Lue keskustelun säännöt.
Erilainen näkökulma lapsettomuuteen
06.07.2009 |
En ymmärrä miksi pitää kokea muiden vauvat ja lapsijutut niin kateellisen negatiivisesti. Eihän se ole lapsettomalta pois kaverien lapset. En myöskään ymmärrä miksi loukkaannutaan jokaisesta vauvautelusta ja kommentista, nehän kuulut elämään tietyssä iässä. Eikö kyselijöille voisi kertoa totuutta, että vauva on toivottu, muttei vielä ole onnistanut. Miksi hoidoistakin on niin noloa puhua, puhutaanhan sitä muistakin sairauksista. Varmasti ihmiset olisivat hienotunteisempia mikäli tietäisivät jos jollakin on vaikea lisääntyä.
Eli turhan herkkähipiäisiä ja omaan napaan tuojottavia lapettomia tuntuu pyörivän tälläkin palstalla jatkuvasti. Löysätkää pipoa ja kertokaa ihmisille ongelmistanne niin loppuu/vähenee vauvautelut ja saatatte huomata että monet lapsellisetkin ystäväne ovat joskus olleet samassa tilanteessa.
t: entinen lapseton, joka nyt odottelee kolmatta icsi-vauvaansa
Kommentit (57)
Lainaus:
Otsikon perusteella oletin jotain oikeasti virkistävää tähän keskusteluun. Mutta sieltä tulikin sitä samaa vanhaa.
Ja jos sinä et ymmärrä miksi lapsettomuus on joillekin arka asia, niin sehän on vain sinun ymmärtämättömyyttäsi. Mutta jos sinä et ymmärrä, niin ei se tarkoita, ettei lapsettomuus voi tai saa olla vaikea asia. Etkä sinä varmaan voi ymmärtää, että kaikki eivät halua tehdä elämästään niin julkista kuin sinä, mutta kuten joku jo sanoi, niin kyllä sitä silti saa odottaa ympäristöltä jotain alkeellisia käytöstapoja.
Ei kai kyse ole siitä, ettei lapsettomat tiedä miten ympäristön saa hiljaiseksi. Kaikkia vaan ei kiinnosta alkaa joksikin tän koko yhteiskunnan asennekasvattajaksi. Ja ihmisellä pitää myös olla oikeus vetää yksityisyydelleen jonkinlaiset rajat.
T. Yksi lapsensa helposti saanut empatiakykyinen ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja siihen kuuluvat kaikki kriisin vaiheet, jotka elämän muihinkin kriiseihin kuuluvat. Joissakin kriisin vaiheissa on herkempi, kuin toisissa.
Joskus utelut satuttavat enemmän, kuin toisena ajankohtana. Joskus ei kestä nähdä muiden lapsia, joskus jaksaa niiden kanssa touhuta ihan onnellisena. Jne, jne.
Minusta on surullista, että kaikki lapsettomat leimataan itsekkäiksi ja inhottaviksi, jos he uskaltavat tunnustaa ääneen (tai edes kasvottomana keskustelupalstalla), että he ovat katkeria ja kateellisia. Asian tunnustaminen auttaa viemään kriisiä eteenpäin.
Joka ainoa lapseton tietää, etteivät muiden lapset ole häneltä pois, mutta nämä tunteet eivät ole järjellä ajateltavissa. Niihin auttaa vain asian läpikäyminen (kukin tavallaan) ja aika.
olevansa katkera ja kateellinen vaan käyttäytyy itsekkäästi ja inhoittavasti.
Monet vanhemmat naiset, jotka ovat päässeet sinuiksi lapsettomuutensa kanssa tunnustavat tämän kriisin läpi käytyään.
Mielestäni puhuminen auttaa edes lähimmille kaikissa kriiseissä.
Se, jonka 5v:lle lapsetin tuttu on aina tavatessa ilkeä.
kun itsekkäät äidit hyökkäävät lapsettomien kimppuun.. Samalla tulee mieleen että jos he itse olisivat joutuneet samaan tilanteeseen, olisivat he reagoineet samalla tavalla.Nyt sattui vaan ikävästi käymään niin, että juuri tuollaiset akat pääsivät lisääntymään :S. Se on niin helppoa sanoa se oma kakara kainalossa.
Eikö hävetä yhtään?!
t. toinen lapsensa helposti saanut, EMPATIAKYVYN JA ÄLYN omaava äiti.
olevansa katkera ja kateellinen vaan käyttäytyy itsekkäästi ja inhoittavasti.
Monet vanhemmat naiset, jotka ovat päässeet sinuiksi lapsettomuutensa kanssa tunnustavat tämän kriisin läpi käytyään.
Mielestäni puhuminen auttaa edes lähimmille kaikissa kriiseissä.
Se, jonka 5v:lle lapsetin tuttu on aina tavatessa ilkeä.
Sori, mutta olet oikea perikuva takakireästä äidistä, joka ei kestä lapsettomia, koska "ne saavat liikaa säälipisteitä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
katsellut kateellisena ja katkerana vastaan tulevia vauvamasuja, vaan päinvastoin, olin iloinen jokaisesta jonka näin, sillä ajattelin aina, että ehkä toikin vauva on saanut alkunsa IVF:stä. t. PAS-kaksosten ja parin muun äiti
kai se sitten on tavallaan kateellista.. Miksen saisi olla kateellinen teidän suloisista lapsista onko SE SITTEN teiltä pois???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiahan on erittäin intiimi. En usko että monikaan haluaa kenenkään tietävän missä ja miten lapsi on saatu alulle. Mitäpä sanoisit jos sinulta kysyttäisiin vaikka että missä teitte sen tai oliko toivottu vai vahinko?
Musta noi liippaa erittäin läheltä. Jokaiselle suotakoon yksityisyytensä. Kautta aikojen on varsinkin parin vakiinnittua udeltu lapsiasioita, kukaan ei varmaan niiltä välty. Pitää osata varautua vastaamaan kysyjälle tavalla joka tuntuu itsestä mukavimmilta.
Itse myös törmäsin siihen ettei joillakin vain ole tietoa lapsettomuuden hoidoista, joku luuli että lapsi ei voi olla esim. normaali jos ei saa alkuaan normaalilla tavalla.
Kyllä minä kerroin lapsettomuudesni joilleikkin, kaupan kassan uteluihin en kylläkään. Joku raja sentään.
Ja ihmisillä on niin eri käsityksetkin lapsettomuudesta. Kerran kerroin kaverille että olemme yrittäneet jo aika kauan niin hän kertoi että hekin kärsivät lapsettumuudesta aikoinaan, kuulemma 5 yrityskertaa tarvittiin ennenkuin tärppäsi. Meillä oli samanverran vuosia takana.
Nyt olen pienen pojan äiti ja mahassa kasvaa uusi elämänalku.
kun itsekkäät äidit hyökkäävät lapsettomien kimppuun.. Samalla tulee mieleen että jos he itse olisivat joutuneet samaan tilanteeseen, olisivat he reagoineet samalla tavalla.Nyt sattui vaan ikävästi käymään niin, että juuri tuollaiset akat pääsivät lisääntymään :S. Se on niin helppoa sanoa se oma kakara kainalossa. Eikö hävetä yhtään?! t. toinen lapsensa helposti saanut, EMPATIAKYVYN JA ÄLYN omaava äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole tarvinnut udella lapsiasioista naimisiin menneiltä lapsettomilta pareilta, kun on ollut tiedossa jo että, lapsi olisi tervetullut milloin vain.
näitä ilkeitä lapsettomia on... Itse kärsin vuosia lapsettomuudesta ja tunnen monia saman asian kanssa kamppailleita. Osa on jäänyt pysyvästäkin lapsettomaksi. Kukaan ei "potki autoja" tai kiukkuile julkisesti. Tottakai katkeruutta hiljaisuudessa on paljon ja sehän on luonnollistakin. Meidän elollisten olentojen ainoa tarkoitus on loppujen lopuksi lisääntyä ja se on sen kaltainen perustarve, että siitä osattomaksi jääminen ottaa koville. Katkeruus ainakin itselläni kohdistui hiljaisuudessa kaikkiin päihdeäiteihin, narkkareihin yms., jotka saavat lapsia, tuhoavat lapsensa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä tässä on se mainostamasi empatia ja äly?
Kyllä mun mielestä viesti oli nokkelasti kirjoitettu.
- ei kirjoittaja
lapsi on lahja ja ei ole itsestään selvää saada lapsia. Ei tietenkään ole. Mutta entäs sitten kun on superhedelmällinen ja ehkäisyongelmainen? Lähelläni on ollut vuosien saatossa kaksi ihmistä, jotka olivat niiiiin lapsettomia ja katkeria minun rakkaista lapsistani, että se oli kyllä tosi vaikeaa. Itselläni taas on ollut henkisesti tosi vaikeaa, kun sopivaa ehkäisykeinoa ei kerta kaikkiaan ole ja kun suurinpiirtein erehdyt aviomiehen kanssa rakastelemaan, niin lähes varma tärppi.
Oikeesti ei ole tämäkään kovin helppoa. Sitten kun olet koittanut näille kärsiville lapsettomille hiukankaan vihjata omasta tilanteesta, niin saat vain hirvittävää kaunaa ja syyllistämistä osaksesi. Ystävyys olikin todella lujilla ja varmaan molemmat osapuolet ottivat vähän etäisyyttä..
Nyt odotan 35 vuotiaana neljättä lastamme ja tämän jälkeen menemme jompi kumpi, minä tai mieheni sterilisaatioon. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Eipä ole koivin helppo päätös sekään, koska periaatteessa hedelmällisyys on ihana elämän lahja, josta on vaikea luopua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omasta mielestäni hedelmöityshoitoja ei pitäisi antaa julkisella puolella ollenkaan. Ne, jotka sitä lasta epätoivoisesti haluavat menkööt yksityiselle.
Itselläni on ollut varaa hankkia lapseni ihan yksityisellä hoidolla, ilman jonoja ja klinikalla kävelymatkan päässä kokoani. Omassa taloudessani nuo summat eivät tunnu missään. Olen vaan periaatteesta sitä mieltä, että lapsen saaminen ei ole mikään perusoikeus jokaiselle.
Ei ole perusoikeus, se on vaan rikkaiden oikeus :D
mutta tässäkin keskustelussa on moni lapseton itse kertonut olevansa. Toisessa ketjussa ap kyseli miten suhtautua ystäväänsä, joka on muuttunut mykäksi lapsettomuutensa vuoksi, sellaisen ihmisen lähellä on todella vaikea olla ja täytyy myöntää että tulee olo että säälipisteitä vain haetaan.
Muuten itse yritimme esikoista 3 vuotta, olimme jo valmiit adoptiojonoon kun hän ilmoitti tulostaan.
Hox, hox!!
Miten tuo syntymälahjana saatu "lapsellisuus" korreloi niiden 40 000:n kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen kanssa?!
ennen kuin asenteet ovat tätä tasoa.
Vuosisatoja ja tuhansia (itse asiassa miljoonia) kun lasten "tekeminen" on ihmisen elämän tarkoitus.