Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

En kestä mieheni lasta!

Vierailija
13.06.2009 |

Toivon asiallisia vastauksia!

olen yrittänyt analysoida, mistä ihmeestä tämä johtuu, sillä minunhan ongelma tämä on, eikä kenenkään muun. mielestäni en tunne häntä uhkaksi tms. ajatus vaan siitä, että hän taas tulee, saa mut huonolle tuulelle. en vaan jotenkin kestä häntä. hän on vasta 5 v. itelläni on myös 2 lasta, lähes samanikäisiä. ensimmäiset päivät menee hyvin, mutta sen jälkeen loppu viikko riitelyä (lapsi asuu meillä puolet kuukaudesta). yritän ajatella niin kuin aikuinen, mutta jostain syystä en kykene. Se lapsi saa mut niin ärsyyntymään. En millään jaksa häntä. Ja kun hän häipyy, voin olla taas iloinen itseni. Hän varmasti "tuntee" sen, etten pidä hänestä ja mietin miten se mahtaa vaikuttaa hänen turvallisuuden tunteeseen, kasvamiseen "kunnolliseksi" nuoreksi. Ei varmaan edesauta, että hän tuntee olevansa ei-toivottu. Mitä teen? Ei hän ole minulle mitään pahaa tehnyt. Miten pääsen näistä negatiivisista tunteista häntä kohtaan eroon?

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
13.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et osoita suurta rakkautta miestäsi kohtaan, jos et voi sietää hänen lastaan. Silloinkin, kun lapsi on poissa, miehesi ajattelee lasta ja kaipaa häntä. Hän ajattelee lastaan todennäköisesti enemmän kuin sinua. Tutustu lapseen! Luultavasti hän on ihan tavallinen lapsi, joka pitää tavallisista asioista. Omatkin lapsesi osaavat aivan varmasti olla ärsyttäviä, ja kestät heitäkin. Tutki, mitä piirteitä lapsi on perinyt ja oppinut isältään. Saattaahan olla, että lapsi edustaa sinulle äitiään, eli piilevä mustasukkaisuutesi ilmenee suhtautumisessasi lapseen. Lapsella on myös jatkuva ikävä, häneltä puuttuu koko ajan jotakin, toinen vanhempi. Joka tapauksessa hän on viaton ja kaikki, mitä teet, vaikuttaa häneen - myös kaikki hyvä!

Vierailija
2/14 |
13.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos otat mieheksesi miehen, jolla on lapsi, sinun on sopeuduttava siihen, että lapsi tulee aina olemaan osa elämäänne.



Samat säännöt pitää tietenkin olla kaikilla lapsilla -myös miehesi lapsella kun hän on luonanne. Aika varmaan auttaa asiaan kunhan jaksatte olla positiivisia ja johdonmukaisia. Lapsi on varmaan vähän ihmeissään heittelystä kahden kodin välillä kun on vielä voin pienikin. Uusperheet ovat haasteellisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
13.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja varsin inhimillinen. Ja minä luulen, että nimenomaan koet lapsen jotenkin uhkaksi itsellesi tai omille lapsillesi. Mutta mikään ei voisi olla luonnollisempaa, lapsi on sinulle vieras.



Oletteko oleet suhteessa pitkään? Oletko tavannut lasta paljonkin?



Omassa työssäni lasten parissa kohtaan joskus tilanteita, joissa joku lapsi herättää minussa ikäviä tunteita. Ne saattavat olla kaikuja omastakin lapsuudesta, saatan kokea jonkun lapsen samankaltaiseksi esimerkiksi minua koulussa kiusanneen lapsen kanssa. Näistä tunteista pääsee kyllä melko pian yli, kun yrittää. Ajattelen tällöin aina, että olen itse aikuinen ja lapsi on lapsi. Minun tulee käyttäytyä aikuisen lailla, ja olla lapselle ystävällinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etten voisi puuttua lapsen tekemisiin: jos lapsi esimerkiksi on nokkava, saatan selittää lapselle sen olevan minusta kurjaa.



En tiedä saanko nyt selitettyä tätä asiaa kovinkaan hyvin. Mutta jokaisella ammattikasvattajalla on uskoakseni uransa aikana tilanteita, joissa huomaa olevan vaikeaa pitää jostain lapsesta. Silti itse olen joka ikisen kerran päässyt tunteesta yli ja nähnyt lapsen kokonaisvaltaisuuden ja tovin päästä ymmärtänyt syitä lapsen tietynlaiseen käytökseen ja alkanut pitää lapsesta.



Kerron nyt vielä, kun olin lukion jälkeen kouluavustajana. En aluksi ymmärtänyt avustettavaani ollenkaan, ja en kokenut yhteyttä häneen. Minua jopa ärsytti jotkut hänen piirteensä. Mutta varsin pian aloin saada yhteyttä lapseen, ja yhteisen taipaleemme aikana aloin valtavasti rakastaa tätä lasta. Se kokemus antoi myös uskoa jokaisen uuden ryhmän kohtaamiseen nykyisellä urallani, uskon aina löytäväni kiintymyksen ja rakkauden kasvattamiani lapsia kohtaan. Tuntemattomien lasten kohdalla sitä ei VIELÄ ole, mutta tuttuuden lisääntyessä kiintymyskin lisääntyy.

Vierailija
4/14 |
13.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äitipuolen voi olla vaikeampi kiintyä lapseen kuin täysin vieraan, vaikkapa kouluavustajan. Tämä siksi, että usein lapsi kokee äitipuolen äidin kilpailijaksi - vaikka aikuiset eivät tällaista asetelmaa tuottaisi eivätkä tukisi.



Lapsi ei kilpailuasetelman takia "anna itselleen lupaa" kiintyä äitipuoleen. Lapsi vertailee, mikä kaikki äidissä on paremmin ja minkä kaiken äiti tekee paremmin. Lapsi ei uskalla näyttää iloaan tai positiivisia tunteitaan äitipuolta kohtaan, vaikka niitä olisikin, koska kokee sen olevan väärin äitiä kohtaan tai heikentävän äidin asemaa.



Useimmat aikuiset eivät vuosikausia kestä tätä ilman että se alkaa näkyä suhtautumisessa lapseen.



Nimim. kokemusta on, itselläni kaksi tosi kivaa lapsipuolta, jotka yli kolmen vuoden jälkeenkään eivät täysin osaa rentoutua tilanteessa jossa tekevät jotain kivaa minun kanssani.

Vierailija
5/14 |
13.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

naisen lapsia joka toinen viikko hoitavana laitan joitain ajatuksiani..



Sinun täytyy varmaan ihan ensiksi miettiä, MIKSI tunnet noita negatiivisia ajatuksia lasta kohtaan.



Siksi, että miehesi on saanut lapsen jonkun toisen kanssa?

Siksi, että lapsi on kasvatettu eri tavalla kuin sinä kasvatat omiasi?

Siksi, että lapsi muistuttaa äitiään?

Siksi, että lapsi vie teillä ollessaan miehen kaiken huomion?

Tai sata muuta mahdollsita syytä.



Vasta sen jälkeen voit alkaa työstää tunteitasi. Lapsihan ei ole niihin syyllinen. Kun tieodstat, mistä tunteesi johtuvat, voit alkaa paremmin käyttää järkeä tunteiden sijaan ja käyttäytyä lasta kohtaan tasapuolisesti. Ehkä positiivisetkin tunteet tulevat aikanaan, kun hyväksyt ja käsittelet omat tunteesi antamatta niiden vaikuttaa.

Vierailija
6/14 |
13.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi jo 10v, ollut meidän kuvioissa 8v. En ikinä ole pitänyt hänestä, on ollut monia syitä. En halua häntä meille, ahdistaa kun hän on tulossa. Meillä 2 yhteistä pientä lasta. Tiedän, että olen kamala.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
13.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsen on vaikea hyväksyä äitipuolta. Tuumin vain itse tuota omalta kannalta juuri, ja itsellä kokemuksia vain ammattikasvattajana. Mutta silti olen sitä mieltä, että oma kiintymys lapseen kasvaa ajan kanssa, ja olemalla "aikuismainen" helpottaa omaa oloaan. Ei varmasti ainiaaksi tai kokoaikaisesti, mutta siltikin. Eli uskon kiintymyksen kasvavan, vaikka lapsi käyttäytyisikin kireästi tai arvostelevasti - tuttuus tuo turvaa.



4.

Vierailija
8/14 |
13.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos ajattelee, että "hoidan toisen naisen lasta"



Hei haloo, se lapsi on miehenne lapsi ja tule viettämään aikaa isänsä kanssa.



Karmea ajatusmalli, että äitipuoli joutuu hoitamaan toisen naisen lasta. Yök.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
13.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sitähän se on. Toisen naisen lapsihan se miehen lapsi on samalla tavalla kuin siskon lapsi tai kummilapsi. Eihän se oma ole. Ei se, että lapsi on toisen naisen lapsi, tarkoita sitä, että se lapsi olisi jotenkin vähemmän rakas tai läheinen sen takia.

jos ajattelee, että "hoidan toisen naisen lasta"

Hei haloo, se lapsi on miehenne lapsi ja tule viettämään aikaa isänsä kanssa.

Karmea ajatusmalli, että äitipuoli joutuu hoitamaan toisen naisen lasta. Yök.

Vierailija
10/14 |
13.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä se on isänsäkin ja sepä se siinä surkeaa on kun se isä on miehenne.

Tuohan se lapsi mieleen, että miehenne on nussinut sen toisen naisen kanssa joskus ja elänyt ne odotusajat ja synnytykset ja muut yhdessä.



Ymmärrän, että vituttaa ja olette mustasukkaisia. Ei siinä mitään. Ihan ymmärrettävää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
13.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

isänsä lapsi mutta niinhän on kummilapsikin toisen miehen lapsi, samoin siskonlapsi on toisen miehen lapsi. Ei se sana sitä tarkoita, että lapsi olisi jotekin väheksytympi.

Ja kyllä se on myös niin, että nuo mustasukkaisuusasiat siitä, että toinen on ollut jonkun toisen kanssa, käydään läpi ihan suhteen alussa, eikä niitä enää tule mieleen, kun lapsi on siinä mukana perheen touhuissa. Uusperheettömän varmaan eivät voi kuvitella, ettei asia vaivaa uutta puolisoa kaiken aikaa ;) .

Onhan nekin miehet, joilla ei lapsia ennestään ole, saattaneet naida naksautella muiden naisten kanssa ennen teidän suhdetta ;).

No ei se nyt ihan toisen naisen lapsi ole kyllä se on isänsäkin ja sepä se siinä surkeaa on kun se isä on miehenne.

Tuohan se lapsi mieleen, että miehenne on nussinut sen toisen naisen kanssa joskus ja elänyt ne odotusajat ja synnytykset ja muut yhdessä.

Ymmärrän, että vituttaa ja olette mustasukkaisia. Ei siinä mitään. Ihan ymmärrettävää.

Vierailija
12/14 |
13.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

selitetty suhteen alussa. Monessa uusperheessä on alussa luvattu niin rakastaa kaikkien lapsia ja vannottu avaramielisyyttä yms.

Mutta kun totuus iskee ja sitä miehen lasta ei voikaan viedä saunan taa, alkaa kiukuttelu ja lapselle kostaminen.

Näitä uusperheen surkeita tarinoita on nähty tähän ikään mennessä aika paljon ja aika moni niistä on vielä surkeampaan eroon päätynyt.

isänsä lapsi mutta niinhän on kummilapsikin toisen miehen lapsi, samoin siskonlapsi on toisen miehen lapsi. Ei se sana sitä tarkoita, että lapsi olisi jotekin väheksytympi.

Ja kyllä se on myös niin, että nuo mustasukkaisuusasiat siitä, että toinen on ollut jonkun toisen kanssa, käydään läpi ihan suhteen alussa, eikä niitä enää tule mieleen, kun lapsi on siinä mukana perheen touhuissa. Uusperheettömän varmaan eivät voi kuvitella, ettei asia vaivaa uutta puolisoa kaiken aikaa ;) .

Onhan nekin miehet, joilla ei lapsia ennestään ole, saattaneet naida naksautella muiden naisten kanssa ennen teidän suhdetta ;).

No ei se nyt ihan toisen naisen lapsi ole kyllä se on isänsäkin ja sepä se siinä surkeaa on kun se isä on miehenne.

Tuohan se lapsi mieleen, että miehenne on nussinut sen toisen naisen kanssa joskus ja elänyt ne odotusajat ja synnytykset ja muut yhdessä.

Ymmärrän, että vituttaa ja olette mustasukkaisia. Ei siinä mitään. Ihan ymmärrettävää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
13.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja omia lapsia saa sitten vaikka potkia!



Jotenkin tabu sanoa, ettei jaksa lapsipuolta mutta omista voi sillä tavalla joskus puuskahtaa. Piikki niille tekopyhille, jotka kuvittelevat, että lapsipuolta pitäisi jotenkin jaksaa yhtään enempää kuin omia! Paskanmarjat, se on lapsi siinä missä muutkin.



Todennäköisesti AP vaadit itseltäsi liikaa! Anna mennä siten kuin tuntuu (järkevissä rajoissa toki) älä stressaa tai ota suorituspaineita! Helpompi sanoa kuin tehdä, tiedän ihan omasta kokemuksesta!



Hulluinta on, että muut äidit kuvittelevat että jaksat tai olet velvoitettu kohtelemaan lapsipuolta kuin omaasi. Sehän on mahdotonta!! Sitä paitsi lapsella on aina yksi äiti ja yksi isä, muut ovat "ylimääräisiä" hoitajia. Ja jos lapsipuolen nostaa jalustalle luo se tälle lapselle perhe-elämän irvikuvan!!



Ota rennommin, jos kiukuttaa niin sitten kiukuttaa! Se on ihan kuule normaalia ja sallittua! Sitä ei toki tarvitse lapselle sanoa mutta helpottaa tunteen työstämistä jalommaksi :D



Ja paskat niille, jotka sanovat, että itsepähän tiesit mihin ryhdyt. No et varmasti tiennyt. Vaikka valmistautuisit "täydellisesti" niin et todellakaan voi tietää mitä tulee vastaan, eikä niitä kaikkia tunteita tarvitse niellä vain "koska olet osasi valinnut"!

Vierailija
14/14 |
13.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

puhu vasta sitten, kun olet itse elänyt uusperheessä. Sivusta seuraten on niin hyvä olla kaikkitietävä ja viisas.

selitetty suhteen alussa. Monessa uusperheessä on alussa luvattu niin rakastaa kaikkien lapsia ja vannottu avaramielisyyttä yms.

Mutta kun totuus iskee ja sitä miehen lasta ei voikaan viedä saunan taa, alkaa kiukuttelu ja lapselle kostaminen.

Näitä uusperheen surkeita tarinoita on nähty tähän ikään mennessä aika paljon ja aika moni niistä on vielä surkeampaan eroon päätynyt.

isänsä lapsi mutta niinhän on kummilapsikin toisen miehen lapsi, samoin siskonlapsi on toisen miehen lapsi. Ei se sana sitä tarkoita, että lapsi olisi jotekin väheksytympi.

Ja kyllä se on myös niin, että nuo mustasukkaisuusasiat siitä, että toinen on ollut jonkun toisen kanssa, käydään läpi ihan suhteen alussa, eikä niitä enää tule mieleen, kun lapsi on siinä mukana perheen touhuissa. Uusperheettömän varmaan eivät voi kuvitella, ettei asia vaivaa uutta puolisoa kaiken aikaa ;) .

Onhan nekin miehet, joilla ei lapsia ennestään ole, saattaneet naida naksautella muiden naisten kanssa ennen teidän suhdetta ;).

No ei se nyt ihan toisen naisen lapsi ole kyllä se on isänsäkin ja sepä se siinä surkeaa on kun se isä on miehenne.

Tuohan se lapsi mieleen, että miehenne on nussinut sen toisen naisen kanssa joskus ja elänyt ne odotusajat ja synnytykset ja muut yhdessä.

Ymmärrän, että vituttaa ja olette mustasukkaisia. Ei siinä mitään. Ihan ymmärrettävää.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme neljä seitsemän