa niin ei se vaikuta siihen sataan prosenttiin vaan siihen että ennen perinnönjakoa tehdään ositus ja leski saa pitää oman avio-oikeuden alaisen osuutensa



jos varallisuus menee suunnilleen fifti fifti ja hirsilinna lainoineen on molempien vanhempien nimissä niin lopputulos on lasten kannalta sama siviilisäädystä riippumatta

niin lasten osuus perinnöstä on 100 %, eli yhteisestä omaisuudesta puolet ja henkilökohtainen omaisuus kokonaan. Erinomainen järjestely kaikin puolin. : ) Henkilökohtaista omaisuuttahan on kaikki joka sellaiseksi ilmoitetaan, ei meillä kuittia joka mööpelistä ole.

Riippuu tietysti mitä kukakin omistaa, mutta jos se jolla on enemmän omaisuutta nimissään kuolee ensin jää se toinen aika heikoille. Ja jos talo on puoliksi niin lapset saavat siitä puolet, kun taas avioliitossa lapsille tulis vain neljäsosa.

vaan juuri toisinpäin.

Missään ei lue, että leski olisi äiti. Siinä juuri oli pointti, jota tyhmä, miehensä elättämä AV-mamma ei näköjään kykene ymmärtämään edes rautalangasta väännettynä.

Jos on (keskinäinen) testamentti niin sillä voidaan tietysti määrätä että lapset saa vain lakiosan, eli puolet kuolleen vanhempansa omaisuudesta mutta sen voi tehdä vaikkei olisi aviossakaan. Ilman testamenttia, jos talo on vanhempien nimissä puoliksi, eikä muuta omaisuutta tai velkaa ole, lapset perii kuolleen vanhempansa osuuden siitä kokonaan, oli vanhemmat naimisissa tai ei. Naimisissaolo muuttaa tilannetta vain siinä tapauksessa että ensin kuollut oli varakkaampi kuin puolisonsa.

Riippuu tietysti mitä kukakin omistaa, mutta jos se jolla on enemmän omaisuutta nimissään kuolee ensin jää se toinen aika heikoille. Ja jos talo on puoliksi niin lapset saavat siitä puolet, kun taas avioliitossa lapsille tulis vain neljäsosa.

hiljattain mies , sama toive oli hälläkin minusta ihan ok juttu kun ajattelee että kukkalaita maksaa keskimäärin 70-80€ ja kestää hyvänä sen muutaman päivän nekin rahat tässä tilanteessa voisi käyttää järkevämminkin, itse ostettiin yksi iso ruusu joka laskettiin arkulle ja laitettiin 100€ lapsen tilille

Jos on (keskinäinen) testamentti niin sillä voidaan tietysti määrätä että lapset saa vain lakiosan, eli puolet kuolleen vanhempansa omaisuudesta mutta sen voi tehdä vaikkei olisi aviossakaan. Ilman testamenttia, jos talo on vanhempien nimissä puoliksi, eikä muuta omaisuutta tai velkaa ole, lapset perii kuolleen vanhempansa osuuden siitä kokonaan, oli vanhemmat naimisissa tai ei. Naimisissaolo muuttaa tilannetta vain siinä tapauksessa että ensin kuollut oli varakkaampi kuin puolisonsa.

Riippuu tietysti mitä kukakin omistaa, mutta jos se jolla on enemmän omaisuutta nimissään kuolee ensin jää se toinen aika heikoille. Ja jos talo on puoliksi niin lapset saavat siitä puolet, kun taas avioliitossa lapsille tulis vain neljäsosa.

Se ei siis mene niin että avioliitossa ilman testamenttia leski saa puolet ja lapset toisen puolen kuolleen omaisuudesta?

Lapsi tai lapsethan perivät joka tapauksessa isänsä, joten en ymmärrä tätä rahankeruuta.Tässä tapauksessa taitaa myös vaimo saada osansa.En laittaisi mitään rahankeruuta kuolinilmoitukseen, koska suru on jo niin henkilökohtainen ja pyhä asia, ettei sitä pidä moisellla halventaa.

Jos on (keskinäinen) testamentti niin sillä voidaan tietysti määrätä että lapset saa vain lakiosan, eli puolet kuolleen vanhempansa omaisuudesta mutta sen voi tehdä vaikkei olisi aviossakaan. Ilman testamenttia, jos talo on vanhempien nimissä puoliksi, eikä muuta omaisuutta tai velkaa ole, lapset perii kuolleen vanhempansa osuuden siitä kokonaan, oli vanhemmat naimisissa tai ei. Naimisissaolo muuttaa tilannetta vain siinä tapauksessa että ensin kuollut oli varakkaampi kuin puolisonsa.

Riippuu tietysti mitä kukakin omistaa, mutta jos se jolla on enemmän omaisuutta nimissään kuolee ensin jää se toinen aika heikoille. Ja jos talo on puoliksi niin lapset saavat siitä puolet, kun taas avioliitossa lapsille tulis vain neljäsosa.

Se ei siis mene niin että avioliitossa ilman testamenttia leski saa puolet ja lapset toisen puolen kuolleen omaisuudesta?

miksei jatkossa voisi ollakin..

Käsittääkseni lestaadiolaiseten keskuudessa ainakin yleinen käytäntö.

niin todennäköisesti joutuvat myymään kotinsa joten turhaa kadehtia. Minustakin on ihan ok jos minun hautajaiskukkarahani ohjattaisiin lapsilleni. Jos jollekin se on ongelma niin jääkööt tulematta.

Aviossa vainajan ja lesken omaisuudet lasketaan yhteen. Jos leski on köyhempi, niin hän saa avio-oikeuden nojalla osan vainajan omaisuudesta niin että hänelle jää puolet yhteenlasketusta omaisuudesta, mutta tää summa ei ole välttämättä puolet vainajan omaisuudesta eikä sitä katsota perinnöksi vaan termi on tasinko. Jos heillä on yhtä paljon rahaa, leski pitää oman puolikkaansa ja lapset perii vainajan. Jos vainaja oli köyhempi niin lesken ei tarvitse luovuttaa tämän perillisille tasinkoa.

Jos on (keskinäinen) testamentti niin sillä voidaan tietysti määrätä että lapset saa vain lakiosan, eli puolet kuolleen vanhempansa omaisuudesta mutta sen voi tehdä vaikkei olisi aviossakaan. Ilman testamenttia, jos talo on vanhempien nimissä puoliksi, eikä muuta omaisuutta tai velkaa ole, lapset perii kuolleen vanhempansa osuuden siitä kokonaan, oli vanhemmat naimisissa tai ei. Naimisissaolo muuttaa tilannetta vain siinä tapauksessa että ensin kuollut oli varakkaampi kuin puolisonsa.

Riippuu tietysti mitä kukakin omistaa, mutta jos se jolla on enemmän omaisuutta nimissään kuolee ensin jää se toinen aika heikoille. Ja jos talo on puoliksi niin lapset saavat siitä puolet, kun taas avioliitossa lapsille tulis vain neljäsosa.

Se ei siis mene niin että avioliitossa ilman testamenttia leski saa puolet ja lapset toisen puolen kuolleen omaisuudesta?

Hautajaisissa ei ole tapana antaa lahjoja toisin kuin muissa juhlissa. Olen ollut useissa hautajaisissa elämäni aikana ja missään (ei tänä vuonna eikä 20 vuotta sitten) hautajaisissa ei ole annettu kenellekään lahjoja. On siis mautonta pyytää rahalahjoituksia.



Mitä tulee yksinhuoltajan elämään, niin kun oma mieheni kuoli, niin en edes tullut ajatelleeksi, että raha olisi se suurin huoli. Me olemme pienituloisia, eikä minulla ole paljonkaan rahaa. Silti järjestin hautajaiset ilman rahalahjoituksia.



Periaatteessa kaikki kulut saisi edunjättäjän tililtä, mutta minä halusin järjestää muistotilaisuuden itse ja siksi maksoin sen kaikki kustannukset. Jos olisin jättänyt muistotilaisuuden järjestämisen hautaustoimiston kautta tai eritellyt laskut, sekin olisi mennyt edunjättäjän tililtä. Tässäkään mielessä ei tarvitse pyytää rahalahjoituksia.

yllättävästä rahallisesta katastrofistakaan helpota... Ei kaikilta isiltä tai äideiltäkään jää paljoa perittävää.

Lapsi tai lapsethan perivät joka tapauksessa isänsä, joten en ymmärrä tätä rahankeruuta.Tässä tapauksessa taitaa myös vaimo saada osansa.En laittaisi mitään rahankeruuta kuolinilmoitukseen, koska suru on jo niin henkilökohtainen ja pyhä asia, ettei sitä pidä moisellla halventaa.

lesken ja kuolleen omaisuudet ynnätään yhteen, niistä vähennetään velat ja potti pannaan normitapauksessa kahtia: toinen puoli jää leskelle ja toinen perillisille. Jos lesken osuus on kuolinpesästä alle puolet, hän saa ns. tasinkona kuolinpesästä niin paljon, että hänen osuutensa nousee 50%:iin. Tasinko ei ole perintöä eikä siitä mene näin ollen perintöveroakaan. Jos lesken osuus kuolinpesästä on yli puolet, hän saa pitää omaisuutensa kokonaan. Loppu menee sitten lapsille.



Leskellä on lisäksi oikeus pitää hallinnassaan pariskunnan vakituisessa asuinkäytössä ollut asunto irtaimistoineen. Lesken asuminen asunnossa pudottaa lasten perintöveroa.



Jos vanhemmilla on ollut testamentti, se voi olla luonteeltaan hallintaoikeustestamentti tai omistusoikeuden siirtävä testamentti. Jos kysymys on jälkimmäisestä, leski perisi koko potin eikä lapsille jäisi mitään. Leski maksaisi myös perintöverot perimästään osuudesta. Tässä tapauksessa lapset voisivat halutessaan vaatia ns. lakiosansa, joka olisi puolet siitä, mitä lapsi ilman testamenttia olisi saanut.

Kuitenkin siis kerron, että minun mieheltäni ei jäänyt perittävää. Tämän lisäksi hän ei ehtinyt olla työelämässä, joten hänellä ei ollut lakisääteisiä vakuutuksiakaan. Silti en todellakaan edes tullut ajatelleeksi rahankeruuta vierailta.



Työelämässä olevat saavat hautausavustusta Retron kautta ja yleensä se kattaa kaikki hautauskustannukset. Eli mielestäni rahankeruu hautajaisissa on edelleen mautonta.

kuin paikallista kukkakauppaa

Lapsi tai lapsethan perivät joka tapauksessa isänsä, joten en ymmärrä tätä rahankeruuta.Tässä tapauksessa taitaa myös vaimo saada osansa.En laittaisi mitään rahankeruuta kuolinilmoitukseen, koska suru on jo niin henkilökohtainen ja pyhä asia, ettei sitä pidä moisellla halventaa.

Haloo, niillä voi olla 200000€ lainaa. Paljo lämmittää vanhemman periminen, ku tarkottaa käytännössä lainan maksamista. Sulla ei taida olla asuntolainaa? Ei se velka mihinkään häviä, jos talon omistaja vaihtuu. Puhumattakaan perintöverosta. Ja joku välkky kirjotti että saahan siitä tontista ja talosta rahat, joo saa mutta mitä sitten kun jossain pitää kuitenkin asua. Ois ton menetyksen jälkeen varmaan tosi kiva luopua vielä omasta kodistakin.