***JOULUKUUN TÄHTÖSET viikkoon 22***

Voi että, taikatoiveella on ollut ihana hemmottelu, ja kiva kun hoitaja on käynyt tuoreita mansikoita . . nam, kateellisena täällä =)

Kaunis ja lämmin päivä, istuttelin aamupäivällä kukkasia, kunnes multa loppui, äitini toi äsken lisää, ja kaupungilla käynnin jälkeen istuttelu jatkuu.

keskimmäinen lapsonen läksi mummin ja siskoni kanssa päiväksi mökille, tulee sitten illalla takaisin siskon kyydissä.

Ompa aina hassu tunne, jos yksi on joukosta poissa hetken, kauppareissusta tulee kyllä helpompi .

Minulle soitti tänään lääkäri , lapsivesipunktio mahdollinen, jos sen haluan, lisäksi saan sen rakenneultran, jota normaalisti ei täälläpäin tarjota. ( johtuu yhdestä raskaudestani, jossa oli siamilaiset kaksoset, joilla kromosomimutaatio)

Tässä onkin sitten pähkäilyä, ottaako se vai ei, onko joku sitä käyttänyt, ja millä perusteella olette punktioon päätyneet, tai jättäneet käyttämättä ???

Muuten olo ihan mukava, syötiin mansikkakakkua lasten kanssa aiemmin, on se kyllä sitten niiiiiin hyvää !

Ihanaa perjantaipäivän jatkoa . .



mannerto rv 12+1 & villi pesue

Tänään laulettiin suvivirttä jo kirkossa ja huomenna vielä kevätjuhlassa. Opettajana on helppo hymyillä nyt, kun huomenna pääsee kesälaitumille.. :) Mulla on onneksi pahoinvointi/kuvotus helpottanut huomattavasti alusta, mutta vähän heikompiakin hetkiä tulee vielä ajoittain. Väsymys on vieläkin todella painostavaa, meinaan iltaisin nukahtaa sohvalle jo seitsemän aikoihin...Mutta tämä väsymys on varmasti osittain ihan oikeaa työstä ym. johtuvaa "kevätväsymystäkin", mutta raskaus tekee siitä vielä voimakkaamman. Kesäsuunnitelmia on jonkin verran, mm. matkustelua vähän ulkomaille ja kotimaassa, terassin tekoa, maalaamista, pihatöitä jne...Nyt tosin tuntuu, että ekan viikon voisi ihan vain nukkua! Eiköhän se tästä olotila virkisty, kun saa muutaman päivän vähän ottaa rennommin.





Aurinkoista viikonloppua!

t. Menninkäinen rv. 11 tasan

Eli kuten otsikosta voi päätellä, täällä ollaan flunssassa. Koko viime viikko meni flunssan tehdessä tuloa ja eilen se sitten sai minut oikein kunnolla. Kuumetta ei kuitenkaan ole nostanut, mutta pää on hurjan kipeä sekä niistää ja aivastella, aivastella ja niistää saa koko ajan. Muuten olo onkin ollut jo todella hyvä. Pahoinvointi on enää harvinainen vieras. Rinnat ei arista ollenkaan ja menkkakipujen tapaiset kivut alavatsalla on muisto vain. Väsymys vielä vaivaa, mutta tällä hetkellä se varmaan johtuu tuosta flunssastakin.



En tiedä kuvittelenko vain vai voisiko jo olla mahdollista, mutta olen muutamia kertoja ollut tuntevinani vaavin pieniä potkuja. Onko kukaan vielä näillä viikoilla tuntenut potkuja? Ei ne mitään isoja potkuja ole, jotka tuntuisi vatsan päältä, vaan pieniä ja hentoisia vatsan sisäisiä potkuja. :) Aluksi ajattelin, että ovat jotain suoliston lorinoita, mutta en oikein usko että ne niitäkään on. Ensimmäisen kerran tunsin potkut kun menin muutama päivä sitten nukkumaan ja kyljelläni makasin ennen kuin uni tuli. Ja toisella kerralla taas potkut tuntuivat perjantaina kun makustelin herkku-karkkeja. :)



Karkeista puheen ollen :) huomenna olisi meno sokerirasitukseen. Esikoisen odotuksessa oli kerran yhdet sokeriarvot koholla, niin nyt sitten olen erikoistarkkailussa. Loppuraskaudesta on toinen sokerirasitus painoni takia, joka on liian yläkanttiin. Hyvä se on, että tarkkailevat. Eipähän tulee mitään yllätyksiä.



Loppuun vielä pahoitteluni kaikille keskenmenon saaneille, todella surullista on. Sanat eivät tahdo riittää.. :(



010308 ja rv 13+1

Toisten valmistautuessa suvivirteen minä sain keskenmenon, joka käynnistettiin lääkkeillä. :_|



Pe menin verenvuodon takia lääkärille, joka passitti välittömästi Naistentautien polille, jossa ultra näytti sikiön olevan sykkeetön ja vaikka minulla viikkoja oli 9+5, pikkuinen oli vain 7+3. *huokaus*



Itkua tuhertaen kuuntelin ohjeet, sain lääkkeet ja kävin antamassa verinäytteen. Kotimatka oli sumuista ja sen jälkeen itkinkin lopun päivää, onneksi mies tukee ja antaa itkeä sylissään. Hoitaja oli aivan ihana, nyt kun ajattelee taaksepäin.



Nyt vain odottelen toivottavasti 5-6 vkon päästä alkavia kuukautisia (kunhan tämä vuotokin ensin loppuisi). Sen jälkeen voi kuulemma heti ruveta yrittämään uutta, jos vain kykenee ja on valmis asialle.



Jostain syystä taisin jo tietää sisimmässäni tilanteen olevan tämä, sillä pääsin yli pahimmasta aika äkkiä. Tämä kotikeskenmeno on kyllä siinä mielessä terapeuttista, että voi parannella itseään tutuissa ympyröissä ja omassa rauhassa.



Nyt lopetan vuodatukseni ja toivotan kaikille odottajille oikein mukavaa kesää ja meille huonoja uutisia saaneille toivotan jaksamista sekä mielettömän paljon rutistuksia. Kyllä se aurinko paistaa tänne risukasaankin joskus, täältä noustaan.



T. Katzi

ei meinaa millään toimia tämä uusi keskustelu, vaikka kuinka lähetän viestiä se ei vaan näy, koitan vielä vastata viestiin josko niin saisin asiani ilmoille:



Hei vain kaikille, en olekkaan pitkään aikaan kirjoittanut mitään, akerasti kyllä luen kaikkien kuulumisia.



Pahoittelut kaikille huonoja uutisia saaneille ja ompa mukaan mahtunut uusiakin, tervetuloa!



Joku kysyi matkustamisesta, minä kysyin asiaa ekassa neuvolassa ja täti sanoi että ei kannata pitkälle lennolle lähteä (joten jätetään amerikat ja thaimaat välistä) mutta lyhyet lennot on ok, kunhan jumpaa, kävelee ja juo vettä runsaasti.



Se mikä minua huolestuttaa on se, että mitä voi sitten syödä siellä perillä??

Meilläkin mennään todennäköisesti budabestiin, pariisiin, prahaan tai johonkin muuhun euroopan kaupunkilomalle.. joten uskaltaako siellä syödä maitotuottteita ja lihaa jne.



Minulla olisikin sitten np-ultra huomenna, ja se tulee tarpeen. Olen paniikista sekasin. Minulla loppui kuvotukset ja rintojen aristukset jo pari viikkoa sitten (ja ruoka on kyllä sitten maisutunut! olen kerännyt muutamassa viikossa kaksi kiloa!! tosin aina olen lihonut hyvin herkästi) ja pelkästään se on minua huolestuttanut koska mahaa ei ole ja oireet ovat hävinneet. No eipä siinä vielä kaikki. Viime yönä en saanut nukuttua koska mahaani sattui koko yön! Menkkamaisia kipuja oli ja sen verran voimakkaita ettei unta saanut. Onneksi kivut helpottivat aamulla ja nukahdin kuuden aikoihin ja nukuin puoleen päviään. Mitään vuotoa ei ole tullut ja maha on ollut arka kyllä edelleenkin kaikelle nostetulle ja sen sellaiselle. Mehut ovat myös ihan pois, ei jaksa mitään tehdä.



Onko kellään ollut mitään vastaavaa? onko kellään ideaa mistä tämä voisi johtua? Pelottaa pirusti, ja joudun menemään ultraankin huomenna yksin, kun mies ei työkiireiltään pääse mukaan.. :(



T: Norskuli kk mukaan 12+3 ekan ultran koon mukaan 11+3

ja pahoittelut huonoja uutisia saaneille!Kävin itsekin eilen sairaalassa tarkistuttaa tilanteen.Heräsin päiväunilta ja vessaan heti pissalle tietysti,huomasin verta housuissa ja tuli vielä veren mukana iso klöntti,paniikki iski ja terkkarille ensin kiireellä ja sieltä sairaalaan,luojan kiitos oli väärä hälyytys,vauvalla oli kaikki hyvin!Istukka on kohdunsuun päällä ja se on tihkunut verta niin että oli sit hyytymän kerryttänyt ja se hyytymä tuli sit eilen pois.Nyt pitää vaan rauhallisesti muutama päivä ottaa eikä saa fyysisesti rasittaa.