miksi kaikki tutut ja tuntemattomat toivovat meille poikaa!!

Isäni oli heti sitämieltä, että vihdoinkin tulee poika! Mieheni ja minä odotimme todellakin lasta. Syntyi sitten pieni ihana tyttö, ja käteväähän se on kun menee samat vaatteet yms, mutta pääasia oli että lapsi syntyi. Synnytyksessä oli kuitenkin ongelmia ja lapsi oli hieman heikkona ja tarkkailtavana. Isäni kommentti synnytyksen jälkeen oli, että: "eikös se nyt ollut vähän epäluonnollista että tyttö syntyi. Nythän oli pojan vuoro?"

Oli kuva kuunnella siinä lämpökaapin luona tällaista kakkaa. Nyt tyttö on terve ja ihana 4-vuotias.

et oo yhtään yliherkkä, tuo on vaan tommosta ihmisten urpoilua

Meillä esikoinen tyttö. Ei ne ihmiset sitte ikinä osaa pitää suutaan kiinni!!!!

on 2 tyttöä ja useamman kerran olen kuullut tiedusteluja että "kai te nyt sen pojan vielä teette?".



Juu, ei ole aikomustakaan tehdä enää lapsia lisää.

tottakai nille joilla on tyttöjä toivotaa poikaa ja niille joilla poikia toivotaan tyttöä --- se nyt sellaista small talkia, jota ei varmana kannata ottaa turhan vakavasti. Mutta kyllä se elämää rikastuttaa kun saa kokea kummankin sukupuolen vanhemmuuden - vaikka tietty lapset ovat yksilöitä sinälläänkin

ja kolmas poika. olen aina halunnut kolme lasta joten kolmatta ei todellakaan tehty siksi että saatais poika. ja kyllä, saatiin todellakin kuulla ihan samaa paskaa mitä ap. Ja voi sitä ihmisten onnea kun se poika sitten tulikin. itse oltiin onnellisia terveestä lapsesta ja tyttö olis ollu yhtä ihana. Vaikka, myöntää täytyy, kylä se rikastuttaa elämää kun on molempia, kyllä ne vaan on niin erilaisia pienestä asti tytöt ja pojat...

Mutta koita olla välittämättä ihmisten puheista, se nyt vaan on sellaista läppää...

Asutte Beninissä?

sillä lapsen sukupuolella ei todellakaan ole merkitystä. Hämmästyttää vain tämä ihmisten tahdittomuus. En oikein jaksa uskoa, että olisin rikkaampi jos minulla olisi sekä tyttöjä että poikia. Ja siksi täällä kyselen, sillä en ole ennen törmännyt moiseen. Kakkosen kohdalla kukaan ei ainankaan ääneen toivonut meille erityisesti kumpaakaan sukupuolta, mutta tämän kolmannen kohdalla kaikki ovat varmoja että toivomme erityisesti poikaa.

Meille toivotaan tyttöä. Lapsia ennestään yksi ja poika on. Nyt sitten koko miehen suku hyörii ja pyörii innoissaan, että seuraava on tyttö. Me emme kuitenkaan mieheni kanssa tiedä, kumpaa odotamme ;)



Appi jopa ilmoitti - ja ihan selvinpäin oli, valitettavasti - että ei hän yhtään poikaa sukuun enää huolisikaan. Näin varmoja he siis ovat tulevan lapsen sukupuolesta.



Noh, saattaapi pettymys olla karvas, jos tulija onkin poika.

Meillä taas on kaks ekaa poikaa ja sit kun kolmatta odotimme niin kommentit oli hyvin usein, että olis nyt sit edes tyttö. Lasta mekin odotimme, emmekä kolmatta halunneet siksi, että jos se vaikka tällä kertaa oliskin eri sorttia. No, tyttö tuli ja nyt suorastaan ärsyttää ilmeet, että no nyt ei tarvii teidänkään enää lisää tehdä kun kerta on jo molemmat. Ei oo suoraan sanottu mutta kyllä sen naamasta näkee kuka niin ajattelee... Kyllä mulle jo toista odottaessa muutama sanoi, että no nyt sit tytttö ja sanoin vaan, että jos noin ihanan pojan voisin saada kuin esikoinen on niin otan kyllä lisää. Small talkia tai ei, aika omituista.

jota tämä asia ärsyttää. Ihmeellistä tämä niin yleinen ajattelutapa että normiperheessä pitää olla molmepia sukupuolia. Onneksi on myös teidänlaisia ihania ja avarakatseisia ihmisiä olemassa. Nyt vain nautiskelen raskaudesta ja odottelen tätä uutta vauvaa syntyväksi. :)



ap

kun esikoinen on poika. Toinen lapsi on myös poika. Täten kolmannesta lapsesta odottivat tyttöä sitten anopin lisäksi oma äitini jne. Vaan kolmas lapsikin on poika!

Me olemme tyytyväisiä kolmeen lapseen, emmekä toivoneet erityisesti tyttöjä/poikia. Mutta muille (sukulaisille) tuntuu olevan tosi tärkeää, että olisi molempia sukupuolia.

Meillä taas on kaks ekaa poikaa ja sit kun kolmatta odotimme niin kommentit oli hyvin usein, että olis nyt sit edes tyttö. Lasta mekin odotimme, emmekä kolmatta halunneet siksi, että jos se vaikka tällä kertaa oliskin eri sorttia.

Ensimmäinen kun oli tyttö. Toisen olisi pitänyt kuulemma olla poika, jotta isän nimi jatkuisi... Huhhuh. Kommentti sanottiin ns. ystävällisesti ja minä heitin siihen, että eihän lapsen tarvitse olla poika, jotta sukunimi jatkuisi. Pitäähän moni tyttölapsi nykyään aikuisena oman sukunimensä. No, toinenkin lapsi oli tyttö ja onneksi asiaa ei ole sittemmin puitu.

poikia ennestään perheessä enemmän, yksi tyttökin löytyy ja nyt tästä iltatähdestä odotetaan tyttöä.



Tuntuu tosi pahalta kun anoppikin hössöttää koko ajan vaan siitä pienestä prinsessasta ja satumme mieheni kanssa tietämään että poika lähes varmuudella on tulossa.



Emme ole kertoneet muille, että tiedämme lapsen sukupuolen ja toisinaan olen ajatellut, että pitäisikö kertoa, niin ehtivät sulatella sitä, kun syntymän hetkellä se taitaa olla sitten pettymys...



Tämän kokemuksen myötä en kyllä koskaan ainakaan julkisesti toivo kenellekään poikaa tai tyttöä, olkoon perheessä toista sukupuolta miten monta tahansa.

ihmisillä aina ihmeteltävää riittää. Ideaaliperhe táitaa olla poika ja tyttö, muuten ei tunnu perhe olevankaan.



Meillä oli esikoinen ainut, josta ei tiedetty/kysytty sukupuolta etukäteen. Kakkosestakin selvisi vahingossa 2vk ennen syntymää, kun ultrattiin ja itsekin näin kumpi on tulossa. Suvulta on tieto pidetty salassa juuri noiden kommenttienkin takia.



Meidän lapsista 2 ekaa on poikia. Itse olin oikein onnellinen, kun tuli toinenkin poika. Kolmosen odotuksen alkuviikkoina jo arvelin tulokkaan olevan tyttö, niin erilainen alku oli. Tytön syntymän jälkeen puolet suvusta oli sitä mieltä, että meidän perhe on siinä. Voi sitä ihmettelyä, kun saivat kuulla seuraavasta... 'Miksi ne vielä muksuja tekee, kun molempia on jo?' No, viitosesta kuuli vain: 'Onko niille TAAS tulossa?' Saa nähdä mitä ne tuumaa kuutosesta... :D



Että niin tai näin, aina väärinpäin...

Ap, arvaa vaan toitottiko puoli sukua jo toisen lapsen kohdalla, että "toivottavasti on tyttö". Jessus. Miten minä olisin sen onnellisempi tai parempi ihmisenä? Vai olenko jotenkin b-luokan kansalainen, jos miehelläni on vain poika-siittiöitä? Tai joku pelkkien-tyttöjen-äiti b-luokan kansalainen, jos hänen miehellään on vain tyttö-siittiöitä? Onko a-luokan kansalaisella 1 tyttö ja 1 poika (ja enempää ei tarvitse tehdä :D)?



Kai sitä ainakin vanhemmat ihmiset ajattelee, että pitäisi olla molempaa lajia. Tai sitten ovat vaan niin hemmetin tyhmiä eivätkä ajattele korvien välillään mitään.



Joskus tekisi mieli paukauttaa tällaiselle sukupuolen toivojalle, että "Mahdoitko sinäkään olla vanhemmillesi sitä oikeaa sukupuolta? Oletkin tyttö vaikka isäsi toivoi sinusta kalakaveri-poikaa ja äitisi maatilanjatkaja-poikaa".



Minä en ole koskaan toivonut tiettyä sukupuolta. Se, että saimme kolme tervettä lasta ja synnytykseni sujuivat hyvin emmekä ole kärsineet lapsettomuudesta on minusta mahtavaa!



Mulle tulleita kommentteja raskausaikana:

- Äitini: Olis nyt tyttö, saisit sitten joskus lapsenlapsia. (Eikö siihen miestä tarvitakaan

?) Saanko ostaa teidän pojalle ihanan meko Hennesiltä, pidettäis vaikka vaan mökillä. (What the fuck?)

- Anoppi kolmannen pojan jälkeen: Mitäs sen on väliä mitä sukupuolta ne on.... (Ja nimenomaan sellainen valitteleva äänensävy)



Eli meillä ne sukupuolen toivojat ovat olleet +50- vuotiaita lähisukulaisia. Jotenkin tuntuu nurinkuriselta, vai?





No, kertoo kyllä, että sellaisen ihmisen pääkopassa ei ole edes sitä sahanpuruakaan....

saatiin kuulla jo kolmannen lapsen odotusaikana että "johan teillä on 2 tyttöä,ettekö te taukit usko ettei sieltä mitään poikaa tule" ja todellakin odotettiin lasta ei erityisesti poikaa tai tyttöä.

Kolmas tyttö kuitenkin tuli.

Nyt taas sama virsi kun on neljäs tulossa.Tästä on kyllä ultran perusteella lupailtu poikaa mutta ei sillä väliä ole kumpi tulee.

ekan jälkeen alettiin jo kysellä, milloin sen pojan teette. Kun toinen oli tyttö, muutama ei muistanut edes onnitella, vaan päivitteli lapsen tyttöyttä (ja kysyi, miltä isästä nyt tuntuu!). Kolmannen kohdalla kysyttiin, että teettekö vielä neljännen, jos tämäkään ei ole poika. Neljännen raskausaikana huokailtiin, että kyllä tämän täytyy nyt olla sitten se poika ja kun tyttö tuli, yksi hyvänpäiväntuttu tokaisi päiväkävelyllä vastaan tullessaan, että voittehan te vielä sen viidennenkin tehdä ja poikaa yrittää. Eli jees, näitä "small talkin" puhujia ja "läpänheittäjiä" piisaa.



Pitää vaan miettiä millä asenteella lähtee vastamaan, heittääkö huumoriksi "parhaat rakastajat tekee vain tyttöjä" vai toteaako, että meille pääasia kun saadaan elävä vauva syliin, yksi kun ollaan menetetty raskausaikana...



Mutta joka tapauksessa ap, onnellista raskausaikaa, nauti ihanasta vatsasta ja vauvan potkuista, niitä minulla kova ikävä! :0)

Nehän on vaan heittoja, tuskin kenenkään elämää oikeesti haittaa se, saatteko tytön vai pojan. Meillä esikoinen oli tyttö, toista kun odotin sain moenesti kuulla näitä "toivotko poikaa, eikö olis kiva kun tulis nyt poika?, toivottavasti saatte pojan" jne. En mä muista missään vaiheessa murehtineeni asiaa. Onko teillä itsetunnossa jotain vikaa? vai onko kyse lopulta siitä että ehkä itsekin alitajuisesti toivotte sitä "toista" sukupuolta ja pelkäätte pettymystä?

kovin tee mieli ottaa asioita huumorilla, jos niitä lausutaan ääneen hyvin negatiiviseen sävyyn lasten läsnäollessa! Ja me ollaan niitä kommentteja saatu kuulla monet kerrat. Pahimmat 'heitot' ovat tulleet miehen suvusta, vieläpä veljiltä/siskon mieheltä. On sitten kyllä annettu välillä takaisin, kun ei ole ollut lapset kuuntelemassa. Ihan vaan lasten vuoksi.



t: 17