Meillä menee huonosti,
olisiko kenelläkään antaa vinkkiä miten saada käännettyä parisuhde taas parempaan suuntaan? Meillä on parivuotias ja pieni vauva. Raskausaika oli todella vaikeaa, olin paljon sairaalassa ja levossa. Mies hoiti kaiken yksin. Vauva on helppo ja nukkuu kohtuullisesti, esikoinenkin on kiltti lapsi uhmaikäiseksi.
Miehen kanssa vaan on jatkuvasti sukset ristissä. Kaikki mitä toinen sanoo ärsyttää aivan suunnattomasti. Myös miestä tuntuu ärsyttävän sekin, että edes näkee minua. Nyt on pari viikkoa vain tiuskittu toisillemme.
MIstään rauhallisista keskusteluista tai kahdenkeskisestä ajasta on turha tällä hetkellä edes haaveilla. Lasten rytmit ovat niin erit, että se aika minkä molemmat nukkuvat on pakko nukkua aikuistenkin.
MIllä tästä jatkuvasta nalkutuksesta ja ilkeilystä pääsee?
Kommentit (5)
tuollaista? No, ainakin aika yleistä. Mäkin yritän tuota metodia että yritän olla ystävällinen vaikka sisässä kiehuu... Lisäksi yritän ihan tarkoituksella huomioida toista jotenkin erityisesti jonka toinen huomaisi. (sitä sitten alkaa jossain vaiheessa saamaan itse vastaavaa palautetta takaisin) Esim teen eväitä töihin, laitan aamupalan valmiiksi tms. Valitettavasti en oikein pysty seksiin kun oikein ottaa päähän kaikki... Siitä toinen varmaan kyllä tykkäisi eniten:)
isompi lapsi hoitoon ja lähteä vain vauvan kanssa pienelle hotellilomalle? Tai vaikka sitten koko perhe, ympäristön vaihdos saattaa auttaa ja virkistää.
Meillä tämä on auttanut todella paljon. Meillä on ollut vain vauva mukana (imetyksen takia). Ympäristön vaihdos piristää ja pääseee valmiiseen pöytään:) Meillä ei tule riitaa kun arkiaskareet eivät pyöri ja näy ympärillä:)
Hotellilomilla ollaan sit vauvan/lasten nukahdettua juteltu ja syöty herkkuja ja ostettu hotellista kahvia tai siideriä huoneeseen. Mansikat on myös ihania:)
Suosittelen lämpimästi.
Tai yrittäkää tehdä kivoja asioita yhdessä, mitä ne teille sitten onkin. Retkiä perheen kera, hyvä illallinen kotona tms.
Yritä myös hetkeksi päästä iteksesi vaikka kävelylle/mikä sulle tärkeetä. Tarjoa myös miehelle mahis yksin oloon.
Tässäpä jotain mitä mieleen tuli.
Sitä on vain pakko päästää toisesta korvasta ulos puolison kiukuttelut ja yritettävä itse olla toiselle ystävällinen. Pikkuhiljaa laiva voi kääntyä.
Muista, että kun perheessä on alle 2-vuotias lapsi, on parisuhde melkein aina vähän kriisitilassa. Me ollaan miehen kanssa tehty sellainen sopimus, että 2 vuotta jokaisen lapsen syntymän jälkeen parisuhde on saanut ihan rauhassa ollakin vähän hyllyllä, ei olla vaadittu toisiltamme mitään ihmeitä. Kumppanuutta vain ja ystävällisyyttä.
Eiköhän se tästä helpota. Tuntuu, että tämä vähäkin energia menee kinasteluun. Täytyy nyt vaan yrittää tosissaan olla ystävällinen toiselle, ehkä se huomaa jossain vaiheessa.
-ap
mutta meillä on ihan samanlaista. ja vauva ja taapero talossa. itseäni pelkkä miehen läsnäolo jo ärsyttää, ihan jo sillä kun tiedän että tiuskimme koko ajan toisillemme jos olemme yhdessä. jatkuva naljailu on tehnyt sen, etten välitä olla enää miehen lähellä eikä meillä ole enää seksiäkään. ollaan aika syvälle suohon päästy.