Vituttaa kun anoppi ei anna imettää rauhassa!

Alussa on tärkeää saada olla rauhassa imettämässä jos niin haluaa. Kyllähän toisten tuijotus häiritsee. Muakin häiritsi!



Vasta kun vauva oli vähän isompi tai kun kyse oli jo kolmanne vauvan imettämisestä olen pystynyt imettämään niin etten välittänyt muiden katseista. Alussa oli tosiaan vähän hankalaa...



Ja kolmatta vauvaa jouduin aina imettämään makuuasennossa, mieluiten pimeässä huonessa että onnistuisi:)).

makkariin pari kertaa tekemään tikusta asiaa, mutta lyhytsanaisten vastausteni jälkeen ymmärsi pitää nokkansa poissa. Mulla vastaava tilanne kuin sullakin, että halusin imettää rauhassa.

Tuttu sai ylläri kakkosen ja samalla talonremontti oli pahasti kesken, välillä ovesta tuli putkimies ja välillä laatoittaja kun vauvalla oli tissi suussa.



Tuttu totesi kun taas kaivoi tissiä esiin että toivottavasti ei häiritse itseltä on kaikki estot hävinneet tässä showssa.



Ja ymmärrän anoppiasi, mikään ei ole kauniinpi näky kuin imettävä äiti ja jos vielä imettää omaa lapsenlasta.

Meidän pitäis käydä siellä viikoittain kylässä, mutta hän ei voi tulla meille, koska ei ole autoa. No ei ole meilläkään. Hössöttää ja hössöttää, luulee että me ei miehen kanssa osata yhtään mitään. Joo, ei varmaan osatakaan vielä kovin hyvin, mutta halutaan itse opetella ja löytää meille parhaat tavat toimia vauvan kanssa. Yrittää muutenkin puuttua meidän elämään, suoranaisesti joskus käskee. Me ollaan kuitenkin pidetty päämme eikä hypitä anopin pillin mukaan.



Vauva on esittelykappale, joka on ihan oikeasti esitelty kaikille sen naapureille ja tutun tutuille. Mentiin nimittäin kerran kylään, ja siellähän istui tätilauma kieli pitkällä vauvaa odottaen.



On kovin huolissaan poikansa jaksamisesta, kun hänellä on työ ja minä vaan kotona vauvan kanssa olen. Kertaakaan ei ole kysynyt, miten jaksan. Kerran ehdotettiin, että voisiko katsoa vauvan perään puoli tuntia kun otettaisiin torkut, mutta ei sopinut. No, mies jäi torkuitta ja katsoi vauvaa sen ajan, että sain pahimmat univelat kuitattua.



Anoppi ilmeisesti luulee, että hänellä on nyt vain oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia. Minusta taas tuntuu, että olen synnytyskone, jonka tehtävä on synnyttää hänelle leluksi mahdollisimman monta lastenlasta. Huoh.



ap

anopillani ei ole mitään asiaa huoneeseen, jossa imetän. Hyi hemmetti.

imettäisi anoppini nähden. Voin hyvin kuvitella tuon tilanteen ja kuinka hän kertoisi miten normaali asia se on. Epänormaalinpaa on tulla kuikkimaan toisen imettämistä, jos toinen antaa ymmärtää että haluaa olla rauhassa. Tää on kai aika yksilöllistä. Kerran yksillä kutsuilla nainen pöydän päässä otti rinnan kehiin ja alkoi imettää. Porukkaa oli aika paljon, miehiä, naisia ja lapsia. Ja osa tuttuja, osa ei. En mitenkään moralisoi tätä naista (vaikka meinasikin mennä pulla väärään kurkkuun), itse en vain pystyisi moiseen, enkä näe siinäkään mitään väärää.

Toi imetysasia on niin herkkä, että varmasti harmittaa. Ehdotan, että laitatte kyläilyt jäihin tai harvennatte niitä, kunnes anoppi oppii. Heti kun anoppi tulee kyyläämään imetystä, niin lähette kotiin, vaikka olisitte tulleet vasta 5min sitten.

Hävettääks sua kun anoppi kattoo kun sä syöt? Miks sua sit hävettää kun anoppi kattoo kun vauva syö?

Aina nämä av:n vastaukset yllättää. Itselleni imetys on ollut niin luontevaa ja luonnollista etten juuri koskaan ole poistunut pois seurasta imettämään. Myös ystäväpiirissä on kaltaisiani imettäjiä. Kun eräs ystäväni oli kylässä esikoisensa kanssa ihan hämmennyin kun hän halusi vetäytyä pois minun ja pienten (alle5v) poikieni seurasta. En sitten varmaan osannut silloin käyttäytyä ollenkaan.



Eli ei anoppisi välttämättä imetystäsi pahuuttaaan seuraa. Ehkä hän on kuin minä, ei oikeasti vilpittömästi tajua että joku kokee imetyksen nolona ja luonnottomana ja haluaa vetäytyä seurasta siksi pois. Toki minäkin sen tajuan että tuoreen vauvan kanssa ehkä helpommin haluaa imetysrauhaa kun ei vielä suju, mutta se että jo kokenut imettäjä ei ole seurassa niin sitä en vaan tajua. Anteeksi.



Kaksi lastaan imettänyt (mm isänsä, veljensä, lankonsa, lasten kummien, isojen serkkujen läsnäollessa!)

järkyttävintä on ihmiset jotka voivat imettää vauvaa vessassa. Kuvottavaa, kai heille voi sitten viedä kahvit ja pullat sinne vessaan kun kokevat sen ruokailupaikaksi.

Aina nämä av:n vastaukset yllättää. Itselleni imetys on ollut niin luontevaa ja luonnollista etten juuri koskaan ole poistunut pois seurasta imettämään. Myös ystäväpiirissä on kaltaisiani imettäjiä. Kun eräs ystäväni oli kylässä esikoisensa kanssa ihan hämmennyin kun hän halusi vetäytyä pois minun ja pienten (alle5v) poikieni seurasta. En sitten varmaan osannut silloin käyttäytyä ollenkaan.

Eli ei anoppisi välttämättä imetystäsi pahuuttaaan seuraa. Ehkä hän on kuin minä, ei oikeasti vilpittömästi tajua että joku kokee imetyksen nolona ja luonnottomana ja haluaa vetäytyä seurasta siksi pois. Toki minäkin sen tajuan että tuoreen vauvan kanssa ehkä helpommin haluaa imetysrauhaa kun ei vielä suju, mutta se että jo kokenut imettäjä ei ole seurassa niin sitä en vaan tajua. Anteeksi.

Kaksi lastaan imettänyt (mm isänsä, veljensä, lankonsa, lasten kummien, isojen serkkujen läsnäollessa!)

Hyväksyn mielipiteesi, mutta entä jos sinua toistuvasti pyydettäisiin poistumaan, kun miniäsi imettää? Jatkaisitko sinnikkäästi kyyläämistä kuten anoppini?

ap

Ensimmäisen lapsenlapsen kanssa anopit usein ovat yli-innokkaita (toki omakin äiti, mutta hän ymmärtää eleensä tytärtään). Sitten itsekin on hieman arka ja kokematon ja haluaisi rauhaa.



meilläkin aikanaan anoppi ärsytti esikoisen synnyttyä. Todella toimitti tikusta asiaa, kävi nypläämässä imevän vauvan poskea yms. Kun asiasta vihjaisi tai sanoi, hän loukkaantui.



Toisen lapsen kanssa tilanne oli toinen, sekä minun että anopin osalta. Nyt tulemme hyvin toimeen.



Mielestäni sinun kannattaa ystävällisesti kertoa anopillesi, että haluat tosiaan imettää aivan rauhassa, jos suinkin mahdollista. Kerro, että monet tuntemasi tuoreet äidit tuntevat samoin ja että toisen lapsen kohdalla on varmasti jo eri tilanne. Mielestäni omia tuntemuksiaan ei tarvitse hävetä. Itsekään en myöhemminkään halunnut imettää appiukon, isäni, setien yms. nähden. Naisia sai olla paikalla. En kyllä tästä ottanut paineita. Silti LAPSI TULI HYVIN IMETETTYÄ. mEITÄ ON ERILAISIA.

ovat poikiensa suhteen usein tuollaisia. Heidän pojillaan on niin raskasta.

Tottakai meistä jokainen tietää ja ymmärtää, että imettäminen on luonnollista. Samoin voidaan sanoa myös seksistä. Kuinka moni rakastelee mielellään anoppinsa tai kenenkään muunkaan nähden "koska onhan se täysin luonnollista"?



Itse olen myös tällainen "rento imettäjä" joka ei kamalasti vaivaannu seurasta ja julkisillakin paikoilla imetän ihan tuosta vain. Tosin peitän lapsen ja rintani harsolla tai vastaavalla aina, ihan jo muidenkin mielenrauhan vuoksi.



Kuitenkin ymmärrän täydellisesti, että kaikki eivät koe imettämistä niin rennoksi. Varsinkaan heti alussa! Itselläni oli myös vaikeuksia imetyksen kanssa alussa - varsinkin esikoisen kanssa - ja silloin suoraan sanoen räjähdin heti, jos joku tuli kuikkimaan. Minä tahdon ja tarvitsen rauhaa, piste.



Imettävä äiti on kaunis näky. Niin kuin moni muukin täysin yksityinen asia. Kauneus ei tarkoita, että se kuuluisi kaikille.



Mutta niin, nykyisin olen rento julkinen imettäjä eivätkä katseet häiritse. Mutta annetaan tilaa myös heille, joita häiritsee ja ymmärretään toisen halu yksityisyyteen. Monet vauvatkin muuten imevät paremmin omassa rauhassaan ;)

imetys on minulle vähintään yhtä intiimi asia kuin vessassakäynti.

tavallaan ihmetyttää kun joku ei voi julkisesti tai vaikka vain lähimpien sukulaisten nähden imettää. Siis tottakai ymmärrän että on erilaisia ihmisiä, ja mikä toisesta tuntuu luonnolliselta, voi toisesta olla todella vaikeaa. Minusta vaan tuntuu, että elämä olisi tosi rajoittunutta, jos ei voisi joka paikassa imettää. En tietenkään levitä tissejäni kaikkien nähtäville, mutta imetyspaitoja käytettäessä moni ei edes huomaa että imetys on meneillään. Joskus kysyn, haittaako muita jos imetän. Mutta esim. vanhempieni/miehen vanhempien luona en edes kysy. En tietenkään missään kahvi-/ruokapöydässä käy imettämään, mutta kun ruoka on syöty ja kaikki vielä istuvat pöydässä, saatan siirtyä pöydän taakse sohvalle ruokkimaan vauvaani. Juhlissa käytän aina isoa hartiahuivia, jonka voi levittää vauvan päälle niin ettei kukaan varmasti näe yhtään mitään.

ja minulla on vieläkin ihan riittävästi tissikomplekseja. En tosiaankaan halua että edes milli rinnan ihoa vilahtaa muiden kuin mieheni nähden. Jos joku kehtaakin tulla samaan huoneeseen kun imetän, niin nostan metelin.

niiiiin totta! anopin mielestä miehellänikin on vauva-ajat olleet niiin raskaita, vaikka yöheräämiset niin vauva-ajalta kun myöhemminkin on miehen osalta lähellä nollaa..

ovat poikiensa suhteen usein tuollaisia. Heidän pojillaan on niin raskasta.

Nämä imetysasiat ovat aina ikuisuuskysymyksiä mutta itse imetän mieluummin tietynlaisessä rauhassa jo siitäkin syystä että imetys sujuu meillä paremmin kyljellään kuin istuen ja toisekseen, olen huomannut että vauva suostuu paremmin imemään rauhallisemmassa ympäristössä kuin muiden joukossa. Eli näistä syistä menen mieluummin toiseen huoneeseen imettämään ja en sinne muita silloin kaipaa. Mukavampaa näin kuin taistella huutavan vauvan kanssa muiden seurassa. On tämä imetys toisille vaan niin paljon hankalampaa kuin toisille joten minusta jokainen saa täysin itse päättää miten imettää. Tsemppiä vaan alkuperäiselle kirjoittajalle imetykseen :)

Minä olen aikoinaan imettänyt kaksi lastani, enkä tosiaan halunnut tehdä sitä kenenkään muun kuin mieheni nähden. En kuitenkaan kokenut imettämistä nolona tai luonnottomana, kuten joku aiemmin päätteli. Vielä toisenkin lapsen kohdalla imetys oli kuitenkin hankalaa ja minun täytyi saada rauhassa rentoutua, jotta maito alkoi virrata. Ympäristön touhut myös kiinnostivat vauvaa niin, ettei hänkään päässyt keskittymään syömiseen. Jos ja kun en näytä rintojani silloin, kun en imetä, en halua tehdä niin myöskään imettäessäni. Anoppi saattaa suhtautua asiaan neutraalisti, mutten usko samaa esim. mieheni veljestä tai jostakusta muusta miespuolisesta sukulaisesta, varsinkaan sellaisesta, joka ei ollut tottunut näkemään imettämistä esim. oman vaimonsa kanssa.



Meilläkin anoppi oli yli-innokas, varsinkin, kun esikoinen syntyi. Esikko syntyi leikkauksella. Kun palasin heräämöstä, vauvaa ei näkynyt pitkään aikaan missään. Jälkikäteen näin videolta, kuinka anoppi oli rientänyt laitokselle heti vauvan syntymän jälkeen ja kylvetti ja paapoi tätä mieheni kanssa jossain pitkään ennen kuin muistivat minun olemassaoloni. Tästä tuli oikeesti niin paljon sanomista, ettei tehnyt mies samaa virhettä toisella kerralla.



Ja imettäessä anoppi kiersi ympyrää meidän ympärillä ja sieppasi vauvan heti tilaisuuden tullen. Joskus jopa silloin, kun olin vaihtamassa lasta rinnalta toiselle.



Mutta nykyään on kyllä maailman paras anoppi. Rakastaa lapsenlapsiaan yli kaiken ja lapset rakastavat häntä. Tulee hoitamaan aina silloin, kun pyydämme (peruuttaa melkein minkä tahansa menon sen vuoksi). Ei sekaannu elämäämme tai tekemisiimme. Unelma-anoppi!