Lue keskustelun säännöt.
pihiyden huiput
22.06.2009 |
Sukulaiseni ostaa kaikki lahjat kirpputorilta, eikä haittaa vaikka vauvalahjaksi saaduissa sukkahousuissa koko on 120 cm ja niissä eikä.. Kaikki teepussit kuivattaa ja käyttää uudelleen, vieraiden käyttämät servetit, jos siistejä kierrättää seuraaville vieraille. Kuinka tälläiseen voi suhtautua? Onko muilla vastaavia sukulaisia tai ystäviä. Tunnen suurta myötähäpeää!!
Kommentit (176)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini tarkoittaa hyvää ostaessaan lahjoja kirpparilta, vaikka kukaan ei niitä tarvitsisikaan. Minua huvittaa hänen nuukuutensa ja kykynsä keksiä kierrätettäviä juttuja. Nuorena jopa häpesin, kun hän halusi minunkin kulkevan kirpparilöydöissään tai vähän korjaili itse paremmiksi vaatteitani. Olen oppinut häneltä monta hödyllistä taitoa käsitöissä ja materiaaleista. Veljeni kanssa jaksamme naureskellakin hänen jutuilleen.
Mieheni sukulainen ei raaski heittää mitään ruokaa roskiin, oli se sitten kuinka homeessa tahansa. Tekee ihmeellisiä sekoituksiaan ja yhdistelmiään. Ihmettelee, kun tarjoamiset eivät muille kelpaa. Viimeksi joulunaikaan paisteli jo vanhentunutta rosollia paistinpannulla ja teki "herkkukaalikeittoa" minne sekaan hurautti homehtuneen herkkusienisalaatin (!!!)
Ex-anoppi kertoi, kun olimme menneet naimisiin, että oli 'katsellut' hopeisia kahvi-tai teekannuja joita kultasepät myyvät. Sanoi että olivat niin kalliita, 2000 euroa, ettei sitten ostettukaan. Myös kihlalahjaksi antoivat jotkut ihan älyttömät, halvat koriste-esineet, lupasivat ostaa myöhemmin paremmat lahjat. - Ei lahjaa sitten koskaan tullutkaan ja olemmekin jo siis eronneet.
Laitokselle eivät meinanneet tulla katsomaan esikoisensa ensimmäistä lasta.. Sanoinkin, että jos ei tule, suutun varmasti.. No tulivat, eivät mitään tuoneet vauvalle tai minulle. Eivät edes vauvaa syliinsä ottaneet, ettei bakteerit tartu siihen.
Meille tullessaan eivät koskaan tuoneet mitään ruokaa tai mitään meille yleensäkään. Sanoivat että ovat sitten vasta menossa kauppaan kun lähtevät meiltä. Sen sijaan toiselle miniälle (nykyään ex hänkin) soittivat että mitä tuodaan kaupasta, ja sitten hän luetteli oikein kunnon ostokset heidän tuotavakseen.
Ex-mieheni antoi aikoinaan, ennekuin seurustelimme, pankkikorttinsa äidilleen. Hän sieltä nosti rahaa sitten. Hän joutuu myös ostamaan ruokaa sinne mennessään viikonloppuisin. Kuitenkaan hänen veljensä ei osta koskaan mitään, vaikka siellä sitten majailisikin. (Hän on myös kamalan pihi.)
Ex-anoppilat ovat kuitenkin kaupunkinsa rikkaimpiin lukeutuvia. Se tässä onkin kummaa. Mitä rikkaampi, sen räikeämpää on käytös ja pihiys on huipussaan.
Nyt on ihanat appivanhemmat, eivät ole rikkaita mutta sitäkin rakkaampia!
käyttää dödöä vain launtaisin saunan jälkeen ja vain vaimon puoleiseen kainaloon ettei kulu liikaa. samoin ei käytä autossa vilkkua ettei se kulu ja monta muuta hyvää säästöideaa löytyy :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni sukulainen ei raaski heittää mitään ruokaa roskiin, oli se sitten kuinka homeessa tahansa. Tekee ihmeellisiä sekoituksiaan ja yhdistelmiään. Ihmettelee, kun tarjoamiset eivät muille kelpaa. Viimeksi joulunaikaan paisteli jo vanhentunutta rosollia paistinpannulla ja teki "herkkukaalikeittoa" minne sekaan hurautti homehtuneen herkkusienisalaatin (!!!)
että ko. nainen voi elää perheväkivallan uhan keskellä ja mies voi vaatia häneltä esittämäsi kaltaisia ratkaisuja kulujen kattamiseksi?
Mitäpä, jos nostaisitte kissan pöydälle ja kysyisitte naiselta suoraan mutta kauniisti tästä käytöksen muutoksesta miehen myötä.
Asian voisi muotoilla jotenkin: Olemme tunteneet sinut kauan ja nuoruudessasi olit antelias ja toiset huomioiva mutta parisuhteesi myötä sinussa on mielestämme tapahtunut muutos (antakaa esimerkkejä mm. tuo morsiamen kotiin vieminen polttareiden jälkeen). Olemme huolissamme, että onko sinun hyvä olla parisuhteessasi? Voitko vapaasti tehdä ratkaisuja ja päätöksiä elämästäsi. Olet meille tärkeä ja ihmettelemme mihin se vanha ihana XX on kadonnut? Emme tällä keskustelullamme tarkoita, että sinun pitäisi kustantaa kaikki vaan että ystävyys on vastavuoroista ja vuorotellen jokainen antaa ja ottaa (mainitkaa tässä esimerkkinä tuo tekstarin lähettäminen soittopyyntönä). Tuokaa esiin myös se, että ulkoisen olemuksen ja puheiden perusteella hänellä ja miehellään tuntuu menevän taloudellisesti sen verran hyvin, että tällainen tarkkuus rahoista ihmetyttää, kun muutkaan eivät kuluistaan numeroa tee...
Kaveri saattaa loukkaantua mutta ehkä herää ajattelemaan omaa tilannettaan ja sen suhteuttamista ystävyyssuhteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kävelyllä tutkii josko metsässä olisi kaatuneita puita ja käy sitten pilkkomassa nitä kotiin takkapuiksi. Naapurit kuulemma nauravat jo äijälle.
Toki ei ole fiksua käydä kysymättä naapurin metsässä, mutta siis en tajua mitä erityisen pihiä tässä on. Jotkut miehet vaan tykkää tollasista hommista lisäksi, oma mies esimerkiksi. Tosin hän koluaa vain puuta omasta metsästä, mitään tarvetta siihen ei kyllä ole koska saadaan muutenkin puuta ihan riittävästi.
Piimää jatkettiin vedellä jotta sitä riittäisi mahdollisimman pitkään. Kesällä ei käytetty ilmastointia vaikka oli kovat helteet ja kolme pientä muksua autossa.. Liikaa kuluttaa kuulemma bensaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kävelyllä tutkii josko metsässä olisi kaatuneita puita ja käy sitten pilkkomassa nitä kotiin takkapuiksi. Naapurit kuulemma nauravat jo äijälle.
Toki ei ole fiksua käydä kysymättä naapurin metsässä, mutta siis en tajua mitä erityisen pihiä tässä on. Jotkut miehet vaan tykkää tollasista hommista lisäksi, oma mies esimerkiksi. Tosin hän koluaa vain puuta omasta metsästä, mitään tarvetta siihen ei kyllä ole koska saadaan muutenkin puuta ihan riittävästi.
lähes keskellä kaupunkia niitä metsiköitä ja puistikoita ja kävellä miehen kanssa kävelyllä kun toinen kantaa jotain hemmetin puunrunkoa matkassa. Ja kun vaimo haluaisi että tilaisivat takkapuut kotiin, mutta miehen mielestä on liian kallista.
metsästä vaikka pakastealtaat on niitä pullollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ette sano sukulaiselle / ystävälle, että tässä teidän osa laskusta (esim ne mäkille vietävät ruuat ja henk.koht. tarvikkeet) tai sinähän niin lupsit tarjota (kahvillassa)?
Varsinkin jos yhteydenpito on jo valmiiksi katkeamassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin anoppi on olevinaan niin talousihminen. Hakee juuston yhdestä kaupasta, kun kilohinta on jonkun sentin pienempi.
Ostaa vain halvinta ja alennusmyynnistä, kun "oli nii-in hyvä tarjous"! Alennusten alkuperäishinta on kuitenkin usein liijoiteltua... Mutta eihän se sitä tajua.
Eikä niitä tavaroita aina edes tarvitse kukaan, mutta kun oli HALPAA! Turhalla ostamisella säästääkin...
Ja ostaa vähän halvemman tuotteen, vaikka hiukan lisää sijoittamalla saisi kestävämmän. "Heitätte sitten pois ja ostetaan uusi"! Näinhän sitä säästöä syntyy...
Juoksee ostelemassa kaikille turhaa ja itselleen kaapin täytettä, kun vähänkin rahaa saa. Loppukuukausi kituutetaan ja ollaan NIIN köyhää. Valittelee kuinka ON JOUTUNUT ostamaan lapsilleen kaikkea. Jota kukaan ei ole pyytänyt, ei edes tarvinnut!
Ihmettelee sitten miten rahat tilillä hupenee! Eipä enää talo-osakkeen myynnin jälkeen ollutkaan rahaa siihen unelmamökkiin.
viestien "pihiyksistä" voisi yhtä hyvin olla turhan kuluttamisen välttämistä. Teen itse kaikenlaista vastaava kulutuksen vähentämiseksi, en silti ole mielestäni pihi. Kulutan paljon rahaa esim. palveluihin ja maksan mielelläni enemmän tuotteesta, jos se säästää luontoa. Sitä paitsi pihistely voi olla myöskin harrastus. Kukin tavallaan.
aika hyvätuloisia ja kohtuullisen varakkaita, eli mikään "säästö"juttu ei ole rahasta kiinni. Mua ällöttää, kun
- kaikki margariiniastiat, jugurttipurkit yms pestää uudelleen käyttöä varten, eivät ollenkaan ajattele, että niitä ei ole tarkoitettu monikertakäyttöisiksi ja eivät välttämättä kestä esim. koneessa pesua
- jos joku ruoka on homeessa, vaikka tomaatti, homeinen osa leikataan pois ja kaikki muu on ihan hyvää ja syötävää
- "vähän" pilaantuneen kerman voi ihan hyvin laittaa johonkin kastikkeeseen
- lahjapaperit säästetään ja käytetään uudestaan, ei haittaa, jos on ryppyjä tai teippien tekemiä repeämiä tms.
- mitään ei heitetä pois, kantavat mun miehelle edelleen jotain 80-luvulla saatuja tyhjänpäiväisiä kortteja, esim. joku ilmaisjakelukortti, jolla joku on toivottanut hyvää joulua laittamalla nimensä taakse, luulevat, että mies haluaa säilyttää ne
- kun ostetaan jotain, mikä tulee kotiin pahvilaatikossa, kaikki laatikot säilytetään, niitä ei voi heittää pois
- pakastepussit pestään ja käytetään monta kertaa
ei raaski itse varata kirjastosta kirjoja ( 50 s), vaan ottaa aina minulta lainaan kun itse on lukenut.
- ei vastaa tekstareihin koska se maksaa, soittamisesta puhumattakaan.
- käyttää rikkinäisiä sukkiksia hameen kanssa.
- jatkuvasti rasvaiset hiukset (shampoo on varmaan liian kallista)
- ei ollut koskaan syönyt vuohenjuustoa, ei tykännyt siitä, mutta söi, koska on niin kallista.
- pitää pitkiä hiuksia, koska kampaajalla käynti niin kallista.
Valittaa koko ajan miten tiukilla ovat (miehellä samanlaiset tulot) ja miten ei mitään voi ostaa. Kaikki hankittu kirppikseltä...
antaa puhelimen soida kerran ja katkaisee heti. Sitten odottaa, että toinen soittaisi hänelle, jotta hänen ei tarvitse maksaa puhelua.
Tosin pakastepusseja en pese, enkä tarvitse jugurttipurkkeja (margariinirasioita käytetään askartelussa yms, salaattirasioita pakasterasiana). Lahjapaperiestakaan en kierrätä kuin moitteettomat (taite ei haittaa, ryppy kyllä). Enkä säilyttele mitään joulukortteja.
aika hyvätuloisia ja kohtuullisen varakkaita, eli mikään "säästö"juttu ei ole rahasta kiinni. Mua ällöttää, kun - kaikki margariiniastiat, jugurttipurkit yms pestää uudelleen käyttöä varten, eivät ollenkaan ajattele, että niitä ei ole tarkoitettu monikertakäyttöisiksi ja eivät välttämättä kestä esim. koneessa pesua - jos joku ruoka on homeessa, vaikka tomaatti, homeinen osa leikataan pois ja kaikki muu on ihan hyvää ja syötävää - "vähän" pilaantuneen kerman voi ihan hyvin laittaa johonkin kastikkeeseen - lahjapaperit säästetään ja käytetään uudestaan, ei haittaa, jos on ryppyjä tai teippien tekemiä repeämiä tms. - mitään ei heitetä pois, kantavat mun miehelle edelleen jotain 80-luvulla saatuja tyhjänpäiväisiä kortteja, esim. joku ilmaisjakelukortti, jolla joku on toivottanut hyvää joulua laittamalla nimensä taakse, luulevat, että mies haluaa säilyttää ne - kun ostetaan jotain, mikä tulee kotiin pahvilaatikossa, kaikki laatikot säilytetään, niitä ei voi heittää pois - pakastepussit pestään ja käytetään monta kertaa
monta kahvikupillista juon. Ei halua koskaan keittää ylimääräisiä kupposia eikä koskaan kaada kahvia pois. Pesee myös muovipussit, käyttää maitopurkkejä pakastamiseen jne. Kaikki vaatteet käytetään kunnes ovat reikiä täynnä. Isälläni usein paikatut vaatteet, minusta nuukuuden huippu!