kivunlievityksestä synnytyksessä
lainaus hs:n sivuilta:
Epiduraali on ensisynnyttäjillä yleinen
29.6.2009 3:00
A A Helsingin Sanomat
Vuonna 1995 epiduraalipuudutuksen sai 22 prosenttia normaalisti synnyttäneistä, kymmenen vuotta myöhemmin 2005 jo 43 prosenttia. Yliopistosairaaloiden ensisynnyttäjistä 2005 epiduraalin sai 74 prosenttia.
Nyt myös Kätilöliitto suosittelee, että synnyttäjät miettisivät tarkkaan, onko lääkkeelliselle kivunlievitykselle todellista tarvetta.
Lääkkeellisestä kivunlievityksestä puhutaan silloin, kun äiti saa esimerkiksi selkäytimeen epiduraali- tai spinaalipuudutuksen, petidin-piikin tai ilokaasua.
"Kätilöliitto ei ole lääkkeellistä kivunlievitystä vastaan, mutta toivoisimme, että synnyttäjät luottaisivat enemmän itseensä", liiton varapuheenjohtaja Päivi Perttu sanoo.
Kätilöt ovat huolissaan siitä, että puuttuminen synnytyksen kulkuun lääkkeillä lisää tarvetta puuttua synnytykseen myös muilla tavoin.
Päivi Pertun mukaan liian varhain annettu epiduraali voi hidastaa synnytystä ja jopa lopettaa supistukset kokonaan. Silloin tarvitaan supistukset uudelleen käynnistävää oksitosiinihormonia.
Äidin lihakseen pistettävä petidin-piikki puolestaan voi aiheuttaa lapselle hengityskatkoksia, jos kipulääke annetaan liian lähellä syntymähetkeä. Ilokaasukin aiheuttaa monelle pahoinvointia.
Kolmekymmentä vuotta kätilönä työskennellyt Perttu on sitä mieltä, ettei synnytyksen tarvitsekaan olla kivuton. Hänen mielestään kipu kasvattaa äitiyteen.
Puudutusten ja kipupiikkien sijaan Kätilöliitto kannustaa synnyttäjiä kokeilemaan pehmeämpiä keinoja kivun taltuttamiseen. Sellaisia ovat esimerkiksi lämpimät kääreet, lämmin suihku tai hieronta.
Päivi Pertun työpaikalla Oulaskankaan sairaalassa Oulaisissa voi myös synnyttää veteen.
"Vesi rentouttaa hyvin. Se ei vie supistuskipua pois mutta voi nopeuttaa synnytystä."
Kätilöt pitävät tärkeänä, ettei kivunlievitystä käytettäisi synnytyksessä liian varhaisessa vaiheessa.
Kivunlievitystä odotellessaan synnyttäjä voi helpottaa oloaan liikkumalla tai vaikka laulamalla.
Pystyssä ja liikkeellä olon on todettu myös edistävän synnytystä paremmin kuin sängyssä makaamisen.
Lääkkeellisen kivunlievityksen suomalainen uranuurtaja, professori Riitta Jouppila on kivunlievityksessä jyrkästi eri linjoilla kuin Kätilöliitto.
"Hieronta ja muut keinot eivät ole kivun hoitamista vaan pelkkää hellimistä. Jos joku niillä pärjää, hyvä niin, mutta oikein kivuliaaseen tapaukseen ne eivät sovi."
Jouppila teki 1970-luvun lopulla väitöskirjansa epiduraalipuudutuksesta. Noihin aikoihin naisasialiike oli alkanut vaatia keinoja synnytyskipujen helpottamiseen.
Jo silloin tiedettiin, että naisista kahdeksan kymmenestä kärsii synnytyksessään kipua.
Kolmasosalla kivut ovat erittäin kovia, toisella kolmasosalla siedettäviä ja lopuilla siltä väliltä.
Jotkut eivät tunne mitään kipua, ja kaksi kymmenestä synnyttää Jouppilan mukaan noin vain.
Riitta Jouppilan väitöstutkimuksessa selvisi myös, että synnytyskipu on haitallista ja sillä on vaikutuksia myös syntyvään lapseen.
Jouppilan mukaan kipu myös pitkittää synnytystä.
"Ennen synnytykset kestivät vuorokausia, kun ei ollut mitään, millä hoitaa kipuja."
Yleensä kivut ovat kovimpia ensisynnyttäjillä, joiden osuus kaikista synnyttäjistä on nykyisin paljon suurempi kuin 1970-luvulla. Etenkin iäkkäät ensisynnyttäjät kärsivät.
"On edesvastuutonta jättää erittäin kovaa kipua hoitamatta", Riitta Jouppila sanoo.
Omasta mielestäni synnytyksissä annetaan nykyään liian helposti kivun lievitystä, eikä kuunnella synnyttäjää.
Synnytysvalmennuksessa voisi kesksittyä enemmän erillaisiin restoutumisharjoituksiin ja kivun hallintaan. Nykyään säästösyistä synnytysvalmennuksia lopetetaan.
Itse synnyttämässä esikoistani oli toiveenani ettei epiduraalia laiteta, vaan haluan synnyttää mahdollisimman luonnonmukaisesti.
Viereiseen saliin oli kutsuttu anestesia-lääkäri ja kätilö tuli ilmoittamaan minulle että saat epiduraalin samalla kun anestesia lääkärikin on kerrankin osastolla. Minulta ei kysytty mitään ja yritin sanoa etten halua epiduraalia.
Onneksi edellisellä synnyttäjällä epiduraalin laitto kesti kauan ja ehdin avautua ponnistusvaiheeseen ja vältyin näin epiduraalilta. Hyvin pärjäsin ilman joten omalla kohdallani puudute olisi ollut täysin turhaa. Koin olevani ihan vaan liukuhihnalla, ilman ettei kukaan kuuntele minua.
Ymmärrän kyllä että toiset tarvitsevat kivun lievitystä, mutta suosittelen kokeilemaan miedoimpia ja luonnonmukaisia kivunlievityksiä. niistä on hurjasti apua, yhdessä hengitystekniikoiden ja rentoutuksen kanssa.
Kommentit (4)
Minusta tuntuu, että naiseen ei enää uskota synnyttäjänä. Ikään kuin meissä ei olisi kykyä synnyttää ilman sekaantumista tai ettemme kestäisi kipua.
Totta hemmetissä kukin saa minun mielestäni ottaa juuri niin paljon kipulääkitystä kuin tuntee tarvitsevansa. En todellakaan lähtisi kieltämään muilta kipulääkitystä.
Itseäni kuitenkin harmittaa, ettei mistään saa PUOLUEETONTA tietoa luomu-synnytyksistä. Toisessa lähteessä puhutaan pelkkää hyvää, toisessa haukutaan lyttyyn. Samoin menee lääketieteellisen synnytyksen osalta, toinen palvoo, kun toinen vihaa.
Kun taas kätilön/lääkärin kanssa olen yrittänyt puhua mahdollisesta halustani synnyttää ilman lääketieteellistä kivunlievitystä, minua on vähätelty tai asia on vain ohitettu olankohautuksella.
Ja sehän on tilastollinen fakta, että lääketieteellinen "sekaantuminen" lisää nk. riskiä joutua tekemään enemmänkin toimenpiteitä.
Mutta kuten jo sanoin: Kukin omien kykyjensä ja halujensa mukaan.
Täytyy tosin vielä kommentoida, että minusta on turha alkaa painostamaan äitejä luopumaan "liiasta" kivunlievityksestä alatiesynntyksessä ennen kuin pelkosektiot vähenevät dramaattisesti. Jotenkin en käsitä, että se on joko täysin turha sektio tai sitten kivulias alatiesynnytys...
ensisynnyttäjä ei voi tietää, mikä se kivun määrä loppua kohden voi olla. Minäkin luulin, että olin muka kotoa lähtiessä NIIN kipeä, ettei pahempaa. Halusin epiduraalin ja sainkin kun pelkäsin kipua kamalasti.
Kaksi muuta synnytystä on olleet niin nopeita, ettei ole ehtinyt mitään kivunlievitystä saada, mutta asennoitumiseni kipuun on ollut ihan erilaista kuin ekalla kerralla. Ei se niin kamalaa ollut.
"Kipu kasvattaa äitiyteen"... voi nyt helvetti mitä sadistista misogyniaa! (Isyyteen ei sitten ilmeisesti tarvitse kasvaa.) Kova kipu ja kärsimys synnytyksessä traumatisoi ja voi jäädä varjostamaan koko vauva-aikaa ja seksuaalisuutta. Missään muussa yhteydessä vastaavia, tajunnan rajamaille vieviä kipuja ei jätettäisi hoitamatta. Meillä on turvallinen puudutus-oksitosiini-yhdistelmä, joka auttaa synnytyksen aikana edes hetken, olkaamme iloisia siitä!
synnyttää luomuna. Itse en näe mitään syytä kärvistellä kipujen kanssa, jos vaihtoehto löytyy.