Mistä apua? Lapsi vaarassa etävanhemman luona. Lastenvalvoja ei reagoi.

Sinuna veisin tapaamisasian oikeuden päätettäväksi ja pikaisesti.

Etävanhempi leikkii lapsen hengellä.



Uskon että tapaamisiin tulisi muutos niin kauaksi aikaa kunnes lapsi osaa itse huolehtia pistämisestään ja insuliinin annostelusta sekä sokereiden mittauksesta.



Edesvastuutonta puuhaa. Mielestäni voit kieltäytyä luovuttamasta lasta turvallisuusseikkaan vedototen jo nyt. Älä hyvä ihminen jätä tätä asiaa tähän.



Omalla lapsella hypoglykemia eli taipumus alhaiseen verensokeriin ja mittailla täytyy ja ruokkia tiheästi. Infektioaikaan lapsi on herätettävä yöllä tankkaamaan. Laitan kellon yöllä soimaan. En luovuttaisi lastani kenellekään jos tietäisin ettei hoito-ohjeita noudateta.

Periaatteessa kyseessä on ihan hengenvaara lapselle mikäli arvot ovat tarpeeki matalat. Luulisi sen perusteella olevan ihan oikeutettua estää lapsen ja isän yön yli kestävät tapaamiset.

Ihmettelen että mikä tällainen etävanhempi on, siis minkä takia haluaa edes tavata lastaan jos ei osaa hänestä huolehtia? Onko hän siis yleensäkään ottaen kovin turvallinen vanhempi?

Ota yhteys suoraan sosiaalijohtajaan. Turha niille sossuille on kertoilla - kun kirjoitat perustellusti esim. sähköpostin, se jää sinulle muistiin. Johtaja on velvollinen sitten neuvomaan alaisiaan.



Tietyllä tavalla asia kuuluisi terveydenhuollolle. Hoitava lääkäri olisi avainsana.

sellainen "häiriötila" etteivät matalaan verensokeriin ensiapuna annetut hiilihydraatit ala imeytyä. Esimerkiksi jos verensokeri on illan viimeisessä mittauksessa ollut vaikka 5 (mikä on liian alhainen ilta-arvo > tavoite siis 9-10), annan ruokaa, ja saattaa olla että tunnin päästä vs on 4, kahden tunnin päästä 5, kolmen tunnin päästä 3 ja vasta viiden tunnin päästä 8. Näitä hankalia öitä on toisinaan ollut, menneen vuoden aikana ehkä muutamia. Hieman lievempänä noin kerran tai kaksi kuukaudessa.



Imeytyminen siis poukkoilee paljon. Etävanhempi tietää tämän. Hän myös osaa käyttää mittaria (paremminkin kuin minä), hän osaa hoitotoimenpiteet täydellisesti - - jos vaan haluaa.



Siksi en itse voi käsittää, miksi etävanhempi leikkii lapsen terveydellä. Vetoaminen hänen järkeensä tai tunteisiinsa ei auta.



-ap

Isä voi hakea oikeuden kautta tapaamisoikeutta ilman huoltajuudenkin hakemista! Tapaamisoikeus ja huoltajuus ovat kaksi eriasiaa!

Meillä se tilanne että lapsen isä ei suostu käyttämään turvaistuinta autossa, antamaan astmalääkkeitä astmaattiselle lapselle eikä laittamaan turvalukkoa kuudennen kerroksen parvekkeelle. Olen totaalisesti kieltäytynyt antamasta lasta hänelle ilman minua, menen aina mukaan. Mutta meillä on siinä ratkaisevassa mielessä eri tilanne että minulla on laillinen yksinhuoltajuus, en siis joudu mihinkään syytteeseen jos kieltäydyn lasta antamasta. Koko ajan pelkään että koska vaatii itselleen huoltajuutta oikeudessa, sitten olisi sama tilanne edessä kuin teillä.

Tulee vaan mieleen että eikö se lääkäri voisi kirjoittaa mitään todistusta siitä miten tärkeitä noi lääkkeet ja mittaukset on, ja jos sen todistuksen toimittaisi lastenvalvojalle? Tai jos sen todistuksen kanssa menisi lastenvalvojan esimiehen juttusille? Tai kysyisi jostain oikeusaputoimistosta tai asianajajalta? Toivottavasti joku osaa auttaa. Voimia sinulle.

Joo, tiedän että voi koska tahansa hakea joko huoltajuutta tai tapaamisoikeutta. Sitä pelkäänkin. Tällä hetkellä ei mitään tapaamissopimuksia ole tehty, joten se antaa minulle vallan päättää tapaamisista juuri nyt. Tiedän että tilanne voi muuttua koska tahansa. Tämä on peliä aikaa vastaan. Toivon vaan että saan lapsen sitä ennen vähän isommaksi, ettei kiipeäisi parvekkeelta tai ettei enää tarvisi turvaistuinta autossa. Jospa astma paranisi itsekseen, tai oppisi itse ottamaan lääkkeensä... Näihin kaikkiin on vielä aikaa, lapsi on vasta vähän vaille neljä. Nuoralla tasapainoilua tämä on, miten olla totaalisesti suututtamatta isää niin ettei veis asiaa oikeuteen, mutta pitää samalla lapsi hengissä... jokainen päivä on voitto, lapsi on vähän isompi taas...

Meillä se tilanne että lapsen isä ei suostu käyttämään turvaistuinta autossa, antamaan astmalääkkeitä astmaattiselle lapselle eikä laittamaan turvalukkoa kuudennen kerroksen parvekkeelle. Olen totaalisesti kieltäytynyt antamasta lasta hänelle ilman minua, menen aina mukaan. Mutta meillä on siinä ratkaisevassa mielessä eri tilanne että minulla on laillinen yksinhuoltajuus, en siis joudu mihinkään syytteeseen jos kieltäydyn lasta antamasta. Koko ajan pelkään että koska vaatii itselleen huoltajuutta oikeudessa, sitten olisi sama tilanne edessä kuin teillä.



Tulee vaan mieleen että eikö se lääkäri voisi kirjoittaa mitään todistusta siitä miten tärkeitä noi lääkkeet ja mittaukset on, ja jos sen todistuksen toimittaisi lastenvalvojalle? Tai jos sen todistuksen kanssa menisi lastenvalvojan esimiehen juttusille? Tai kysyisi jostain oikeusaputoimistosta tai asianajajalta? Toivottavasti joku osaa auttaa. Voimia sinulle.

Auttaisiko jos lääkäri soittaisi ja selittäisi syyt yömittaukselle?

Minusta kannattaisi mennä yhdessä sovussa lääkärille ja käydä kaikki läpi ja saada yhdessä asianmukaiset ohjeet niin, että lääkäri selittää, miksi asia on tärkeä. Silloin ohje ei tule sinulta käskynä ja voi mennä paremmin perille.



Minulla oli ongelmia siskoni kanssa astmalapsen hoidossa. Hän sovelsi kaikessa omia mielipiteitään ja vähätteli minun antamiani ohjeita. Ei vaan uskonut, koska tieto tuli minulta. Hän kun haluaa vähätellä kaikkea minun "äitiydessäni".



Minun ei tarvitse antaa lasta hänelle, mutta sinun on varmaan, joten suosittelen neutraalin tietolähteen käyttöä.

kahdestaan jne. Tietää aivan hyvin, että matala verensokeri voi johtaa tajuttomuuteen, koomaan ja jopa kuolemaan. Toistuvasti häntä ollaan asiasta muistutettu eli riskit ovat tiedossa.



Silkasta välipitämättömyydestä on kyse. Myöskään lastensuojelu ei voi asiaan puuttua, se kuultiin äsken, vaikka lastensuojeluasiana ilmoitus tuli kirjatuksi.



-ap-

Olen totaalisesti kieltäytynyt antamasta lasta hänelle ilman minua, menen aina mukaan. Mutta meillä on siinä ratkaisevassa mielessä eri tilanne että minulla on laillinen yksinhuoltajuus, en siis joudu mihinkään syytteeseen jos kieltäydyn lasta antamasta.

.

se antaa sinulle vain oikeuden päättää tietyistä asioista yksin.

Ensin pitää lapsen kuolla, sitten alkaa lastensuojelu voivottelemaan ja inisemään. Mutta ennaltaehkäisevästi ei voida toimia vaikka tiedossa on vaarat.

Millä arvoilla annatte illalla lisää syötävää? Meillä syötetään illalla yleensä jos sokerit alle 7. Jos sokerit on yli neljä annan syötävää, mutta en mittaa välttämättä uudestaan. Jos alle neljä mittaan, joko vähän ajan kuluttua tai sitten yöllä. Kaikki riippuu ihan siitä miten päiväaika mennyt, liikunnat, syömiset, inskat...



Varmaan vaikeaa luottaa, että toinen pystyy hoitamaan. Vielä kun vaikuttaa siltä ettei ohjeita noudata. Saisitteko ajan vaikka psykologin luo, meillä ainakin kuulu diabeteshoitoryhmään myös sellainen.

verensokerin pitäisi olla lähellä 10:tä, eli vähintään noin 9, koska yöksi laitetaan pitkävaikutteista insuliinia. Itse mittaan AINA verensokerin uudelleen tankkauksen jälkeen, koska haluan varmistua että hiilihydraatit alkavat imeytyä ja verensokeri nousta.



Etävanhempi tietää, että lapsella (joka on alle kouluikäinen) on toisinaan imeytymishäiriötä, eli verensokeri ei välttämättä nouse toivotulla tavalla lisä- hiilihydraateista huolimatta.



Tässä tulee väistämättä mieleen, että jotakin ikävää lapselle pitää tapahtua, ennenkuin kukaan reagoi. Ja lapsen kannalta silloin voi olla liian myöhäistä.



-ap-

lapsen olevan hengenvaarassa.

Oletko ollut asiasta yhteydessä perheneuvolaan? Voisiko sinne päästä asiasta keskustelemaan? Tietysti jos mies on tuommoinen ja saa asian seliteltyä, niin se tilanne saattaa päätyä siihen, että sinä olet se hysteerinen akka, joka vaatii älyttömyyksiä. Riippuu ihan siitä, että miten asiat siellä lutviutuu.



Periaatteessa lähivanhemmalla on oikeus olla antamatta toiselle vanhemmalle lasta, jos uskoo, että siellä lapsen ei ole turvallista olla. Tällöin etävanhempi voi viedä asian oikeuteen ja oikeus sitten päättää, että voiko lapsen päästää etävanhemmalle ja sakothan siitä tulee, jos ei sen jälkeen luovuta.

Lastenvalvojan tehtävänä on isyydenselvitykset. Oikea osoite on lastensuojelu-sosiaalistyöntekijä.

eikä hän ole tähän mennessä ottanut vastaan kenenkään auktoriteetin ohjeita tai suosituksia. Lastenvalvoja ja lastensuojelu ovat siis yrittäneet. Koska vakavaa vaaratilannetta ei ole (?) ollut, eivät viranomaisetkaan uskalla suositella muuta kuin tapaamisten epäämistä tarvittaessa - omalla vastuulla...



Tilanne olisi varmasti yksinkertaisempi, jos etävanhempi hakkaisi lasta tai koskettelisi tätä sopimattomasti. Nyt on olemassa vain vakava riski, että verensokeri oikeasti laskee liian alas ja lapsi kuolee...



Ehkä ainoa keino sitten on estää lapsen ja etävanhemman tapaamiset. Hieman arveluttaa vaan tuon "hysteerisen akan" leiman saaminen, koska saattaa hyvinkin olla, että oikeuslaitos ei näe etävanhemman toimissa suurta riskiä.



Lastenvalvoja ei selvästikään ymmärrä tämän tilanteen vakavuutta, mutta ymmärtääkö hänen esimiehensäkään? Ja mitä kukaan yksittäinen virkamies lopulta voi, koska ainoastaan käräjäoikeus voi päättää, onko lapsen lainkaan suotavaa tavata etävanhempaansa.



Kiitos hyvästä keskustelusta teille kaikille. Lisääkin näkemyksiä toivon.



-ap-

Valitettavasti äiti, joka yrittää estää lastaan tapaamasta isäänsä on usein hysteerinen akka, jolla on jotain kaunoja exää kohtaan, jota yrittää lapsen kauttaan kostaa (vaikkei siis todellisuudessa näin olisi, mutta sellaiselta se saadaan helposti näyttämään). Lapsi pitää altistaa ties minkämoiselle vaaralle etävanhemman luona ja jos toinen lupaa parantaa tapansa (en enää juo, lyö tms.), niin silloin toki lapsi pitää päästää isän luo.



Kertoisitko, että kuinka monta kertaa ne arvot ovat olleet sinun mittauksissa huolestuttavat, kun olet ne lisämittaukset tehneet? Kirjaisitko jatkossa nämä tapaukset ylös ja ota mielellään joku ulkopuolinen ne todistamaan. Kirjaa jatkossa myös isän vastaavat mittaamatta jättämiset ylös ja ota nekin todisteina ylös ja joku ulkopuolinen ne allekirjoittamaan.



Sitten marssi näiden kanssa alan erikoislääkärin juttusille ja kysy, että mikä on todennäköisyys, että lapselle on isän luona olosta haittaa. Jos lääkäri on sitä mieltä, että haittaa on, niin silloin mielestäni voit kertoa isälle, että tästä eteenpäin se on sitten niin, että se on kerrasta poikki, että lapsi tulee yökylään, jos jatkossa ei enää mittaa niitä tuloksia. Mikäli päästät lapsen kuitenkin päivätapaamisiin ja isä saa vaikka hakea viikonloppuna heti la-su yön jälkeen sunnuntaiksi luokseen, niin oikeus ei minun käsittääkseni voi sinua ihan hirviöäidiksi syyttää, koska et varsinaisesti yritä estää tapaamista, vain rajoittaa vaarallisilta osiltaan. Niin, mutta jos niissä sinun tekemissä varmistusmittauksissa ei ole juuri koskaan mitään vaarallisia tilanteita ja lääkäri katsoo, ettei niistä vaaraa ole, niin silloin sinun kannattaa antaa asian olla, sillä voit tosiaan joutua ojasta allikkoon. Muista myös, että jatkossa kun lapsi kasvaa, niin hän itse oppii ottamaan vastuuta myös itsestään ja asiat lähtevät luultavasti lutviutumaan paremmin. Minun lämmin suositukseni on, että suojaa selustasi ennen kuin ryhdyt toimiin. Sinulla kannattaa olla siis selkeät todisteet ennen kuin lähdet tapaamisia kieltämään.



Kaikkea hyvää teille.

vaikka osan tekemättömistä mittauksista etävanhempi voi pistää sen piikkiin, että ei kirjannut tuloksia ylös. Mittarin muistissa kun säilyy vain tietty ajanjakso.



Lyhyempiin tapaamisiin vastapuoli ei suostu, eli luultavasti hän jättää lapsen palauttamatta vaikka asettaisin tapaamisen ehdoksi palauttamisen illalla. Lisäksi kerrottakoon, että kyseessä on ihminen joka ei tapaa lainkaan osaa lapsistaan (muiden naisten kanssa), mikä käytös saattaa toistua tässäkin tapauksessa, jos "ongelmia" ilmenee.



Alhaisia iltaverensokereita esiintyy jaksoittain, eli usein kyse on monesta illasta peräkkäin. Se kielii mielestäni mm. hiilihydraattien hetkellisestä imeytymishäiriöstä ts. muutaman päivän pituinen vatsaongelma. Jossakin vaiheessa yötä syötetyt hiilihydraatit luultavasti alkavat imeytyä (jos niitä ei oksenneta ulos), mutta käsittääkseni hoitosuositukset eivät pidä sisällään arvailuja, miten ja missä vaiheessa tämä tapahtuu. Eli mittauksia pitää siksi tehdä, kun halutaan olla varmoja että verensokeri alkaa nousta. Uskoisin myös oman lääkärin tukevan tätä näkemystä. Olen omalääkäriin pian yhteydessä.



-ap-