Miksi ihmisiä arvostellaan koulutuksen perusteella?

se edellinen duunaripariskunta.

Olen sairaanhoitaja ja jätän työasiat työpaikalle. Luen tutkimuksia, kehitän työtäni ja pyrin potilaiden parhaaseen.



Mutta kuitenkin työ on minulle vain työtä. En halua keskustella siitä ystävieni kanssa, jotain pientä mukavaa tapahtumaa voin ohimennen kertoa. Haluan keskittyä mielummin muihin asioihin vapaa-aikana. Harrastukset, perhe ja koti ovat minulle paljon työtäni tärkeämpiä.



Akateemiseten seurassa usein pitkästyn. Puheet kun jostain syystä pyörivät 80% työn ympärillä. Väkisinkin tulee mieleen, että onko heillä mitään muuta elämää. Joten heti kun on soveliasta, lähden tekosyyn varjolla pois seurasta.

Akateemiset usein unohtavat että jonkun pitää hoitaa se leipä sinne kaupan hyllylle tai huoltaa ne autot tai siivota se yleinen käymälä...

Tyhmät ihmiset tuota harjoittaa.

jotka vaikuttavat siihen, mikä ja millainen ko. ihminen on. Joten miksipä sitä ei voisi ottaa huomioon ihmistä tarkasteltaessa.

jotka vaikuttavat siihen, mikä ja millainen ko. ihminen on. Joten miksipä sitä ei voisi ottaa huomioon ihmistä tarkasteltaessa.

yhden asian arvostajilla on lähipiirissään? Näissä duunari vs. akateeminen -keskusteluissa kun lauotaan hirveän usein Totuuksia tyyliin "akateemiset on ylimielisiä, kädettömiä ulkoaoppijoita" tai "duunarit on alemmuudentuntoisia, laiskoja ääliöitä". Tunnetteko te oikeasti ihmisiä koulutuspiirinne ulkopuolelta? Kumpuaako nämä käsitykset vaan ennakkoluuloista ja satunnaisista kohtaamisista?



Omassa kaveripiirissäni on niin akateemisia kuin amistyyppejäkin. Meidän keskustelutyyli on kehittynyt aikojen saatossa, ja kokkimme voi ihan hyvin keskustella Nietzchestä maisterin kanssa. Käyn usein uskontofilosofisia keskusteluja kouluttamattoman, pitkäaikaistyöttömän ystäväni kanssa, joka lukee yliopiston oppimateriaalia huvikseen iltalukemisenaan. En mä edes ajattele, kuka kukin on koulutukseltaan.



Yksilöllisiä eroja tietenkin on, ja myönnän, että pystymetsästä porukkaan heitetyllä kouluttamattomalla voisi olla hankalaa päästä aika "akateemiseen" keskusteluumme mukaan. Mutta kyse on pitkälti myös omasta halusta käydä tällaiseen keskusteluun.

humanistien ja amislaisten väheksymä diplomi-insinööri, sivistymätön moukka, jonka kaiken lisäksi on em. ihmisryhmien varman tiedon mukaisesti aivan kädetön, kun pitäisi tehdä yhtään mitään käytännön osaamista vaativaa. Kumma kyllä, paikka on minullekin tässä maailmassa löytynyt. Ja vaikken Nietzscheä tunnekaan, osaan sentään kirjoittaa hänen nimensä oikein :D

Meidän keskustelutyyli on kehittynyt aikojen saatossa, ja kokkimme voi ihan hyvin keskustella Nietzchestä maisterin kanssa. Käyn usein uskontofilosofisia keskusteluja kouluttamattoman, pitkäaikaistyöttömän ystäväni kanssa, joka lukee yliopiston oppimateriaalia huvikseen iltalukemisenaan. En mä edes ajattele, kuka kukin on koulutukseltaan.

jotain maisteria.

t: 32

mutta tuttujen kanssa emme keskustele filofisia kysymyksiä illanvietoissa ja vierailuilla.



Viimeksikin ystäväni luona keskustelimme perennapenkin hoitamisesta ja kyselin häneltä, pitääkö maata kalkita tms. kun en ymmärrä puutarhanhoidosta mitään.



Keskusteluun osallistuivat sekä duunarit, että akateemiset. Siinä sivussa tuli ruodittua tämän kesän säät ja lapsiemme kolttoset ja kesän televisio-ohjelmat.



Teillä on kyllä korkealentoisia kahvikekkereitä. Tämä siis todistaa sen, että meitä akateemisiakin on erilaisia ja erilaisia ystäväpiirejä. Me keskustelemme yleensä ihan arkipäivän asioista, emmekä pohdi kovin syvällisiä asioita kavereiden kesken tavatessamme. Itse ainakin tylsistyisin kuoliaaksi, vaikka akateeminen olenkin jos talon emäntä pöytää kattaessaan pohtisi Nietzschen moraalikäsityksiä.

mutta tuttujen kanssa emme keskustele filofisia kysymyksiä illanvietoissa ja vierailuilla.

Viimeksikin ystäväni luona keskustelimme perennapenkin hoitamisesta ja kyselin häneltä, pitääkö maata kalkita tms. kun en ymmärrä puutarhanhoidosta mitään.

Keskusteluun osallistuivat sekä duunarit, että akateemiset. Siinä sivussa tuli ruodittua tämän kesän säät ja lapsiemme kolttoset ja kesän televisio-ohjelmat.

Teillä on kyllä korkealentoisia kahvikekkereitä. Tämä siis todistaa sen, että meitä akateemisiakin on erilaisia ja erilaisia ystäväpiirejä. Me keskustelemme yleensä ihan arkipäivän asioista, emmekä pohdi kovin syvällisiä asioita kavereiden kesken tavatessamme. Itse ainakin tylsistyisin kuoliaaksi, vaikka akateeminen olenkin jos talon emäntä pöytää kattaessaan pohtisi Nietzschen moraalikäsityksiä.

t. Diplomi-insinööri

ja minusta on joskus epämiellyttävää kertoa ammattini ns. duunariporukassa. Mieluummin puhuisin jostain muusta, sillä ammattini/koulutukseni kertomisen jälkeen minun ei oleteta haluavan puhua mistään "normaaleista" asioista, kuten esim. matkustelusta.

Saatetaan jopa sanoa jotain tyyliin: "mietitkö taas niitä kaavojasi".

Onpa meitä tosiaan moneen junaan. Olen itse siis tekemisissä enimmäkseen muiden akateemisten kanssa, mutta en muista, että me (juuri) koskaan oltaisiin juteltu mistään niin korkealentoisesta kuin N:stä (en jaksa tarkastaa nimen kirjoitusasua) tai vastaavasta. Yhden tyypin kanssa jouduin pakosta jossain vaiheessa puhumaan jkv filosofiasta ja psykologiasta ja enempi vähempi tästä syystä hän ei enää kuulu tuttavapiiriini - ei siinä (ehkä) mitään, jos he haluavat pohdiskella asioita, kunhan eivät odota samaa vastapuolelta.



Me saatetaan puhua esim. just puutarhanhoidosta, kauneudenhoidosta, harrastuksista, lapsista, alkoholinkäytöstä, ihan mistä vain tärkeästä ja vähemmän tärkeästä.



t. 3 eli yksi akateeminen

että minä en arvostele ihmisiä koulutuksen perusteella, koska kaikkia ammatteja tarvitaan.



Mutta se, että joku yrittää olla jotain muuta, kuin ei ole on vain yksinkertaisesti noloa. Muistatteko esim. tämän Carl Öhmanin, joka käytti tohtorintitteliä, vaikkei edes omannut sellaista. Noloa pätemistä.



Yhtä noloa pätemistä on (nykyajan nuorten) sairaanhoitajien yritys väittää omaavansa korkeakoulututkinto. Hoitajat voisivat hieman itsekin miettiä, että miksi heidän hommansa ärsyttää muita.

Eikä sivistyneisyys vaadi akateemista loppututkintoa. Moukkia löytyy lähes joka ammattikunnasta. Itse valikoin tuttuni sillä perusteella kenen kanssa tulen juttuun parhaiten; koulutuksella ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Yhtä noloa pätemistä on (nykyajan nuorten) sairaanhoitajien yritys väittää omaavansa korkeakoulututkinto. Hoitajat voisivat hieman itsekin miettiä, että miksi heidän hommansa ärsyttää muita.

Minä olen sairaanhoitaja vuosimallia 2002 ja minulla on ammattikorkeakoulututkinto. Huom! paino sanalla AMMATTI. Jos tämän fakta sinua häiritsee ja koet sen pätemisenä, niin ei voi mitään. Itse en tätä missään tuo sen suuremmin esille enkä yritä väittää omaavani korkeakouluttutkintoa ilman sitä ammattia siinä edessä. :)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Korkeakoulututkinto

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattikorkeakoulututkinto

AMMATTIkorkeakoulututkinto.

Minähän kirjoitin, että noloa on yritys esittää omaavansa korkeakoulututkinto.

Luetun ymmärtäminen...

Lue tuon linkistä:

"Ammattikorkeakoulututkinto on käytännönläheinen ja ammattiin suuntaava korkeakoulututkinto, joka valmistaa erilaisiin asiantuntija-, suunnittelu-, kehittämis- ja esimiestehtäviin. Ammattikorkeakoulututkinnot on kirjattu lainsäädäntöön korkeakoulututkintoina, ja ne ovat Suomen lain mukaisia, virallisia korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinto antaa pätevyyden hakea sellaisia kuntien ja valtion virkoja sekä julkisia tehtäviä, joihin on säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto."



Miksi se sinua niin kaivelee?

ylimielisiä akateemisia.



Tunnen harrastukseni kautta ihan erilaisista taustoista lähtöisin olevia ihmisiä, enkä koskaan ole kokenut mitään syrjintää. Meitä on jokunen hoitaja, jokunen yksityisyrittäjä, yksi diplomaatin rouvakin ja vaikka mitä.



Kiva porukka ja yhdessä harrastetaan ja vietetään vapaa-aikaa. Ainoa seikka, mikä erottaa on raha. Meillä köyhemmillä ei aina ole mahdollista lähteä yhteisiin reissuihin, mutta silti meitä ei ole katsottu nokan vartta alaspäin.



Kertokaas, missä ne ylimieliset akateemiset asuvat?