Lue keskustelun säännöt.
Suurperheen äidit - löytyykö ei-uskovaisia?
17.06.2009 |
Kysyn ihan puhtaasta uteliaisuudesta. Löytyykö sellaisia suurperheen (5 tai enemmän lapsia) hankkineita, jotka eivät olisi hankkineet lapsiaan siksi, että
- uskonto ei hyväksy ehkäisyä tai
- raamatussa kehotetaan täyttämään maa tai
- yhteisö ympärillä jotenkin edellyttää ison perheen hankkimista.
Haluaisin tietää, haluaako joku "luonnostaan" (siis omasta valinnastaan) paljon lapsia.
Kommentit (61)
Meille on tulossa heinäkuussa viides lapsi. Joku/jotkut vl-äidit tässä ketjussa kirjoittivat, että valinta on vapaaehtoinen - aina voi lähteä pois, jos ei jaksa ottaa enempää lapsia vastaan. Haluan sanoa sen, että se lähteminen ei TODELLAKAAN ole helppoa. Että sen tekisi tuosta vain. Ja vaikka edes puolisoni ei ole enää uskomassa ja sen voisi ajatella helpottavan omaakin lähtöäni, niin ei se helpota. Olen itse jo 2-3 vuotta harkinnut lähtöä, mutta kun se on NIIN vaikeaa..! Kun suurin osa omasta perheestä ja ystävistä - ylipäätään ihmiskontakteista on tässä liikkeessä. Koko identiteetti menisi uusiksi. Sen päälle se tuomio, mikä muiden vl:n taholta lankeaa päälleni... Etenkin se tuntuu niin vaikealta kestää. Välillä on ainoastaan se, mikä estää lähtemästä.
Minä en olisi jaksanut kolmea lasta enempää. Pian meillä on kuitenkin viisi. Ja se saa riittää. Olen sen ääneenkin sanonut vl-ystäville/sisaruksilleni, mutta aina kaikilla on jotain kommentoitavaa tähäna asiaan. Ei minulla ole tässä joukossa todellista mahdollisuutta valita tai kuunnella omaa jaksamistani ja sitä, mitä MINÄ haluan. Ja jokaista lastani minäkin rakastan suuresti ja samoin tätä vielä mahassa asustelevaa. Mutta enempää en halua. Miksi sitä ei kunnioiteta, vaan pidetään itsekkyytenä ja epäuskona?
Ei meilläkään äiti olisi varmasti kaikkia 12:sta lastaan halunnut. Ja sen näki ja kuuli. Ihan täyspäisiä ihmisiä meistä kaikista on silti kasvanut. Suurin osa on vl-uskossa, muutama ei.
Ja kieltämättä : kun olen tämän kaiken sisällä elänyt ja omakohtaisestikin kokenut, kyllä minä uskon, että todelliset lapsirakkaat ovat ne, jotka ilman vl-(tai muutakaan vakaumuksellisuutta)taustaa haluavat paljon lapsia. Heillä valinnanvapaus on todellista. Hattua nostan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia kuusi ja seitsemäs tulossa.
Olen aina haaveillut isosta perheestä ja olemme suvussamme tosi harvinaisuus, siskollani kolme lasta,miehen siskolla ei vielä ainuttakaan on yli 30v. Tädeilläni(3kpl) jokaisella kaksi lasta,eli minulla kuusi serkkua, joista pari lapsetonta(omasta tahdostaan)ja muilla serkuilla 1-2 lasta.
Mummoni synnytti neljä lasta ja mieheni mummo kolme lasta.
Mielestäni kirjoituksesi on tosi rohkea, kiitos siitä.
Jaksamista pohdinnassasi. On varmasti todella vaikeaa jättää jotain, mihin on kasvanut, varsinkin jos se tarkoittaa, että iso osa tuttava-/kaveri- /ystäväpiiristä (jopa) katoaa tai tuomitsee ratkaisusi.
t. ap
...Haluan sanoa sen, että se lähteminen ei TODELLAKAAN ole helppoa. Että sen tekisi tuosta vain. Ja vaikka edes puolisoni ei ole enää uskomassa ja sen voisi ajatella helpottavan omaakin lähtöäni, niin ei se helpota. Olen itse jo 2-3 vuotta harkinnut lähtöä, mutta kun se on NIIN vaikeaa..! Kun suurin osa omasta perheestä ja ystävistä - ylipäätään ihmiskontakteista on tässä liikkeessä. Koko identiteetti menisi uusiksi. Sen päälle se tuomio, mikä muiden vl:n taholta lankeaa päälleni... Etenkin se tuntuu niin vaikealta kestää. Välillä on ainoastaan se, mikä estää lähtemästä. Minä en olisi jaksanut kolmea lasta enempää. Pian meillä on kuitenkin viisi. Ja se saa riittää. Olen sen ääneenkin sanonut vl-ystäville/sisaruksilleni, mutta aina kaikilla on jotain kommentoitavaa tähäna asiaan. Ei minulla ole tässä joukossa todellista mahdollisuutta valita tai kuunnella omaa jaksamistani ja sitä, mitä MINÄ haluan. Ja jokaista lastani minäkin rakastan suuresti ja samoin tätä vielä mahassa asustelevaa. Mutta enempää en halua. Miksi sitä ei kunnioiteta, vaan pidetään itsekkyytenä ja epäuskona? ...
Kuitenkin siten, että esim. n. 7-8-vuotias voi hyvin leikkiä sisällä pienempien kanssa hetken, jos itse laitan ruokaa tai 10-12-vuotias katsoa pienempien perään hetken ulkona, jos itse tekee sisätöitä tai pihatöitä. Varsinaista vastuuta pienemmistä eli lastenvahtimista esim. päivällä kun vanhemmat on pois jossain muutaman tunnin ottaa meillä vasta n.14-15-vuotias, tätäkään ei tarvitse tehdä ellei halua, mutta useimmiten haluaa, joskus saa taskurahaa tms. auttamisesta.Kodin töissä ja esim. oman huoneen siivouksissa on pieniä vastuualueita, tuskin enempää kuin pienemmissäkään perheissä.
Miten paljon isommat lapset hoivaavat pienempiä -kuinka paljon annatte vastuuta / vaaditte vastuuta pienempien hoitamisesta isoissa perheissä?
t. ap
että vl-ihmisten suhtautumisissakin on paljon eroja. Jotkut tosiaan ottavat asian hankalasti ja siksi joillain on vaikeampi erota lahkosta.Riippuu varmaan paljon miten suvusssa ja lähipiirissä suhtaudutaan asioihin. Itse taas en ymmärrä miksi uskon pitäisi vaikuttaa niin paljon. Jokaisella on oikeus valita onko vl vai ei. Kyllähän se aina surulliselta tuntuu kun joku läheinen uskonsa kieltää mutta mielestäni pitää kyetä ymmärtämään että se on jokaisen oma valinta eikä siihen ole kenelläkään mitään sanomista.
Vl
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nimenomaan omana valintana ja perheyhteys pysyy tiiviinä. Toisissa perheissä taas on välit katknneet kokonaan, yhteyden sais vain pyytämällä synnit anteeks ja palaamalla.
että vl-ihmisten suhtautumisissakin on paljon eroja. Jotkut tosiaan ottavat asian hankalasti ja siksi joillain on vaikeampi erota lahkosta.Riippuu varmaan paljon miten suvusssa ja lähipiirissä suhtaudutaan asioihin. Itse taas en ymmärrä miksi uskon pitäisi vaikuttaa niin paljon. Jokaisella on oikeus valita onko vl vai ei. Kyllähän se aina surulliselta tuntuu kun joku läheinen uskonsa kieltää mutta mielestäni pitää kyetä ymmärtämään että se on jokaisen oma valinta eikä siihen ole kenelläkään mitään sanomista.
Vl
ja kaksi enkelivauvaa. Eikä olla uskovaisia...Lapset on ihania:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lainaus:
Miten paljon isommat lapset hoivaavat pienempiä -kuinka paljon annatte vastuuta / vaaditte vastuuta pienempien hoitamisesta isoissa perheissä?
t. ap
Meillä siis vanhin lapsi täyttää kohta yhdeksän(muut 7v,5v,4v,2,5v ja 10kk) ja auttaa minkä jaksaa ja huvittaa, emme siis vaadi tai pakota häntä hoitamaan sisaruksiaan, kyllä he ihan meidän vanhempien hoitovastuulla ovat.
että vl-ihmisten suhtautumisissakin on paljon eroja. Jotkut tosiaan ottavat asian hankalasti ja siksi joillain on vaikeampi erota lahkosta.Riippuu varmaan paljon miten suvusssa ja lähipiirissä suhtaudutaan asioihin. Itse taas en ymmärrä miksi uskon pitäisi vaikuttaa niin paljon. Jokaisella on oikeus valita onko vl vai ei. Kyllähän se aina surulliselta tuntuu kun joku läheinen uskonsa kieltää mutta mielestäni pitää kyetä ymmärtämään että se on jokaisen oma valinta eikä siihen ole kenelläkään mitään sanomista. Vl
Kyllä! Näin se varmasti menee, että perheissä, suvuissa ja ystäväpiireissä on eroja suhtautumisessa "uskonsa kieltäneisiin". Oman sukuni koen melko ahdistavana ja mustavalkoisena tämän asian suhteen.
t. 58
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mukaan välttämättä halua niin suurta perhettä kuin lopulta saavat. Mutta jos ei tuossa uskonlahkossa ole, suurperhe on yleensä omasta halusta. Siksi ihmiset hämmästelevät ja ihailevat enemmän ihmisiä, jotka jaksavat suurperheen ihan vain lapsirakkauttaan.
Ja tällä en tarkoita etteivätkö lestadiolaiset rakastaisi lapsiaaan. Varmasti rakastavat.
Olemme vl:iä ja seurusteluaikana mieheni kanssa haaveiltiin 18 lapsesta. Että kyllä usein vl:t sitä suurta perhettä haluaa. Me olemme molemmat hyvin lapsirakkaita ja perhekeskeisiä. Nyt meille syntyy pian 7 lapsi ja vanhin on 10v.
Minustakin tuo on huvittavaa, että me saamme sääliä osaksemme suuresta lapsimäärästä, kun taas ei-vl:iä siitä ihaillaan. Jos ei halua paljon lapsia, voi vl-liikkeestä vapaasti lähteä. Ei se mihinkään sido ja samalla tavalla lapset on oma valinta niin kuin uskonnollinen vakaumuskin. Minulta kysyi vasta yksi mummo lääkärissä, kun minulla oli kolme vanhinta lasta mukanani+suuri vatsa "Onko nuo KAIKKI sinun omia?" Minua hymyilytti ja jätin kertomatta että tässä on vasta puolet. Mummolla riitti juttua lapsista ja siitä kuinka ne kannattaakin tehdä nuorena. =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku tuolla aiemmin mainitsi että ilman uskonnollista vakaumusta valintansa tehneet ihmiset tietävät, mihin ryhtyvät, valitessaan suuren perheen. Eiköhän sen tiedä myöskin vl-vanhemmat kun yleensä itse ovat suuressa perheessä kasvaneet. Miehen kotona on 17 lasta ja minun kotona 11.
Minulla oli luokkakaveri, jonka kotona oli 7 lasta eivätkä he kuuluneet edes kirkkoon. Kyseessä oli ydinperhe.
niin siihen liittyy myös voimakas "tarve" lisääntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun lisääntymisen tarve on ollut niin pieni :-)
Vain kaksi lasta siis ja ihmetellään joskus miehen kanssa, miten me jaksetaan. Mun on oikeasti vaikea ymmärtää, miten kukaan jaksaa, kun ympärillä pyörii joku taaperouhmassa, toinen 5v. raivossa, kolmannella olis joku hieno juttu näytettävänä, neljännenkin kouluasiat pitäis muistaa jne. ja vielä vauva itkee nälkäänsä. Mulla yksikin uhmaikäinen saa hermot kireälle. Ilmeisesti joillain on luontaiset kyvyt pärjätä noissa tilanteissa eivätkä koe niitä rasittavina. Ne ilmeisesti ovat niitä lisääntymisgeenejä.
t. ap
niin siihen liittyy myös voimakas "tarve" lisääntyä.
Poislähtö on vaikeaa kun kaikki kaverit ja puoliso tulevat yleensä liikkeen sisältä. Lapset kasvatetaan ahattelemaan, että kaikki lapset tulee ottaa vastaan vaikkei huvittaisikaan saada montaa lasta.
Toki monet haluavat paljon lapsia mutta jos saisivat vaikuttaa lapsimääräänsä, niin vähempikin riittäisi. Jos käyttää ehkäisyä, ei käytännössä voi olla enää liikkeessä mukana. Silloin menettää yhteisön tuen ja se ei ole mikään helppo juttu perheelle.
Mulle tulee kamala olo ku luen näitä :D Itse oon suurperheestä (6 sisarusta) ja muistan miten väsynyt ja kamala äiti oli (varsinki ku oli raskaana) se oli yhtä helvettiä. vähässä oli ne päivöt ku äiti oli mukavalla tuulella. tuntuu pahalle sanoa mut niin se vain meni...
itse 1 lapsen äiti ja enempää ei tule, EHKÄ toinen muttei vielä vuosiin.Lapset ei halua kireää äitiä.
Mutta minusta on ihanaa jos joku jaksaa noin montaa lasta olematta koko ajan kireä :)
Tätäkin olen miettinyt, mutta en oikein uskaltanut ottaa esiin.
Miten siis oikeasti isojen perheiden äidit jaksatte...? Ilmeisesti "vapaaehtoisesti" lapset hankkineet ainakin jaksavat, kun kerran lisääkin vauvoja tulee.
t.ap
Mulle tulee kamala olo ku luen näitä :D Itse oon suurperheestä (6 sisarusta) ja muistan miten väsynyt ja kamala äiti oli (varsinki ku oli raskaana) se oli yhtä helvettiä. vähässä oli ne päivöt ku äiti oli mukavalla tuulella. tuntuu pahalle sanoa mut niin se vain meni... itse 1 lapsen äiti ja enempää ei tule, EHKÄ toinen muttei vielä vuosiin.Lapset ei halua kireää äitiä. Mutta minusta on ihanaa jos joku jaksaa noin montaa lasta olematta koko ajan kireä :)
olen aina toivonut saavani monta lasta! Emme ole VL-perhe.
Perhekokoamme hämmästellään ja monet ihmettelevät ääneen miten meille on taas tulossa vauva. Kai ne tuntee myötähäpeää...
Meidän perheeseen odotetaan 5. lasta lokakuussa syntyväksi eli tuleva suurperhe siis.
Meillä ei alunperin ole ollut ajatusta suurperheestä, mutta jostain kumman syystä sitä sitten aina nuorimmaisen kasvettua "isoksi" alkaa haaveilla uudesta vauvasta ;D. Meillä vanhin lapsi nyt 9-v ja sitten löytyy 6-v kaksoset ja kuopus pian 3-v.
Ehkä tämä sitten viides ja viimeinen?
Ja meillä on sekä tyttöjä että poikia ;D
sai viisi lasta ollessaan lestadiolainen, minkä jälkeen lähti tuosta uskontokunnasta lätkimään, kun ei pää kestänyt viittäkään lasta eikä ainakaan enempää. On kyllä ollut mukava kuulla tuo nyt aikuisiällä että äiti ei olisi minua eikä pienempää sisarustani lainkaan halunnut, kunhan suvun painostuksesta lapsentekoa jatkoi siihen asti kunnes päässä napsahti.
Ei tämä liity aiheeseen juurikaan, mutta tulipahan mieleen tästä!