*¨¨*¨¨* 3-KUUMEILIJAT *¨¨vko 22
Kommentit (50)
Olin niin onnessani plussasta, mutta kaikki vietiin pois kertarysäyksellä. Mies on ollut koko viikon työmatkalla (edelleen) ja lähdin lasten kanssa maanantaina keski-Suomeen siskolle kyläilemään. Kerroin tietysti onnessani plussasta. Vatsaa supisteli kummasti, eikä kaikki siis tuntunut hyvältä. Tiistaina alkoi vuoto (6+0) ja suuntasin ensiapuun kun kuumekin nousi. Suosittelivat siirtymistä 110 km päähän keskussairaalaan, mutta en sitten lähtenyt kun lapsetkin tarvitsivat minua, eikä vuoto ollut kovin runsasta. Keskiviikkona oli pakko suunnata uudelleen lääkäriin ja sitten olikin pakko lähteä taksilla keskussairaalaan kun supisteli jo kovasti ja tulehdusarvotkin olivat nousussa. Oli hemmetin kiva taksimatka, omalla autolla ei saanut ajaa. Sörkinnän jälkeen (kiinnityskohtaa ei löytynyt) vuoto muuttui todella runsaaksi ja oli muuten kiva istua supistuksissa taksissa puoltoistatuntia itku kurkussa.
Sairaalassa sain odotella kaksi tuntia ja sitten vasta pääsin kivuissani tutkittavaksi. Siinä vaiheessa en meinannut sanaa saada sanotuksi kun vaan itketti ihan hirveesti. Lääkäri tyhjensi tyhjää kohtua jotenkin käsin, kun ei vuoto tullut ilmeisesti itsestään hyvin ulos. Sattui ja itketti. Että sellainen reissu tuli mulle. Nyt sitten olen viikon kahdella eri antibioottikuurilla ja söin vielä neljä sytotekiäkin kylässä. Pitäis varata tarkastusaika vielä kotona sairaalaankin.
Masentaa. En voinut uskoa, että näinkin voi käydä. Siellä sairaalassa odotellessani kerkesin miettimään monenmoista ja ajattelin jopa että uskallanko enää edes yrittää. Oli karseat päivät ja kovat kivut, lapsetkin jouduin jättämään siskolle yllättäen (vierastivat ja imetänkin edelleeskuopusta). En tiedä mitä ajatella. Takana on kuitenkin kaksi onnistunutta raskautta ja nyt kävi näin. Tultiin just kotiin ja täällähän oli tietenkin vielä nähtävilläni viivalliset testit -hyvä ettei itku tullut. Miehen pitäis kohta kotiutua työmatkalta, täällä odottaakin iloisen vaimon sijasta kipeä ja vuotava keskenmenon kokenut surullinen äiti.
iik: ajatukset samanlaisia kuin sinulla!
No, ehkä tämä tästä, pitää miettiä tulevaa uudelleen.
Sydämelliset onnittelut jokatapauksessa kaikille plussanneille ja onnea yrityksiinne ja erityisesti teille, jotka olette bonganneet oviksen pitkästä aikaa! Ehkä liityn kuumeilijoihin uudelleen, nyt suositeltiin yksien kuukautisten odottamista.
Apeana, mutta jo vähän parempana tosin lääkkeiden todella uuvuttamana
äiti04ja07
Tosi ikäviä uutisia sinulla Äiti04ja07. :( Pahoittelut ja voimahalit. Minullakin oli ennen esikoista kaksi km:a. Ja kummassakin sain odotella ennen kun pääsin ultraan ja supisteli kovasti. :( Ja toien km oli tuulimuna ja piti mennä kaavintaa ja sairaalssa meni yöhön asti ja olin heikossa kunnossa.
Kovasti jaksamista sinulle!
ON: Sain tänä aamuna ovistestiin tasavahvat viivat vaikka on vast kp 12. ?? taitaa tulle taas lyhyt kierto. Viimeksi oli 27. Ollaan kyllä puuhasteltu ihan kiitettävästi. Mies jopa yllätti tänään päivällä... ;-) Nyt aion vielä testata parina päivänä jos tulisi se vahvempi viiva. Ja ovis yritetään hyödyntää ja sitten taas odotellaan. Piinaviikko siis. Tässä kierrossa olen ollut vähemmän stressaamatta. Jospa nyt tärppäisi. Mutta en ole vielä saanut lopullista "tuomiota" tässä kilpirauhas asiassa, mutta ajattelin nyt yrittää kuitenkin. Ja taas oikeasta rinnasta tulee kunnon maitotuippoja. Blaah.. Kyllästyttää tuo. Mutta voi liittyä kilpirauhasjuttuun jotenkin.
Mukavaa lauantaita! =) Ja tsemppiä!! :))
Kp 12/26-30
Melkein itsellänikin tuli itku, kun luin kirjoitustasi... En ole itse kokenut keskenmenoa, joten voin vain kuvitella sen tuskan ja surun tästä menetyksestä. Vaikka raskautesi oli vasta alussa, sinulle se ihan varmasti oli tuleva vauva... Voimia ja jaksamista! Hoida itsesi kuntoon, nauti lapsistasi ja kesästä... Olet tervetullut kuumeilemaan sitten kun jaksat! *halaus*
Huomenta!
Minä ihan silmät ristissä torkkuen katsoin lasten kanssa tuossa aamuohjelmia... Meillä lapset aloitti iltayöstä ripuloinnin, onneksi eivät oksentaneet, mutta olivat pienet hirmu kipeitä! Minullakin oli maha kipeä, mutten oksentanu tai ripuloinu... Mun on pitäny läpi yön vähän väliä nousta pyllyjä pyyhkimään, niin nyt väsyttää ihan sairaan paljo! Vähän mua yöllä pelotti, että jos olis mullekin tullu kunnon mahatauti, niin ei varmaan olisi kiinnittyminen onnistunu, jos olis nyt hedelmöittyminen sattunutkin onnistuun... Kyllä nämä vauva-ajatukset on ihan koko ajan mielessa!
Mimmi75, kp.21/??, dpo 5 tai 6
Mun koneelle iski sitten joku virus tai mato ja suojauksista huolimatta kone on ihan tillintallin, olen koettanut itse kaikenmoista mutta pakko se on varmaan mennä ammattilaisen pakeille =/
Eli täällä on mahtavärsyynnys meneillään.
Hilpsulle onnea, uskomatonta!
Äiti... (miten se nyt olikaan) pahoittelut todella ikävistä uutisista, ei ole reilua elämä.
Ja oma napa siiten, ei oireita mihinkään suuntaan, mikähän se kiertopäivä nyt olisi. En usko, että on tärpännyt kun ei mitään missään tunnu. Odottelen siis vuodon alkavaki jossain vaiheessa ensi viikolla, en jaksa testailla jos ei mitään tuntemuksia tule tai sitten vasta ensi viikonloppua jos tätiä ei näy.
Näin lyhyesti tällä kertaa kun tämä kone tökkii oikein urakalla mutta pakko oli tulla lukasemaan viestit!
Ihanaa *kesä*kuuta kaikille!
Rilla-ma-rilla
Kiitoksia kaikille onnitteluista, olette ihania! :)
Ja suuren suuret pahoittelut Äiti04ja07..! :( Todella ikävä kokemus sinulla ja ymmärrän hyvin ajatukset, että jaksaako enää yrittää. Kauheaa, että sattui juuri miehesi poissa ollessa, joten joudut huolehtimaan vielä siitäkin, että miten lapsesi pärjäävät. Todella rankka kokemus. Pidä huolta itsestäsi ja toivottavasti palaat tänne kuumeilemaan, kun siltä tuntuu.
Ja Mimmi75:llä oli ollut rankka yö! Toivottavasti tauti on jo paranemaan päin etkä saa tartuntaa. Minulla oli viime raskauden alussa raju ripulitauti ja ajattelin, että vauva ei voi pysyä mukana matkassa, kun mahaa kouristeli jatkuvasti, mutta niin se vain pysyi. Että toivotaan, ettei myöskään vaikuta kiinnittymiseen, mikäli taudin saat. Kovasti pidän sinulle peukkuja!
Eilen oltiin juhlimassa miehen kanssa pitkästä aikaa kahdestaan. Oli kyllä tosi mukavaa, tavattiin paljon kavereita, mutta nukkumaan päästiin vasta klo 4 ja sen kyllä huomaa. Olo on aivan poikkinainen. Lapset on vielä hoidossa, tulevat parin tunnin päästä, että vielä ehtii vähän aikaa toipuilla. Kun tultiin juhliin, saimme käteemme shampanjalasit, joita sitten vaivihkaa vaihtelimme miehen kanssa niin, että hän hörppi molemmat lasit tyhjiksi ja minä olin vain juovinani...
Oireita on edelleen vähänlaisesti, mutta sen verran, etten ole menettänyt hermojani. Piti mainitsemani, että varmaan jo viikon verran minulla on ollut todella runsas valkovuoto, että sekin lienee raskausoire. Ainakin aiemmista raskauksista muistan, että valkovuotoa lorahteli siihen malliin, että aina pelkäsi vuodon alkaneen. Ja rinnat on kipeät, asiat haisee pahalle ja ruokaa pitää saada vähintään neljän tunnin välein.
Puhaltelen plussatuulia kovasti kaikille! +++++++
Hilpsu
kp 31/27-30 tai rv 4+2 (laskin viimeksi rv:t väärin, vauvalaskurin mukaan olisi näin)
Vau! Onnea paljon Hilpsulle =o)! Kerrassaan ihana uutinen =o) - olen onnellinen puolestasi. Nyt vaan tarrasukkia salamatkustajalle ;o).
Tervetuloa mukaan uusille kuumeilijoille - kiva, kun saadaan porukkaan mukaan uusiakin =o)!
Pahoittelut Äiti04ja07:lle =o/, tuo on raskas kokemus käydä lävitse (itsekin aloin vuotamaan rv:llä 7+4 viime kesänä) - mutta aika auttaa. Ihan oikeasti - anna itsellesi aikaa surra. Voimia kovasti!
Mukavaa kesäkuun alkua kaikille kolmannen kuumeilijoille tasapuoleisesti =o).
EE + pirpanat
Hurjasti voimahalauksia sinulle Äiti04ja07... Todella ikävää... toivottavasti jaksat piakkoin tulla kuumeilemaan takaisin seuraamme.
Hilpsulle hurjasti onnea! Todella upea juttu!
ON: testasin haamun pe iltana... la iltana tuli niin jäjettömät alavatsan kouristukset (supistukset ) että tuntui että taju lähtee. Itkin ja vaikeroin ja lapsi parat oli aivan ihmeissään ja kauhuissaan. 3x tuli oikein kunnollinen kramppi, sitten jäi vain särky... Menkat oli tuossa vaiheessa noin 3 päivää myöhässä (tai 2). koko loppu illan olin todella väsynyt mutta ei menkkoja edelleenkään. Menin varmaan jo 9 maissa nukkumaan aivan uuvuksissa. La aamuna heräsin, olo normaali, ei vatsakipuja mutta kun pääsin vessaan niin jopas... Jos nätisti sanotaan niin alapää valui desikaupalla hyytynyttä "suklaakiisseliä" ja sitä tuli paljon. Tämä jatkui koko eilisen mutta väheni iltaa kohden... Koko päivän aivan totaalisen rättipoikki olo ja yrjötti ja pyörrytti... Tuli mieleen että oliko tämä sitten se kemiallinen keskenmeno???
Koko päivän on itkettänyt ja suututtanut, voi mies ja lapset parat...
Jaahas, nyt poitsu näkee painajaisia, lopetan kesken mutta eiköhän tässä ollut vuodatusta jo tarpeeksi.. Pitää yritä kerätä itsensä taas kokoon ja odottaa uutta ovista...
M
Vaikka en mä tiedä vieläkään, kuumeilisko vai ei.
Mies alkoi muutama kk sitten puhua, että mahtuisihan meille se kolmaskin... Mä yritin toimia järjen valona, jouduttaisiin vaihtaa autookin ja kämppäkin jäisi kohta taas pieneksi, jossain vaiheessa elämää olis ihan kiva, että mäkin rupeisin tekemään ihan oikeesti töitä kun ikää on kuitenkin 32v, eikä mulla ole koskaan ollut yli puolta vuotta pidempää työsuhdetta ennenkuin nyt ja määräaikaistakin olis jäljellä vielä ens vuoden elokuulle...
Meillä on siis kaksi lasta 5v tyttö ja 2v poika. Mä ajattelin tosi pitkään, että nää on nyt tässä vaikka en saanutkaan aikaiseksi myydä mammavaatteita ja vauvakamoja pois...
Viime kuussa mulla jotenkin niksahti päässä ja just oviksen aikoihin mä sitten sanoin ukolle, että ehkä me ei nyt sitä kortsua tarvitakaan. Kerran sitten harrastettiin seksiä ilman ehkäisyä. Molemmat lapset meillä on aikasemmin oikein tekemällä tehtyjä ja suunniteltuja. Esikoinen sai klassisesti alkunsa toisesta kierrosta ehkäisyn jättämisestä ja lakanoita pöllyteltiin oikeaoppisesti joka toinen päivä. Kuopus olikin sitten vähän kinkkisempi juttu. Poikaa yritettiin saada alulle 1,5 vuotta. Ekan vuoden aikana ei tapahtunut mitään, sitten oli 2 keskenmenoa peräjälkeen ja lopulta syntyi kauan odotettu ja toivottu kuopuksemme.
Nyt on menossa kp 30/29. Jo perjantaiaamuna mä olin joka asiasta ihan raivon partaalla ja sanoinkin miehelle, että jo on ihme jos ei menkat ala viimeistään lauantaina. No ei alkanut. Mahaa on juilinut lauantaista lähtien, mutta menkkoja ei vaan näy ei kuulu. Ja ihan yhtä rattoisalla fiiliksellä olen ollut siitä perjantaista lähtien. Pinna palaa pienestäkin ja mua ärsyttää, ketuttaa ja väsyttää... Maha on turvoksissa kuin vappupallo ja sisko nauroikin, että olet ihan varmana ainakin viidennellä kuulla. Oireet sopis kyllä raskauteenkin.... Mutta en mä uskalla testata. Mä en ole ihan varma, pelkäänkö mä sen näyttävän negaa, vai pelkäänkö mä sen näyttävän plussaa... Viikonlopun aikana tuo mieskin alkoi miettiä, että iskeekö meille pankropsi, jos se kolmas nyt ilmoitteleekin tulostaan. Jaa-a, en osaa sanoo... Kaikenlisäksi mulla on selkä ollut viimiset 3kk ihan jaskana ja olen kuluttanut rahaa fysioterapiaan enemmän kuin laki sallii. Mä en enää osaa sanoa, onko se menkkamaisesti kipee, vai kipee sillai muuten vaan. Ja miten ihmeessä mä selviän, jos tässä vielä raskaanakin ollaan? Molemmissa aiemmissa raskauksissa mulla on selkä ollut se heikko kohta. Esikoista odottaessa issias meni niin pahaksi, että multa puolittain halvaantui toinen jalka. Ei kiesus, jos mulla on selkä valmiiks romuna, niin enhän mä pääse enää sängystä ylös ison mahan kanssa!
Ei mulla sinänsä vauvaa vastaan mitään olis, toisaalta. Mua pelottaa raskaus ihan hitosti. Mä en yksinkertaisesti pidä raskaanaolemisesta. Varsinkaan ihan viimosillaan. Mä voisin synnyttää vaikka 8 tenavaa, kunhan ei tarttis olla raskaana!
Mielialat on tällä hetkellä yhtä epävakaat kuin sää. Välillä paistaa ja sit taas sataa. Oisinkohan mä sitten vauvarintamalla jo kokenut kaiken tarpeellisen, jos mä olisinkin tällä kertaa vähän niinkuin "vahingossa" tullut raskaaksi... (Tokihan sen kaikki aikuiset ihmiset ja vähän nuoremmatkin tietää, että kerrasta VOI tulla raskaaksi, mutta kun kuopuskin antoi itseään odottaa niin kamalan kauan...)
Pelottaa. Kumpikin vaihtoehto. Noh, jos mä nyt vartoilisin vielä pari päivää niitä mensuja...
Ensin ei tullu tänne ollenkaan tuo eka viesti, ja sitten kun uudelleen kirjoitin juttuja, niin eka viestikin näkyi... Omituista tämä tekniikka!