Pettynyt ihmisiin - varsinkin läheisiin

toisten ihmisten avun varaan, vaikka rankkaa olisikin. Ikävää että olet masentunut, itsekin olen. Tuollainen katkeruuden kerääminen ei kuitenkaan auta tilannettanne mitenkään, päin vastoin. Kannattaa miehen kanssa miettiä, mitä teidän pitäisi elämässänne muuttaa, jotta asiat paranisivat. Muutos pitää kuitenkin lähteä teistä, loppupeleissä jokainen meistä on yksin.

Mieheni kanssa olemme olleet yhdessä 10 vuotta. Suhteemme on ollut katkolla mutta kuitenkin ollaan jatkettu yhdessä.Mies ei kamalasti käytä aikaa kodinhoitoon, omalla vastuulleni jää olla lasten kanssa, pestä pyykit, hoitaa kaikki juoksevat asiat, käydä kaupassa jne. Mieheltäni ei hoidu oikein muu kuin ruoan laitto ilman pyytämistä. Koen arjen rankkana, koska käyn välilä myös töissä.



Haluaisin ilon takaisin elämääni. Suurin osa aikaani menee kaiken märehtimiseen. En osaa olla oikein lapsille läsnä enkä missään läsnä. Teen kaiken vähän toisella kädellä.

että odottaisin apua ilman pyytämistä? Mitä läheisiltä voi odottaa?

jos olet masentunut. Ensimmäisenä miehesi pitäisi tehdä enemmän. Siis tekeekö miehesi enemmän kuin vain ruoanlaittoa jos pyydät? Jos, niin sitten pyydä enemmän. Kerro tuntemuksistasi miehellesi. Jos jotkut sukulaiset auttavat kun pyydät niin pyydä. Kukaan ei voi auttaa ellei tiedä missä auttaa. Ja Sinun pitäisi ottaa omaa aikaa. Onko lääkityksesi kunnossa? Entä terapia? Kunnollinen pitkäkestoinen kelan tuella?

Odotat, että he ratkaisevat väsymyksesi, ehkä heillä on omassa elämässäänkin tarpeeksi. Tai ehkä he haluavat nauttia elämästään rennosti?



Ei heidän kuulu sun huushollia pyörittää, sun kuuluu tehdä se. Toki voi olla rankkaa, mutta sun valinta tämä on.

oikeastaan tee. Hän on sairastanut nuoruudessaan syövän ilmeisesti tottunut siihen että kaikki tehdään hänen puolestaan, eikä hänen tarvitse oikeastaan tehdä mitään. Luulisin niin. Mieheni pitää pelaamisesta ja käyttää siihen todella paljon aikaa päivittäin. Jos sanon tästä niin mies vetoaa siihen että istunhan minäkin koneella. Niin istunkin, välillä. Minulla on omaa aikaa kun olen tässä. Lääkitys on kunnossa mutta terapiassa en käy. Ei ole mukamas aikaa siihenkään.



Olen joskus pyytänyt anoppia tulemaan meille kun olin todella väsynyt. Anoppi tuli ja kertoi että kun hän oli aikanaan samassa jamassa niin hän pyysi mll hoitajilta apua. Tästä päättelin että minun pitäisi mieluummin olla yhteydessä heihin kuin pyytää apua häneltä.

Ei kukaan, sukulaisetkaan jaksa tuollaista iilimatosuhdetta, jossa joku imee heidät tarpeillaan kuiviin. Auttaminen ja ystävyys perustuu vuorovastaisuuteen.

jos anoppiasi tulkitset tuolla tavalla. Hän antoi sinulle hyvän neuvon, tartu siihen, älä katkeruuteen.

ihan jokaikistä.

Nyt näistä kirjoituksista tulee mieleeni kaksi asiaa, en sitten tiedä onko se faktaa vai ei. Näyttää siltä, että suhteenne ei oikein suju. Voisittekohan hakea parisuhdeterapiaa? Kenen mielestä ei Sinulla ole aikaa omaan terapiaan? Miehesikö? jos hän ei tue tässä asiassa, tukeeko hän missään?

Teksteissäsi on aika paljon luulemista ja päättelyä. Se saattaa olla oire masennuksestasi, ja kierre sillä kielteinen päättely vain lisää masennusta. Kannattaisi ehkä kysyä suoraan anopilta jaksaako hän auttaa ja selittää että haluaisi mieluummin hänen apuaan kuin ottaa hoitaja mll:stä. Toiseksi hän ehkä todella ehdotti sitä hyvyyttään. Täälläkinhän on joidenkin äitiyden mittana se, ettei lapsi ole koskaan minuuttiakaan erossa lapsestaan. Mll voisi todella olla yksi keino. Ovatko lapset päivähoidossa? Jos eivät, miten olet onnistunut opiskelemaan?

Toivoitko, että ilkeä pahapaha anoppi haukuttasisiin ja siten olisit voinut ylentää itseäsi? Hanki elämä, poistu joskus kotoa, patista mies hommiin.

olla yksi masennuksen aiheuttajista. Jos hän vain istuu koneella, ei tee kotitöitä tai leiki lasten kanssa, niin onko teillä jotain myönteistä välillänne. Tukeeko hän sinua masennuksessasi?

että toinen äiti on toiselle susi. Mistä te minulle olette kateellisia? Että minulla on ylipäätään mies. Ne jotka vastailevat taitavat kaikki olla eronneita yksinhuoltajia.

Ja taas yrität nostaa itsäsi mollaamalla toisia

Mutta ensimmäisenä tulee mieleen se, että teidän pitää saada miehen kanssa arki sujumaan. Ei ihme, jos olet väsynyt kun joudut kaikki kotityöt tekemään. Muutos siihen.



Sitten, miksipä et ottaisi MLL.tä hoitajaa välillä?



Muiden ei tarvitse hoitaa teidän lapsia. Tietysti välillä voi auttaa, mutta harva alkaa säännöllisesti siihen hommaan, edes isovanhemmat.

ja masentunut. Silloin ei näe ulospääsyä tilanteesta. Aion nyt sulkea keskustelun omalta osaltani ja kiitän kauniisti teitä kommenteista. Miehen kanssa yhteistyö kuntoon ja pyydän apua.

Mutta olet masentunut. En tiedä miksi olet, mutta ainakin minä väsyisin ja masentuisin, jos olisin menettänyt äitini, käynyt lapsettomuushoidoissa, lapset olisivat pieniä, mieheni ei tekisi kotitöitä ja suhdekin olisi ollut katkolla ja tämä kaikki viime vuosien ajalta. Itse masennuksen ja jopa siihen taipumuksen taltuttaneena, terapian käyneenä luen tekstejäsi siitä että tarvitset mielellesi terveyttä ja iloa. Voi todellakin olla, että sukulaiset eivät halua auttaa missään, mutta se voi olla myös masentuneen mielesi tulkinta. Ilman masennusta olisi ehkä itsellesikin tullut mieleen Mll. Terveenäkään, ilman masennusta siis, emme tule toimeen ilman muiden apua, mutta silloin ihminen yrittää löytää korvaavia keinoja apuun.

Jos Sinua auttaa, voit vihata minua. Viha saattaa olla aidoin tunne masennuksessa ja hyvä merkki jos sitä tuntee. (5,13,15)

Mene vaikka tunnin kävelylla ja jätä mies kotiin lasten kanssa

MLL hoitajia ? Mistä maalla asuva äiti ihminen saa  tuollaista apua?

Tuntuu, että nykyään yhä harvempi saa sukulaisiltaan apua. Isovanhemmat ovat vielä nuoria, haluavat elää helppoa ja vapaata elämää, kun vielä pystyvät.

Mä ihmettelen sitä, että miksi olet katkera sukulaisillesi? Eihän heidän sun miehen osuutta kuulu tehdä! Sun pitää nyt saada miehesi heräämään ja tekemään oman osuutensa. Ja ilman kiukkua. Miehesi pitää tajuta, et perhe on yhteinen asia ja molemmat osallistuvat siihen. Sä et ole miehesi äiti kenen pitää nalkuttaa miehen tekemään omassa kodissa ruokaa hänen omille lapsilleen. Sen pitäisi olla itsestäänselvyys hänelle. Miksi ihmeessä miehesi mieluummin pelaa kuin on omien, ihanien lasten kanssa? Miksi hän ylipäätään halusi lapsia, jos ei halua olla heidän kanssaan?