Olen ihan kypsä näihin erikoisuutta tavoitteleviin etunimiin. Muita?

kävijän (nimim.Kukka) lapsia ovat nuo kaikki (Mirumaru ja kumppanit)

Ei ole julkkis, vaan ihan tavallinen tallukka joka haukkuu kaikki pystyyn hevostalli.netissä.

Siellä siis tunnettu. Ja foorumin varmaan yleisin kysymys on "Mitkä olikaan ne Kukan lasten nimet?"

aikamoisen huvittunut. Musta vaan nää Lucat, Micot ja Aava-Meret on jotenkin säälittäviä yritelmiä "olla jotain". Mutta eihän nimi lasta pahenna, vaikka se olisikin mauton, juntti ja tekemällä tehty.

Enpä ole tuollaista ilmiötä havainnut, vaikka olen jo 15 v. tehnyt alan töitä.

Yleensä lapsia ei nimet tunnu juurikaan kiinnostavan, oli ne sitten erikoisia tai tavallisia. Vanhemmat niistä numeroa tekee, joskus ihan kyllästymiseen asti.

t. ope

ja kaunis nimi, menestyvät myös koulussa paremmin. Ovat suosittuja ystäväpiirissään jne. Johtuuko sitten vanhemmista, jotka ovat uskaltaneet antaa lapselleen persoonallisen nimen. Vanhememmat jotka kaikin puolin muutenkin huolehtivat lapsistaan. Kannustavat harrastuksissa yms. Tässä tarkoitan todellakin persoonallisia , kauniita nimiä. En mitään jessicoita.

ap on taas linjoilla. Kiva että on herännyt keskustelua. Erikoisuutta tavoittelevilla nimillä tarkoitin juuri tuon tyyppisiä mitä 32 oli kirjoittanut. Mico oli mukana listassani ihan turhan c:n käytön takia. Eikö suomalaisissa nimissä voisi käyttää rehellisesti k-kirjainta? Onko se Janika todellakin hienompi Janicana? :-o



Suomen kielessä on paljon ihania, upeita nimiä. Vanhat nimet tulevat aina uudestaan muotiin ja sehän on hienoa. Silloin tällöin tulee myös uusia kestosuosikkeja mukaan, hyvä niin. Mutta miksi oi miksi noita Salamoita ja Kiviä pitää antaa lapsille nimeksi ihan sääntönä, kun kauniita nimiä olisi tarjolla vaikka kuinka?



Epäilen, että syynä on meidän 1970- ja 1980-luvulla syntyneiden yksilöllisyyden tarve ja itsekorostus. On jotenkin itseään kohottavaa antaa lapselle joku kummallinen nimi, josta hänet varmasti muistetaan. Ettei hän varmasti katoa massaan, sillä se olisi kamalinta, mitä hänelle voisi tapahtua. Kun MINÄ ja minun jälkikasvuni ollaan niin erikoisia.



Koen myötähäpeää vanhempia kohtaan lukiessani kummallisia nimiä saaneiden lasten ristiäisilmoituksia.



ap

kiitos 7, ei siis 32.



ap

Olen pienestä saakka halunnut lapsilleni erikoisemmat nimet, koska tykkään niistä. kammoksun itse vanhanaikaisia nimiä. jokainen saa itse päättää lapsensa nimet ja tärkeintä se, että itse tykkää.

luulenpa, että syynä on sekin, kun koko peruskoulun ajan luokallani oli toinen samanniminen kuin minä, kolme heidiä, kaksi markusta..

Kyllä monessa "tavallisessakin" nimessä joutuu täsmentämään

Niin Maria I:llä (ei Marja)

Marja j:llä (ei Maria)

Kira lyhyellä i:llä

Kiira kahdella i:llä

Jannika k:lla

Jannica c:llä

yms yms yms

Harvoin tulee tilanteita, joissa joutuu nimeään tavaamaan. Isompana voi aina näyttää henkkareita.

mä oon mico ceellä :D Ettei vain kirjoiteta väärin!!! Samassa kategoriassa: miia kahdella iillä, janica ceellä... vai kirjoittaisiko muut kuin minä automaattisesti koolla nuo c:t???

http://uotila.tripod.com/uotila/vanhat.html

Meistä ja lähipiiristämme ihana nimi, minulle yksi hailea mitä muut siitä ajattelevat.

miten jollain voi mennä kaikki sekasin jostain lapsen nimestä? ei taida kaikki olla kotona? Ei kait ap oo ihan tosissaan???

kuin minä, kolme heidiä, kaksi markusta..

nimi, höh. Tosin se kirjoitetaan usein hoolla.

pitäis olla Eetu, Veeti, Leevi tai Aleksi??



Tai tytön Ella, Sara, Emma tms.



Itse olen vielä päiväkodissa töissä, jossa pyörii ihan tarpeeks näitä TOP10 muksuja- niin en todellakaan laittanut kolmelle lapselleni nimiä Ella, Veeti ja Emma...



olen aina tykännyt vanhoista nimistä, en voi sille mitään, että ainakaan nimiä joita oli omassa ikäluokassani en voisi kuvitellakaan laittavani omille tenaville, esim.Katja; Sari, Jenni, Karri, Marko, Tommi



enkä kans voi oikeen yymärtää miten jotain voi niin kauheesti häiritä se, mitä toiset antaa lapsilleen nimeks?? Älä vaan mene töihin lasten pariin, siellä sitä saisit ärsyyntyä ja usein...

kun ihan myötähäpeää koet. Surku surku.



Täällä meillä espoossa kun lapset joka tapauksessa tulevat olemaan kaikenlaisten monikulttuuristen kanssa samalla luokalla, niin ketään ei kiinnosta yksi poppy erikoisena pilkkuna, kaikkien ayoubien, mouhamedien, muhammedien, ahmedien, sonereiden, kemalien, johnien, matthiasten, erikien ja sannojen seurassa.

ei todellakaan tule usein tilannetta, jossa joutuisin erityisiin vaikeuksiin nimen takia (joudun aina varmistamaan kirjoitusasun).



Olen säännöllisesti tekemisissä mm. terveysasemalle/sairaalaan ja riittää, että sanon henkilötunnuksen.



En soita itselleni joka viikko sellaista palvelua, että nimen kirjoitusasun hahmottaminen olisi tärkeää.

En minäkään pidä kaikista maailman nimistä mutta turha niistä on välittää. Nimi on aina joko liian erikoinen, liian muka-erikoinen, liian tavallinen, liian vanhanaikainen tai yksinkertaisesti liian outo jonkun mielestä. Että vaikea tässä on keksiä mitään uutta, mutta sinähän voisit nokkelana ehdottaa jotain? Sitä odotellessa nimeän lapseni Metsänhavina-Nicojessica-Minnamarkus-Helmiyrjö-Niioruu Virtaseksi ihan rauhassa.

Minusta taas olisi tylsää, jos kaikilla olisi samoja nimiä kuten 70-luvulla.



Yhdenmukaisuus, jos mikä on tylsää.

mutta en ole sitä ksokaan ongelmana pitänyt. Nimeni on siis tyyliä Nina-Sofia (lausutaan niina sofia) ja esittelen itseni niinasofiana mikäli ei ole väliä kuinka oikein nimi menee (tutut, kampaamot, ym) mutta esim. lääkärissä kun varaan aikaa, tai jossain muualla kun kysyvät nimeä virallisiin papereihin/etsivät nimelläni tietoa, niin sanon nimeni "Nina viiva sofia" enkä "Niinasofia mut se kirjotetaan yhellä iillä ja viivalla yhteen" ja aina on menny ihan oikein

että tulevat kiusatuiksi 'kun sillä on niin omituinen nimi' =(

Olen huomannut, että lapset joilla on erityinen

ja kaunis nimi, menestyvät myös koulussa paremmin. Ovat suosittuja ystäväpiirissään jne. Johtuuko sitten vanhemmista, jotka ovat uskaltaneet antaa lapselleen persoonallisen nimen. Vanhememmat jotka kaikin puolin muutenkin huolehtivat lapsistaan. Kannustavat harrastuksissa yms.

Tässä tarkoitan todellakin persoonallisia , kauniita nimiä.

En mitään jessicoita.