***JOULUKUUN TÄHTÖSET viikkoon 22***

Kävin jo tuolla Plussanneet lapsettomat-puolella, mutta sain opastusta, jotta täälläkin poristaan kovasti.



Ensimmäistä pirpanaa siis odottelen ja LA on 28.12., mies tosin kovasti aikoo puhua mahalle, että saa poksahtaa vasta vuonna 2009. :D



Eka neuvola ja lääkärireissu takana, siellä olikin aiheena neljän päivän verinen tiputtelu, joka onneksi loppui. Pahoinvointia ei ole, mitä ihmettelen suuresti. Kohtu oli kuulemma normaalisti suurentunut, joten sen voimilla jaksan odotella ensi tiistain np-ultraa. Jännittää kovasti!



Kenellekään emme ole vielä kertoneet tästä joululahjasta, sen vuoro on vasta ultran ja ehkä vielä parin viikon odottelun jälkeen. Sitten kun ollaan varmasti turvallisemmilla vesillä.



Tässä pikaisesti, onnea kaikille muillekin saman asian parissa myhäileville.



Katzi + pirpana 9+1 (jos osaan laskea oikein)

Pahoittelut teille joilla raskaus on keskeytynyt!!



Minä olen seuraillut "joulukuun tähtösten" kuulumisia, mutta kirjautumisen kanssa on ollut ongelmia ja vasta nyt pääsen esittäytymisen jälkeen mukaan kuulumisten vaihtoon.

Meillä eka ultra oli viikko sitten, tarkistettiin pienen eläjän kokoa/ikää ja nyt siis 10+5 ja la 18.12. Sydänääniä on päästy kuuntelemaan jo pariin kertaan ja ihanahan niitä on kuulla. Ensi viikolla sitten np-ultra.

Pahoinvointia/kuvotusta on edelleen, mutta ehkä vähän jo helpottanut. Väsymys on ollut kovaa, mutta hyvää on tehnyt kun on saanut levätä. Kolmas odotus on menossa ja ehkä viimeinen, haluan nauttia tästä :) Toivottavasti saan.

Hyvää viikkoa!

Pahoittelut keskenmenon kokeneille. Ei sellaisessa surussa oikein ole lohdutuksen sanoja, mutta virtuaalihalin lähetän joka tapauksessa.



Täällä on pahoinvointi alkanut pikku hiljaa helpottaa. Pari viikkoa olin saikulla kotona lepäilemässä, kun olo meni niin kurjaksi, mutta nyt pärjään jo töissä, kun vaan muista syödä säännöllisesti.



Ultra on vasta 10.6. ja sitä odottelen malttamattomana. Jotenkin on niin epävarma olo, onko siellä masussa ketään. Esikoista odottaessa uskoin, että niin pitkään kun on oireita, on kyytiläinenkin kunnossa. Ystäväni kuitenkin sai keskenmenon jokin aika sitten, ja hänellä elimistö jatkoi raskausoireita vielä neljä viikkoa sen jälkeen kun raskaus oli keskeytynyt. Siitä jäi itselleni mahdoton pelko, mutta ei tässä auta muu kuin odottaa sitä ultraa.



Olemme vaihtamassa paikkakuntaa pikapuoliin, laitamme asunnon tällä viikolla myyntiin ja kesällä olisi tarkoitus muuttaa, jos saadaan haluamamme asunto. Sisustan jo mielessäni... =)



Täytyypä jatkaa työntekoa. Palaillaan!



Karssuli kera esikoisen 1v7kk ja Onni 9+6

Osanottoni menetyksen kokeneille. Aika hurjan monta alkuraskauden keskenmenoa on jo tähän ketjuun mahtunut. Hirvittää ajatellakin.



Maanantaina oli toinen neuvola, eipä siellä ihmeitä tapahtunut. Kaikki arvot oli hyvät, viime raskaudessa alkoi hemppa olla väliin aika alhaalla ja vatsa kipeänä sitten niitä rautalääkkeitä söin. Onneksi ei vielä tarvitse aloittaa. Sydänääniä ei saatu kuulumaan, doppler kyllä näytti sykelukeman useaankin otteeseen, mutta itse äänet jäi kuulematta. En kuitenkaan siitä huolestu kun vasta näin pienen ultrassa ja ne sykkeet kuitenkin dopplerkin löysi.



Aikalailla oireetonta on. Rintojen aristus on lähes olematonta, pahoinvointi loppui jo viikkoja sitten ja väsymyskin on vähenemään päin...Alan pikemminkin tuntea jo viitteitä energisestä keskiraskaudesta :) Tosin aamulla pitäisi muuttaa järjestystä niin, että aamupala ennen suihkua. Tänä aamuna nimittäin aloin yökkiä kun olin syönyt huonosti iltapalaa ja olin liian pitkään ylhäällä tyhjällä mahalla.



Lämpimämpiä säitä toivoen

S@s@

Todella suuret pahoittelut myös minulta keskenmenon saaneille. Tuntuu todella kurjalta teidän puolesta. Oma huoli lisääntyy tietysti mukana.



Huomenna on neuvolalääkäri. En olekaan käynyt neuvolassa kuin viimeksi 15.4!

Pelottaa, jos sykettä ei kuulu. Masu tuntuu kyllä vähän kasvaneen, mutta näiden vatsamakkaroiden takaa on ehkä vaikea hahmottaa, mikä on kohdun kasvua.



Olen edelleen kärsinyt pahasta oksentamisesta ja pahoinvoinnista. Tänään tuli mitta täyteen töissä ja hain sairaslomaa kesälomaani asti. Joten nyt on aikaa vain levätä ja toivoa että lepo auttaa pahoinvointiin. Takaisin menen töihin, kun rv 19 alkaa, joten olen todella toiveikas!

Lääkäri vain toivotteli onnellista pojan odotusta, kun on niin erilaista kuin tyttöjen kanssa ;)) (voi kun oliskin poika!)



Mutta palataan huomenna kertomaan neuvolakuulumisia!!



Paljon hyvää vointia ja jaksamista kaikille!!



-fatmama rv 13+3-

Olenpa lukenut kuulumisianne jo muutaman viikon, mutta uskaltaudun itse vasta nyt mukaan, kun eka ultra takana. Viikkoja 12+5. Kuvotusta ollut riittämiin, samoin väsymystä ym... Neuvolatäti ihan hirveä nipo, mutta yritän pärjätä. Onneksi lapsi jo kolmas, niin tietää jotain itsekkin osaavansa ajatella.



Pahoittelut kaikille menetyksen kokeneille!



Nyt iltatoimiin...

Mullakin oireet melkein hävinneet, eikä vatsakaan ole kasvanut, joten hieman huolettaa, onko kaikki pienellä kunnossa... Vuotoa ei ole kuitenkaan ollut, eli taidan turhaan stressata taas.



Joku oli saanut jo saikkuakin! *vihree kateudesta* Mistä noin ymmärtäväisiä lääkäreitä löytyy, tää tahtoo kans! Pahoinvointia ei tosiaan oo ollu enää, mut teen seisomatyötä ja viimeviikolla melkein pyörryin ko ilmastointi ei toiminu ja jouduin tekeen 3h ilman taukoja putkeen. Muutenkin töissäolo on tökkiny viimisen puolen vuoden ajan, työterveyshuollon kautta yritin tammikuussa saada saikkua uupumuksen takia, ni lekuri vähätteli mun oireita ja ohjeisti olemaan stressaamatta... Jepjep, niinhän se toimii joo...



Mut nyt lähen saunaan rentoutumaan, kun sain vähän purkaa mieltäni.



kantrimaria rv 13+5

Heippa kaikille, ja osanotto myös multa teille menetyksen kokeneille!



Olemme mieheni kanssa miettineet pienelle kaupunkilomalle lähtöä juhannuksen jälkeen (jolloin raskausviikkoja kai 13). Mieltä nyt tietysti askarruttaa lentäminen... Olen ymmärtänyt, että se olis ihan turvallista paitsi loppuraskaudessa, mutta onko teillä kokemuksia? Kaipaisin realistisia neuvoja =) koska tein sen virheen, että selailin jotain keskustelupalstaa missä aiheesta keskusteltiin ja siellä tuntui olevan muutama "tosipelottelija" liikkeellä. Ennen tuonne palstalle eksymistäni en pelännyt lentomatkalle lähtöä, mutta nyt sitten se vähän kauhistuttaa... Haluaisimme kovasti lähteä, koska tämä nyt on ehkä vika mahdollisuus vähään aikaan lähteä kaksistaan haistelemaan maailman tuulia.



Tämä on siis mun eka raskaus, joten kaikki on niin uutta ja ihmeellistä, eka neuvolakin on vasta tulossa. Tuntuu, että on lähtenyt liian aikaisin juttelemaan asiasta kellekään (tosin vain kaikkein läheisimmät tietävät), olisi pitänyt odottaa siihen ekaan ultraan... Pahoinvointia on vielä jonkin verran, mutta alavatsakipuja ei ole enää oikeastaan ollenkaan - pitäiskö huolestua? Rinnat on kyllä todella arat ja taitavat olla vähän turvonneetkin =/



No, nämä nyt on tällaisia ensiraskauttaan elävän turhia (?) pelkoja ja huolia, mutta jos joku teistä kokeneemmista vois vähän rohkaista, olisin onnellinen!



Jaksamista ja aurinkoista viikon jatkoa toivottaa Riemu

Riemu!Lähtekää ihmeessä matkalle,ihanaa!!!

Noilla viikoilla on ihan turvallista matkata,vasta viikoilla 32+ tarvitaan lääkärin todistusta,normaalisti sujuneesta raskaudesta lentoyhtiölle.

Viikolla 13 ei masu ole vielä koin kasvanut ja istuminen luonnistuu.Täytyy silti muistaa venytellä jalkoja ja liikkua lennon aikana.Juoda paljon vettä.Tukisukat on myös oiva apu.Teillä ilmeisesti kuitenkin lyhyt lento kyseessä.Ihanaa matkaa teille!!!

Me ollaan aina matkustettu,olen sitten ollut raskaana tai en.Nyt lauantaina taas lähdetään ja mulla silloin viikkoja 13 tasan=)

Ikinä ei ole ollut ongelmaa raskauden kanssa matkatessa,viimeksi olin rv 28 kun matkustettiin(siis raskaana ollessa)



Nyt en ehdi muuta pakkailujen lomasta=)

Eilen oli np-ultra, kaikki oli hyvin, vauveli heitti kuperkeikkoja, ja huitoi kovasti, niskaturvotus oli 1,5, eli normaali, koko vastasi täysin viikkoja, verta otettiin kolme putkea käsivarresta, jos niissä ilmenee jotain, soittelevat perään.

Ihana ilma, ikävä, että koskee taas päähän, joten silmät joutuu siristämisestä koetukselle. Onko muilla näitä ärsyttäviä pää/silmäsärkyjä ?

Kahvikuppi meni tänä aamuna alas kivuitta, ja ellottamatta, olisikohan jo parempaan päin tämä huonovointisuus menossa.

Pienin kiukkuaa siihen malliin, että täytyy mennä lohduttelemaan, kaunista päivää, ja hyviä vointeja kaikille !



mannerto rv 12 tasan & kolmen katras

Väsyttää siis ihan kauheesti! Tänään vielä pitkä työpäivä. Muuten vointi hyvä, ei pahoivointia.

Tänään oli mulla eka neuvola. Hb oli aika alhainen 114, mikä ehkä selittääkin tätä väsymistäkin ja heikkkoa oloa. Mutta mikä ihaninta, sydänäänet löytyi ja syke oli huimat 170! Sydänäänten kuuleminen tuntui tosi hienolta! Kyllä siellä masussa siis joku on:)



Neuvola käynti lisäsi myös huolta niillä pitkillä listoilla vältettävistä aineista. Mulle oli ihan uutta pakastevihannesten listeria vaara! En muista että ne olisi ollut listalla viimekerroilla. No, turha kai sitä on liikaa miettiä jokaista suupalaa Jos muistan edes tarkistaa että maitotuotteet on tehty pastöroidusta maidosta niin hyvä. Toksoplasman vasta-aineet mulla onkin.



Esitteitä tuli vino pino ja paksu pikkukirjanen jossa kuvat vauvasta joka viikolla, jee. On tää yhtä jännää joka kerta!

Ens viikolla pääsen tilaamaan nt-ultraa.



Karits@ 9+3

joka voi vielä vaan pahoin!! Jotenkin meinaa usko ja voimat loppua, kun muilta alkaa oireet kadota ja itse voi huonosti pahoinvointilääkkeistä huolimatta..! Yritin olla ilman, kun ajattelin että oksennan joka tapauksessa, mutta sitten se vasta myrkyn lykkäsi ja eilinen meni täysin maatessa =( Illalla aloitin lääkkeen oton ja tänään on selkeesti parempi päivä. On vaan hankalaa yrittää vältellä herkkuja, kun paino ei saisi paljoa nousta ja yllättäen herkut ei aiheuta etovaa oloa.. Sairaslomaa sain ihan terveyskeskuksen omalta lääkäriltä, vaihtoehtona sairaalaan tiputukseen..



Huonovointinen taikatoive 12+1

.... kaikki hyvin ja vaavin pulssi 155!! (poika vai tyttö?)



Joku mainitsi sairaslomasta, niin sain kyllä sitä ihan helpolla. Minun työni on fyysistä ja kolmivuoroa ja minä itse tiedän olenko työkykyinen vai en (sanoin siis niin lääkärille). Nyt ei tarvinnut asiasta tivata, koska en pysty hoitamaan työtehtäviäni, kun ravaan oksentamassa. Nyt työpaikalla on kiva lääkäri ja neuvolalääkärikin tänään oikein sanoi, että kirjoittaa heti lomaa jos siltä tuntuu :))



Tiputus uhkaa ei ole, koska jotain aina pysyy sisällä ja saan jotain ravintoa ehkä imeytymäänkin. Painoa minulla oli ylimääräistä jo ennen raskautta 25kg, joten lisää en kaipaa ollenkaan ;). Paino oli tippunut 1,5kg viime kerrasta eli aika vähän.... mutta pahaan oloon tulee syötyä lähes mitä sattuu.



Sellaista :)



-fatmama 13+4-

Toivottavasti paremmalla onnella pääsen joskus vielä johonkin toiseen pinoon.

Tulin taas vaan muutaman rivin (hm, saa nyt nähdä :D) naputtelemaan, vaikka ei kyllä mitään erityistä asiaa ole. Ei siis mitään uutta auringon alla :). Paha olo on edelleen hetkittäin, ja väsymys karsea, muuten ei mitään sanottavia raskausoireita. Edes rinnoissa ei tunnu kuin vähän joskus. Olen - tietysti, hyvä minä - alkanut jo ajatella, että saankohan ensi viikon ultrassa sitten huonoja uutisia. Vaikka esikoisen odotuksessakin oireet vaihtelivat paljon, eivätkä koskaan olleet voimakkaita, niin taas minä panikoin. Voih. S@s@llakin taisi olla vähäoireista menoa, onneksi on sentään ultra takana ja dopplerkin rekisteröi jotain, se kyllä aina niin huojentaa oloa!



Kanellalle kovasti pahoitteluja ja lohtuhali, surullisia uutisia!



Tervetuloa uudet, Tirpunen, Katzi ja Napukka! Kiva, että Napukka ja Mannerto saivat hyviä ultrakuulumisia, toivottavasti Katzi myös ensi viikolla. Ihanaa, että Karitsakin oli päässyt sydänäänet kuulemaan. Kiva juttu, että Karssulin pahoinvointi on alkanut helpottaa, jaksuja vaan sinnekin ultra-ajan odotteluun. Fatmamalle voimia myös, onneksi sait saikkua! Hauskaa, mulla taas pojan odotus sujui melko vähäoireisesti mutta nyt olen alkanut epäillä tyttöä, kun kuvotus oli niin paljon voimakkaampaa! (Ai niin ja sykeveikkaus, että 155 olisi tyttö :D.) Toivottavasti Taikatoiveen paha olo pian loppuu.



Toivottavasti Kantrimaria jaksat vielä töissä, tai saat sitten sitä saikkua. Onko teillä pakko olla työterveyslääkärin kirjoittamaa se sairasloma? En ole ihan ihan sata, mutta käsittääkseni työnantaja ei voi sellaista vaatia. Riemulle en osaa lentämisestä varmasti sanoa, sitä kannattaa kysyä vaikka neuvolasta (siellä pitäisi olla ajantasainen tieto). Muuten kyllä (eli ei lentäen) reissasin vielä rv 32-33 edellisraskaudessa ja hyvin meni, eli eniten sanoisin reissaamisen olevan siitä kiinni, miten raskaus on sujunut.



Ai niin Naranja, sitten joskus (nou hätää) kun päivittelet taas listaa niin sen mun lasketun ajan voi vaihtaa, se siis muuttui ultrassa ja on nyt 23.12. On muuten todella mälsää, että kaikki tekemäsi hienot muotoilut katosivat bittiavaruuteen tämän Vauvan "uudistuksen" (pah, huonompaan vain meni :/ ) myötä.



Argh, valitusta vielä loppuun. Meillä on kyllä ihan ahterista neuvola/terkka (myötätunnot vaan Tirpuselle samasta asiasta). Esikoiseltakin napsi neuvolakäyntejä pois ("ei tartte tulla kun noin hyvin kasvaa") ja nyt oli napsimassa niitä minultakin, mutta pistin nyrkkiä pöytään. Ensin otti ekan neuvolalääkärin pois ("ei sun sinne tartte mennä kun käyt ultrassa") ja sitten meinasi olla antamatta edes tavallista neuvola-aikaa, olisi tullut yli 2 kk väliä ekalle käynnille (joka oli pari viikkoa sitten) ja toiselle, jonka sain ärähtämällä nyt sitten kesäkuun loppuun. Eihän siellä äitipolin ultrassa mitään muuta tehdä kuin ultrataan kohtu/sikiö, eivät ne siellä mitään vointeja kysele! Ei esikoisen aikaan ainakaan tehty sisätutkimustakaan, muuta kuin tietysti se mitä kohdussa ultralaitteella näkyy. Totesin terkalle, että haluan todellakin että joku katsoo pissat ja paineet, kun minulla valitettavasti on "vähän" tätä painoakin, ja muutenkin. Maksanhan minä samat verot kuin muutkin. Anteeksi mäkätys, teki vaan hyvää purkautua!

Minäkin olen ollut sairaslomalla raskauden ensi viikoista alkaen. Hain sairaslomaa uupumuksen vuoksi (en tiennyt vielä olevani raskaana). Olin koko menneen vuoden aika tiukilla ja huhtikuu oli jo ihan kamala. Sitten alkoi raskausoireet itkuineen ja ahdistuksineen, enkä tiennyt mistä kaikki tulee. Sitten hoksattiin tehdä testi ja moni olo selittyi. Sen verran huonossa kunnossa olin, että nyt olen lepäillyt, hoitanut itseäni ja kuullostellut vointiani. Töihin ei ole kiirettä. Jossain vaiheessa haluaisin mennä töihin, mutta sitten vasta kun on oikeasti voimaantunut olo.

Kannustan kuuntelemaan omaa vointia ja kehon viestejä ajoissa. Jos kaipaat reilusti lepoa, niin työt ei karkaa vaikka hoitaisit itseäsi ja palaisit levänneenä töihin. Mutta jokainen tietää omat rajansa ja jos ei tiedä, niin elämä opettaa, niin kuin minulle on käynyt ;)



Kevyempään aiheeseen.... Hiusten värjäyksestä joku kirjoitteli. Sitä olen miettinyt itsekin. Minulla jo paljon harmaita ja vielä alle 3kymppisenä haluaisin pitää ne värin alla. Kuitenkin raskausaikoina olen välttänyt värjäämistä. Nyt harmaita jo sen verran reilusti että kyllä näkyy. Mitä kokemuksia Hennasta? Olisiko hyvä vaihtoehto?

Pikaisesti kirjoittelen omaa napaani kun en ole aikoihin käynyt kirjotteleen. Eli toissa päivänä oli ultra ja toukalla kaikki kunnossa. Jalat ristissä pikkunen pötkötteli ja liikku niin ettei mittoja meinattu saada. Laskettu aika siirty nyt viikolla eteenpäin kuten olin asian ajatellutkin. Eli nyt mennään siis 12+5 viikoilla. Kävin päivittään tiedon myös esittelypinoomme joka toivottavasti oli se tuorein.



Nyt tää lähtis nukkuun, taas.. :)



-Pikkupiru ja toukka 12+5-

Pitää lähteä tyttöjen kanssa ulos, kun on niin ihana ilma, mutta pikaisesti jotain...



Sykkeistä... meillä tytöillä ollut noin 150 molemmilla eli tyttöä veikkaan 155 lukemilla :) Joku kyllä joskus sanoi, että vasta loppuraskauden sykkeet kertovat totuuden... tiedä sitten. Jokatapauksessa poikasykkeet ilmeisesti alhaisemmat ja poikkeus tietty vahvistaa säännön ;)



Mulla ekassa neuvolassa harjoittelija yritti kuunnella sydänääniä hetken, mutta sitten varsinainen terkka päätti ryhtyä toimeen. Yritti ehkä minuutin, ilmoitti olevan toivotonta, kun mulla niin epäsäännölliset menkatkin, että voin olla tosi paljon pienemmillä viikoilla menossa... Ei maininnut, saiko sykelukujakaan mittarille.



Aika ärsyttävää muutenkin, kun sanoin että multa hankala saada verta, niin silti antoi harjoittelijan yrittää ja sit valitti sille, et näistä sun on kyl pakko aikanaan selvitä ja tyytyi sit itse yrittämään ja saikin pullot täyteen, mut ison mustelman sain...



Mulla olo ihan suht ok. Eilen tosin päätä särki koko päivän. Miksiköhän? Toivottavasti ei tule tavaksi, on meinaan niin ärsyttävää, kun lisäksi silmissä vilkkuu kuin migreenissä...



Jaksamisia kaikille pahoinvoiville. Haleja keskenmenon kokeneille, jota itsekkin aika ajoin pelkään...



Nyt aurinkoon :)

tirpuselle kommenttia päänsärystä, että jos särky tuntuu migreenityyppiseltä, oletko kokeillut siihen seuraavaa: jäähdytä esim. apteekista saatava kylmäpakkaus pakastimessa ja laita se esim. otsalle (itse laitan siihen kohtaan, missä kipu on pahin) ja mene makuulle, sulje silmät ja rentoudu. Kipu helpottaa hetken päästä. Muista vaan ohut kangas tai pyyhe kylmän ja ihon väliin niin et saa palovammoja :)

Kylmäpakkauksen sijaan käy tietty mikä tahansa muukin kylmä, esim, pakastehernepussi mukavasti muotoutuu pään mukaan...



Ehkäpä olet tätät jo kokeillutkin, mutta kertaus on opintojen äiti :)



terv. migreenikkö-Riemu

jalkahoidossa, heti aamusta pahoinvointia uhmaten. Ihana hoitaja oli poikennut torilta ostamassa mansikoita ja niitä sitten napostelin samalla =) Eipä ole näin ihanaa aamua ollut viikkoihin..! Siitä innostuneena jaksoin tehdä pitkän lenkin ja nyt tuntuu että ihan kuin olisi jopa nälkä, ei ole mokomaa tunnetta näinä kuvotuksen viikkoina ollutkaan =) Josko se pahoinvointilääke sittenkin auttaisi?? Tai sitten huomenna on taas takapakki päivä..



Mahalle ei uuttaa kuulu, ensi viikon neuvolaa odotellessa =)



Pirteämpi taikatoive