MIKSI joku kirjoittaa kuuLLostaa??

Eihän kukaan kai edes sano niin..?

kuullostaa. Siksi =)

mutta ehkä se jotenkin juontuu verbin perusmuodosta "kuulla". Muuta perustetta en pysty keksimään vaikka yrittäisin...

aina arvon kumpi muoto se onkaan. Sanonkin sen "kuullostaa" (ehkä 1½ ällää keskellä).



Olen Keski-Suomesta.

t. toinen äikänope

myös kummallekkin tai toisellekkin :)

Joudun opettelemaan kaikkien tuollaisten sanojen kirjoitusasut ulkoa. Sama ongelma minulla on monien sellaisten sanojen kanssa, joiden keskellä on yksi tai kaksi n-kirjainta. Olen esim. joutunut tarkistamaan monta kertaa, kirjoitetaanko vuona vai vuonna.



Epäilen, että minulla on sanojen kuulemisessa joku lukihäiriön kaltainen ongelma.



Tyhmyydestä ei ole kuitenkaan kysymys. Kirjoitin aikoinaan 6 ällää ja suoritin tohtorin tutkinnonkin jo monta vuotta sitten.

PIENO ja HEVOINEN? Mistä NÄMÄ johtuu?

sydämmellinen, opiskelia, tempperamenttinen...



Ihmetyttää kyllä todella, missä nämä ihmiset ovat olleet äidinkielentunneilla.

Jotkut oppii säännöt ja pitää niistä kiinni. Puhekieli on eri asia kuin kirjoitettu kieli. Ei tuo kuullostaminen niin paha kai ole?

PIENO ja HEVOINEN? Mistä NÄMÄ johtuu?

kuin hevonen ja piano. Niinpä jotkut luulevat, että on kirjakieltä eli "fiiniä" kieltä. =DD

Mie ainakkii sanon että kuullostaa ja saatanpa joskus jopa kirjottaa niin..

että minä taisin kirjoittaa ennen "kuullostaa"..tämä palsta opetti että väärin meni ;)

En tiedä saanko anteeksi sillä verukkeella että äidinkielieni on ruotsi.



Itse olen joskus miettinyt miksi sanotaan "siiNtä"..ainakin se kuulostaa (!huom :) ) siltä.



Sitten nämä gallub, belargonia, pekonia, Chigago..



Ja (suomenkielinen) mieheni sanoo Bepanthen-rasvaa usein Pebantheniksi ;D Onhan se toisaalta osuvampi nimike..

kuulleet sellaisesta asiasta kuin lukihäiriö? Siinä usein juuri tuollaiset sanat tuottavat vaikeuksia, henkilön on vaikea erottaa tuleeko johonkin sanaan 1 vai 2 konsonanttia. Osalla lukihäiriö voi olla niin lievä, että sitä ei itsekään ole oikein huomannut eikä koulussa ole siihen kiinnitetty huomiota, varsinkaan ennen vanhaan.

Ja (suomenkielinen) mieheni sanoo Bepanthen-rasvaa usein Pebantheniksi ;D Onhan se toisaalta osuvampi nimike..

Mun mies ei jaksa edes yrittää sanoa, oikein, sanoo sitten Peppupantteri :D

useimmiten/useimiten, alinomaa/alinomaan, luontaantyöntävä/luotaantyöntävä, pikimmiten/pikimiten jne. Joka kerta pitää tarkistaa, että kummpinpäin se nyt olikaan. Onneksi on lähteitä, joista asiat voi tarkistaa!

äikän ope (äidinkielen opettaja ei ole yhdyssana edes lyhenteenä)oli lukenut kielioppinsa oppinsa taannoisen ketjusuosikkini Gatharinen Gooksonin kirjoista.



Jotkut kirjoittavat myös esim. "Olenhan puhuNNut sinulle siitä." Lisäävät siis aikamuototaivutukseen yhden ylimääräisen n-kirjaimen. Näin olen lukenNut.



Lukekaapa joskus, jos saatte mahdollisuuden, alakoulussa opiskelevien turkulaislasten aineita (tätä ei tietenkään voi yleistää jokaiseen lapseen). "Sitten hyppisimme, leikisimme, nukkusimme ym." Turkulaisuudet kyllä poistuvat kirjoituksesta, kun lapsi ymmärtää puhe-/murre- ja kirjakielen eron.

ja vain siksi, että koulussa opetettiin, että niin kuuluu tehdä.

siis kahella L:llä ja kahella T:llä ( :

Mennään Korsoon eikä mihinkään hiton Korsooseen.



Vai meneekö joku Hankooseen ???