Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Auttakaa! Kauhea riita- lapsi reagoi voimakkaasti
13.07.2009 |
Meidän parisuhde on todella huonossa jamassa ja sitä on tässä nyt yritetty elvyttää. Vähän aikaa sitten tänään kuitenkin mies rupesi taas tiuskimaan (yksi suurimmista ongelmista on miehen jatkuva tiuskiminen ja nälviminen) ja huomautin hänelle, että äänensävy oli asiaton. No, mies veti herneen nenään ja meni makkariin, paiskas oven kiinni ja laittoi oven lukkoon ja jätti minut ja 8- vuotiaan lapsen ulkopuolelle.
Yritin mennä selvittämään ja kysyin, että voisiko avata oven. Ei kuulemma voinut vaan minun pitäisi nukkua sohvalla. Mulla vaan kerta kaikkiaan kiehui yli silloin. Vuosien pettymys ja viha ja katkeruus tuntui ryöpsähtävän esiin ja päätin, että minua ei noin vain suljeta omasta makkaristani. Hain kirveen varastosta ja ilmoitin, että tulen siitä ovesta ja sillä hyvä! Tietenkin olin tunnekuohun vallassa ja huusin. Lapsi pelkäsi äkillistä riitaa tietenkin ja huusi aivan hysteerisenä, että tehkää sovinto, älkää tapelko! Mies avasi oven ennenkuin ehdin edes yrittää tehdä mitään ja meinasi lyödä minua. Ei lyönyt kuitenkaan ja minä laitoin kirveen pois.
Lapsi itki hysteerisenä, pitelin sylissä, yritin selittää, että tällaista ei saisi tehdä ja, että joskus aikuiset vaan eivät osaa selvittää asioita oikein. Lapsi itki haluavansa normaalit vanhemmat ja, että me oltaisiin kavereita. Yritti vakuutella kuinka tietää, että mieheni rakastaa minua ja tietää, että me voitaisiin olla kavereita. Yritin selittää, että me molemmat rakastamme häntä vaikka emme toisiamme osaisikaan rakastaa ja, että kaikissa riidoissa on aina kaksi osapuolta. Lapsi sanoi, että on hänen vika, että me ei tulla toimeen ja yritin monta monta kertaa selittää, että näin ei ole. En syytellyt miestäni mutta selitin, että hän ei saisi puhua rumasti. Sanoin myös, että en minäkään olisi saanut hermostua niin kovasti. Setvittiin lapsen kanssa asiaa yli tunti. Kävi myös juttelemassa isälleen jonka kuulin sanovan, että äiti aloitti riitelyn. Muuten onneksi sekin sanoi, että mikään tästä ei ollut lapsen vikaa.
Kun lapsi rauhottui ja meni nukkumaan niin tuli hetken päästä itkien pois ja sanoi, että mahaan sattuu kun hän vieläkin näkee tilanteen silmissään. Sen kirveen ja miehen joka melkein löi mua nyrkillä.
Mitä nyt pitäisi akuutisti tehdä jotta lapselle ei jäisi mitään elinikäistä traumaa? Taitaa olla jo myöhäistä. Ja ihan oikeesti, älkää alkako tuhlaamaan viesteja mihinkään provo-huuteluihin tai tapahtuiko tämä porvoossa- viesteihin sillä tämä tapahtui ihan oikeasti eikä se tapahtunut porvoossa.
Kommentit (76)
Pyydä miestäsi juttelemaan lapsen kanssa asiasta, äidin näkeminen kirves kädessä on ehkä kauheinta mitä lapsi voi nähdä Selvittäkää myös riitanne miehesi kanssa ja tehkää yhdessä tälle selväksi että on annettu anteeksi ja tehty sovinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosiaan, oikeassa olet. Yksi suurimmista ongelmistanne on se että mies tiuskii eikä isi saisi puhua rumasti. Sehän nyt ei oo yhtään mitään että äiti huitoo kirveellä... Hyvä nyt että kumminkin muistit mainita miehen syyttelyn ohessa ettet olisi saanut tehdä niin.
Siis mä en tehnyt sillä kirveellä mitään. En edes kohottanut sitä. Se oli mulla vain hetken kädessä. Enkä nyt tässä ala sen syvemmin selvittämään parisuhdeongelmien syitä mutta kyllä ne sellaisia on, että et sinäkään niitä hyväksyisi.
Ap
kyllä äidin on saatava pelotella lastaan kirveellä jos isi on inhottava...
Herää nyt jo nainen tajuamaan mitä teit.
Tosiaan, oikeassa olet. Yksi suurimmista ongelmistanne on se että mies tiuskii eikä isi saisi puhua rumasti. Sehän nyt ei oo yhtään mitään että äiti huitoo kirveellä... Hyvä nyt että kumminkin muistit mainita miehen syyttelyn ohessa ettet olisi saanut tehdä niin.
Siis mä en tehnyt sillä kirveellä mitään. En edes kohottanut sitä. Se oli mulla vain hetken kädessä. Enkä nyt tässä ala sen syvemmin selvittämään parisuhdeongelmien syitä mutta kyllä ne sellaisia on, että et sinäkään niitä hyväksyisi. Ap
Minkä ikäinen lapsenne on? Hyvä että hän kuitenkin uskaltaa tulla sun syliin ja puhua sulle ja miehellesi, ettei alkanut pelätä! Ymmärtää siis että ette ole "pahoja" ettekä haluaa satuttaa häntä. Tuossa tilanteessa olisi kuitenkin hyvä hankkia apua perheen ulkopuolelta, mielellään koko perheelle. Lapsi tulee varmaan muistaan tän loppu elämänsä, mutta koittakaa selittää tää tilanne lapselle. Ja jos teidän avioliitto on tosissaan noin huonossa jamassa niin miettikää todella että onko sen jatkuminen enää kenenkään etu. Jos ette kerta kaikkiaan tule toimeen niin erotkaa, että ette aiheuta lapselle lisää kurjia muistoja.
jos puolisoni riehuisi kirveen kanssa. Pakkohan itseään olis jollain puolustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi on aina lojaali vanhempiaan kohtaan. Oireilee sitten myöhemmin viimeistään senkin edestä. Tuntuu pelottavalta jopa miettiä jos oma äitini olisi harrastanut moista vanhempien riitojen aikana. Ja kysyttäessä olisin esittänyt vahvaa.
Vanhemmat näyttävät olevan kykenemättömiä suojelemaan häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsesi joutuu kyllä aikuisena kärsimään näkemästään. Mene nyt kotikuntasi nettisivuille ja katso sieltä sosiaali/terveys/mielenterveyspalvelut. Soita sinne heti aamulla. Heti. Älä viivyttele asian kanssa. Olisi myös parasta, että lapsesi pääsisi juttelemaan jonkun ammatti-ihmisen kanssa. On varmasti parasta että muutatte mahdollisimman pian erilleen. Ei tuollaisissa oloissa aiheuteta muuta kuin pahoja psyykeongelmia ja turvattomuuden tunnetta lapselle.
Olen tosi pahoillani lapsesi puolesta. Omat vanhempani riitelivät lapsuudessani rankasti (tuollaista väkivaltaa en kyllä koskaan muista todistaneeni), ja ikävä sanoa, se on jättänyt tosi pahat jäljet meihin lapsiin.
Perheterapiaan, jos on vähänkään kunnioitusta lasta ja perhettä ja itseään kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on mennyt joskus melkein yhtä pahaksi kun mies on vaan kääntänyt selkänsä kesken kun puhun mielestäni tärkeitä asioita. Keskustelu on mahdotonta koska mies "lähtee karkuun" tai käyttää lasta "kilpenä", alkaa kesken lauseeni lässyttää lapselle turhia ihan vaan ärsyttääkseen (tavallisesti ei siis juttele lapselle muuten kuin kehoituksesta). Sitten kun pinnani palaa totaalisesti onkin hyvä käskeä mairea ilme naamallaan minua rauhoittumaan "ettei lapsi pelästy sinua". :( Tuo tilanne saa minut nytkin kiehumaan kun sitä kelaan päässäni...ja juu, sairastan pers.häiriötä joka selittää nuo raivarini mutta mies on saanut neuvoksi TUKEA minua raivareissa ja vähentää ärsyttävää käytöstä.
En osaa antaa neuvoja noin muuten kuin tuon ettei kannata kuunnella kauhisteluja vaan rämpiä "suosta ylös". Luulisin että avioeroa kannattaa harkita, etenkin kun lapsennekin tajuaa miten pitkälle tilanne on jo päässyt.
kirveen käytölleen. Miehen vikahan se on ihan täysin, kun se mies on niin kamala, ja käytin sitä kirvestä vaan ihan vähän, eikä lapsikaan pelännyt sitä kirvestä, eihän, kun se kerran sanoi niin... Huomaathan itsekin kuinka järkyttynyt hän on.
Lapsi on aina lojaali vanhempiaan kohtaan. Oireilee sitten myöhemmin viimeistään senkin edestä. Tuntuu pelottavalta jopa miettiä jos oma äitini olisi harrastanut moista vanhempien riitojen aikana. Ja kysyttäessä olisin esittänyt vahvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tajutakseen, että kirveen kanssa ei heiluta riitatilanteissa vaikka miten vituttais, varsinkaan kun on lapsia paikalla?
Vielä kerran korostan, että en riehunut sen kirveen kanssa yhtään pätkää. Kukaan ei lyönyt ketään. Huudettiin kyllä mutta laitoin sen kirveen pois kyllä. Silti se tietenkin jäi pelottamaan lasta. Ehkä eniten se kun huomasi kuinka vihaisia me oltiin. Häntä pelotti myös se kun mies tuli nyrkit ojossa kohti, siitä lapsi puhui myös.
Ja kyllä, tämä on aivan kauheaa. Syytä kyllä itseäni tästä jutusta mutta ihan kaikkein päällimmäisenä on nyt huoli lapsesta. Haluan auttaa omaa rakasta lastani ja jos jollain olisi esim. kokemusta siitä miten akuutteja traumoja parhaiten selvitetään niin olisin kiitollinen.
Kyllähän mä nyt tajuan, että tämä ei voi jatkua eikä saa ikinä, milloinkaan toistua. Jotain pitää tietenkin tehdä asialle. Nyt en vaan voi ajatella muuta kuin sitä miten saisin lapsen ymmärtämään, että mitään pahaa ei tapahdu eikä edes melkein tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapahtui kamalan pahaa.
Vielä kerran korostan, että en riehunut sen kirveen kanssa yhtään pätkää. Kukaan ei lyönyt ketään. Huudettiin kyllä mutta laitoin sen kirveen pois kyllä. Silti se tietenkin jäi pelottamaan lasta. Ehkä eniten se kun huomasi kuinka vihaisia me oltiin. Häntä pelotti myös se kun mies tuli nyrkit ojossa kohti, siitä lapsi puhui myös. Ja kyllä, tämä on aivan kauheaa. Syytä kyllä itseäni tästä jutusta mutta ihan kaikkein päällimmäisenä on nyt huoli lapsesta. Haluan auttaa omaa rakasta lastani ja jos jollain olisi esim. kokemusta siitä miten akuutteja traumoja parhaiten selvitetään niin olisin kiitollinen. Kyllähän mä nyt tajuan, että tämä ei voi jatkua eikä saa ikinä, milloinkaan toistua. Jotain pitää tietenkin tehdä asialle. Nyt en vaan voi ajatella muuta kuin sitä miten saisin lapsen ymmärtämään, että mitään pahaa ei tapahdu eikä edes melkein tapahtunut.
Onhan lapsi vaistonnut teidän välisenne pitkä-aikaisen kireyden ja sitten vielä tämänpäiväiset tapahtumat siihen päälle. Ei ihme ettei uskalla rauhoittua. Sanoit varmaan aivan oikeat asiat lapselle, mutta teidän tilanteessanne se ei tod näk riitä. Älkääkä sinä tai miehesi koskaan enää hakeko mitään kättä pidempää kun riitelette - ihan sama heilutitko sitä kirvestä vai et, se oli kädessäsi.
Noihin elinikäisiin traumoihin mä en oikein usko, aikuisena ihminen oppii käsittelemään ja ymmärtämään pelottavia asioita joita koki lapsena. Jälkiä jää, mutta ei välttämättä traumoja.
mutta se voi olla liian myöhäistä jo, vahinko on tapahtunut
Ja kyllä, tämä on aivan kauheaa. Syytä kyllä itseäni tästä jutusta mutta ihan kaikkein päällimmäisenä on nyt huoli lapsesta. Haluan auttaa omaa rakasta lastani ja jos jollain olisi esim. kokemusta siitä miten akuutteja traumoja parhaiten selvitetään niin olisin kiitollinen.Kyllähän mä nyt tajuan, että tämä ei voi jatkua eikä saa ikinä, milloinkaan toistua. Jotain pitää tietenkin tehdä asialle. Nyt en vaan voi ajatella muuta kuin sitä miten saisin lapsen ymmärtämään, että mitään pahaa ei tapahdu eikä edes melkein tapahtunut.
En valitettavasti osaa auttaa, mutta ehkä kannattaa soittaa jollekin ammattiauttajalle aamulla ja kysyä neuvoa sieltä? En tiedä auttaisiko jos nukkuisit lapsen kanssa samassa huoneessa tänä yönä?
perusluottamus on mennyt - tai ainakin saanut niin vakavan särön, etteivät siihen selitykset, silitykset ja vanukkaat auta. Ammattiapua kaikille teille, sillä pelko pysyy lapsessa niin kauan, kunnes se on purettu. Se pysyy myös sinussa, ja mahdollisesti miehessäsi.
perheneuvolan yhteystiedot ja jollei löydy niin voit soittaa neuvolaan ja kysyä sieltä
Alue: Aihe vapaa
Lapsi ainakin sanoi, että ei pelännyt, että löisin sillä kirveellä ketään ihmistä vaan vain sitä ovea. Tietenkin kuitenkin oli peloissaan siitä lyökö mies minua. Ja koko tilanteesta. Äsken vielä tuli valittamaan, että oksettaa. Voi kun sais aikaa käännettyä taaksepäin eikä koko juttua olisi tapahtunut!
Mikä on perheneuvola? Lapsi on jo 8v, ei me käydä enää neuvolassa. Eikä tuollaista kenellekään varmaan voi oikeasti kertoa. Mitä ihmettä tässä nyt voi tehdä?
Niin ja ei tarvitse ymmärtää mutta ei noi haukkumaviestitkään varsinaisesti auta!
Ap