Lue keskustelun säännöt.
Voiko parisuhdeongelmia olla vaikka "normaalia arki"?Help
04.07.2009 |
mietin tässä, että olenko sekoamassa vai voiko tämä olla mahdollista. arki, arkiset toiminnot perheenä meillä sujuu hienosti. aamuisin kun herää niin perheemme näyttää idylliseltä aamupalapöydässä jutellen.
silti mulla on jatkuvasti paha olo suhteen takia. koen, ettei mies kunnioita mua. se on tullut ilmi mm. nälvimisenä ja valehteluna. noita asioita ei ole ollut paljoa, mutta ne vaivaa taustalla. pahimmalta tuntuu, kun mies perui talviset häät. emme olleet varanneet mitään, mies vetkutteli kirkon varaamisen kanssa ja nyt sanoi ettei haluakaan koska "riidellään usein". mies itse kosi mua ennen lapsemme syntymää. koen, että mies ei halua sitoutua muhun täysin (mulle käy vaikka maistraattihäät ja avioehto, että ei siitä kiinni), ja eniten loukkaa kun ei kerro rehellistä syytä.
olen puhunut miehelle kuinka pahalta tuntui tuo kun perui häät. ja muutenkin. mutta mies hermostuu heti ja sanoo "ei jaksa koko ajan puhua", "sulla on koko ajan noita ongelmia".
olenkohan seonnut, voiko meillä olla isojakin parisuhdeongelmia vaikka arki sujuu lasten kanssa hienosti?
Kommentit (9)
oikeasti, jos mies PERUU häät niin kyllä se on aika paha merkki ja itse en enää jäis sellaiseen suhteeseen. On kyllä kynnysmattouden uhippu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sen huomaa hänen suhtautumistavassaan minuun. Ja se sattuu todella paljon. ap.
Mulla on henkisesti tosi paha olo tämän asian takia. Ruoka ei enää maistu, uni ei tule öisin. Pala on kurkussa koko ajan. Mies ei välitä, vaikka näkee etten saa unta. Ei halua keskustella, tyrmää yritykset heti. Ei osoita empatiaa. Arkisista asioista puhutaan normaalisti, kuten siitä mitä syödään tai miten hoidetaan lapset. Ei ole ketään kenelle puhua.
Siinä vaiheessa on outoa, jos ei mies saa suutaan auki ja tuntemuksiaan esille.. Tuollaisessa tilanteessa en itse jaksaisi. Mielummin sitten ajallaan etsisin uuden rakkauden. Lastenhoitoasioiden järjestymisestäkään ei ilmeisesti tarvitsisi kantaa murhetta, jos mies kerran hoitoon osallistuu..
Meillä vähän samanlaista arkea. Lasten kasvatuksen suhteen olemme samoilla linjoilla, mutta parisuhteemme sitten onkin tässä vuosien saatossa hiipunut.
Mieheni ei puhu asioistaan, puhumattakaan tunteistaan. Pitää heti itseään syyllisenä, ja loukkaantuu, jos kerron omista tunteistani.
Itselläkään ei ole ketään sellaista ystävää, jolle puhua ja ottaisi asian vakavasti. Jos kerron, tuntuu että valitan täysin turhasta, koska minulla on muuten hyvä mies.
Karmivaa ajatella, että loppuelämä on tälläistä. Tuntuu koko ajan, että odotan koska yhteinen elämä mieheni kanssa oikein alkaa.. On vaan niin yksin.
Neuvoja en osaa antaa sinulle, mutta lämpimän halauksen annan:)
-2-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kannattaisiko antaa miehelle vaihtoehdot. Älä jää kynnysmatoksi, vaan säilytä ihmisarvosi. Tuntuu, että miehellä on nyt jotain muuta mielessä, jos ei suostu keskustelemaan.
todellakin voi olla parisuhdeongelmia vaikka arki toimisi, mikä kysymys tuo oikein on? =D
Kuulostaa siltä tosiaan ettei parisuhde ole oikein hyvissä kantimissa ja olisi vakavan keskustelun paikka sen puolison kanssa =(.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lähinnä siltä, että tää on miehes ongelma. Vai onko se aina ollut tuollainen? Voi olla masentunut tai ei rakasta sua enää tai sitten vaan on tommonen empatiakyvytön ja etäinen ihminen...
Parisuhde ja vanhemmuus on aivan kaksi eriasiaa.